Radio Suomi Kuopio

YLE Savo: Savolaisia arjen sankareita – "Minun persoona on, että nauran paljon"

  • 14 min
  • toistaiseksi

Kysyimme järjestöiltä ja lukijoiltamme, ketkä ovat arjen sankareita. Haastattelimme kolme savolaista arkipäivän puurtajaa.

Ensimmäisenä tapaamme Kysissä traumatologian osastolla työskentelevän Henrikki Turpeisen, jonka hersyvä nauru on jäänyt asiakkaiden mieleen.
Toisena arjestaan kertoo Petri Niskanen, joka siivoaa Tervossa Varsapuron uimarantaa naapuruston iloksi.
Viimeiseksi haastattelussa on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kalustomestari Timo Rissanen. Hän pitää huolen, että pelastuslaitoksella on esiluokkaiset mahdollisuudet toimia kaikissa pelastustehtävissä.

Toimittajina Mari Karjalainen ja Jukka Enskanen.

Lähetykset

  • ke 18.1.2017 19.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Juankoski here I come -kappaleen jengi oli itse asiassa suurempi kuin sanoituksessa mainitut Seppo, Timppa, Jamppa, Hemppa, Sirpa ja Jatta. "Jamppa" eli Jarmo Roininen muistelee, että porukassa pyöri ainakin 20 juankoskelaista nuorta. Juhani "Juice" Leskisen ja Jarmo Roinisen ystävyys kantoi läpi vuosien aina Juicen kuolemaan saakka. Roininen kertoo ajasta Marianne Mattilan haastattelussa.

  • Paikallislehti Sisä-Savon ja lukion yhteistyönä syntyi Tontturap. Lehden toimittaja Päivi Taskinen- Kekki kirjoitti jouluisen runon, jonka innoittamana lukion musiikinopettaja Anneli Tarvainen lähti oppilaidensa kanssa ideoimaan runoon musiikin. Tekijäksi valikoitui lukion ekaluokkalainen Aaron Vuorenalanen. Runo taittui Aaron käsittelyssä räpiksi. Mukana ovat myös Sinja Raitaluoto, Elli Saarinen, Emmi Kattainen ja Oona Toikkanen. Varpu Mäntymäki toimittajana.

  • Näyttelijä Seppo Pääkkönen muutti Kuopioon puolisonsa kanssa ja on nyt kahden vuoden kiinnityksellä Kuopion kaupunginteatterissa. Ville Pitkäsen haastattelussa Seppo kertoo poikansa Jasperin lentoon lähteneestä urasta, sekä myös näyttelemisestä hänen kanssaan.

  • Millaista on muuttaa Porvoosta Sonkajärven Toivakon kylälle. Jättää taakse työt farmaseuttina ja sähköasentajana. Ryhtyä luomutilan ja kanalan pitäjiksi vaimon kotitilalle. Tempaista perheen neljä lasta uuteen ympäristöön. Ja puhua koko ajan suomea. Vastauksen antavat Eeva ja Benjamin Johansson, jotka toteuttivat ison elämänmuutoksen elokuussa muuttaessaan Benjaminin suomenruotsalaisesta elinympäristöstä keskelle syvintä pohjoissavolaista maaseutua. Toimittaja on Marianne Mattila.

  • Kuopiolainen Sari Hyvärinen on kokenut elämänsä aikana monta parisuhdetta. Niissä on ollut paljon hyvää, mutta ne ovat päätyneet kuitenkin jonkun ajan kuluttua eroon. Samalla elämänkokemusta on karttunut rutosti. Ja toki vuosien kuluessa ihminen muuttuu myös itse. Hyvärinen ei ole esimerkiksi varma siitä, haluaisiko asua saman katon alla kumppanin kanssa enää. Millaisia kokemuksia hänellä on suhteista. Ja mitä Hyvärinen on oppinut vuosien varrella. Sari Hyväristä haastattelee Marianne Mattila.

  • Kuopiolainen "Mari" oli aluksi lapsialkoholisti, mutta hyvin pian kuvioihin tulivat mukaan kannabis, lääkkeet ja kovemmat huumeet. Pompottelu alaikäisenä eri laitoksissa, ei tuonut apua päihderiippuvuteen. Mari palasi aina takaisin kadulle. Väkivalta ja huumeet kulkivat käsikädessä ja hän kävi todella pohjalla. Nyt "Mari"on ollut kuivilla kolme vuotta, opiskelee ja elää omien sanojensa mukaan parasta aikaa. Mikä sai hänet muuttamaan elämän suuntaa ja irrottautumaan huumeista? Toimittajana on Varpu Mäntymäki.

  • Kuopiolaiseen Pesosen perheeseen syntyi perheen toinen lapsi viisi vuotta sitten. Jimin ollessa yksivuotias huomattiin, että pojan puheessa oli viivästymää. Sen lisäksi lapsen unirytmi oli aivan päälaellaan korvatulehduskierteen jälkeen. Muitakin merkkejä oli ilmassa siitä, että Jimin tilanne pitäisi tutkia. Selvisi, että Jimi on autistinen lapsi, joka tarvitsee ihan omanlaistaan tukea arjessa. Syöminen ei välttämättä suju tai Jimi saattaa hullaantua kokonaan vaikka tietystä väristä tai numerosta. Anni Pesonen kertoi, millaisia tilanteita matkan varrella on tullut vastaan käydessään Marianne Mattilan haastattelussa.

  • Hektinen ja usein myös varsin tuulinenkin urheilu-ura päättyy jokaisella ammattilaisella jossain vaiheessa. Uran päättymisen yhteydessä on riski jäädä tyhjän päälle, kun varsinaisia suunnitelmia ei uran jälkeiseen siviilielämään ole rakennettu. Kuopion Palloseuran entinen liigatykki Ilja Venäläinen ja Saksassa lentopalloa ammatikseen pelannut Elina Salomäki ovat itsekin olleet tilanteessa, jossa pelikengät on ripustettu naulakkoon viimeisen kerran. Kysyimme, miltä uran päättyminen tuntuu ja millaista tukea urheilijat tarvitsevat muutoksen keskellä. Entäs millä tavoin urheilija itse voi vaikuttaa siirtymisessä ammattiurheilusta kohti perinteisempää työelämää.

  • Kuopiolainen Riitta Salke kirjoittaa parhaillaan kirjaa isänsä veljestä Silvo Sokasta, joka tuli kuuluisaksi uskomattomasta, mutta tekaistusta, rakettilennostaan vuonna 1948. Tapaus oli muutaman päivän ajan suuri sensaatiouutinen tiedotusvälineissä ympäri maailman. Sokka väitti lentäneensä raketilla muutaman kymmenen kilometrin matkan Riistavedeltä Suonenjoelle. Oikeasti hän taittoi matkan polkupyörällä. Riitta Salke on miettinyt kirjaa varten, mitä taustalla loppujen lopuksi oli. Miksi vasta 17-vuotias nuorukainen halusi huiputtaa ihmisiä tarinallaan rakettilennosta. Riitta Salkea haastattelee Marianne Mattila.

  • Lähes joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu rintasyöpään jossain vaiheessa elämäänsä. Rintasyövän mahdollisimman varhainen toteaminen on tärkeää. Maksuttomat rintasyöpäseulonnat naisille alkavat 50-vuotiaina, mutta jo sitä ennen on äärimmäisen tärkeää itse kuukausittain tutkia rinnat. Rintasyöpäriski kasvaa iän myötä, mutta rintasyöpää esiintyy myös nuorilla naisilla. 35-vuotiaana agressiiviseen rintasyöpään sairastunut kuopiolainen Riikka Hyvärinen kertoo oman tarinansa. Toimittajana on Varpu Mäntymäki.

  • Kuopiolainen klassinen voimannostaja Jari Saario osallistui syysykuussa Arnold Schwarzenegger Classic Europe -kilpailuun Barcelonassa. Maastavedossa tuli ennätystulos 360 kilolla. Mikä musiikki psyykkaa Jaria ja mille tuntuu nostaa satoja kiloja maasta? Ville Pitkänen haastattelee.

  • Kuopiolainen luontokuvaaja Niilo Isotalo kuvasi tänä syksynä lähes kokonaan valkoisen karhunpennun Kuhmossa. Kuva on julkaistu monissa sanomalehdissä ja se on huomattu luontoihmisten parissa ympäri maailmaa. Isotalo ei ensin ymmärtänyt, miten harvinaisen kohteen hän sai tallennettua. Harvinainen kuva, kuvaaminen ja luonto olivat puheenaiheena, kun Niilo Isotalo kävi Marianne Mattilan haastattelussa Kuopion Puijolla.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Rocklegenda, Whon kitaristi, Pete Townshend vaikuttui Jaakko Kuusiston viulukonsertosta. Kapellimestari säveltäjä Jaakko Kuusisto kertoo Townshendin lähettäneen pitkän sähköpostin Kuusistolle kuultuaan radiosta Kuusiston ensimmäisen viulukonserton. Townshend on aidosti innostunut kaikenlaisesta musiikista ja etsii uutta musiikkia aktiivisesti, Kuusisto kertoo Tapio Räihän haastattelussa.

  • Nightwish pestasi kuopiolaisen Turmion Kätilöt -yhtyeen lämmittelybändiksi maailmankiertueen Euroopan osuudelle ensi vuonna. Miksi juuri Turmion Kätilöt ja mikä merkitys lämppäribändillä on kiertueella? Anna Ronkainen selvitti yhtyeiden yhteistyötä Marko Hietalan ja Petja Turusen kanssa.

  • Jani Honkavaara jätti kolmivuotisen päävalmentajapestinsä jälkeen Kuopion Palloseuralle uuden tavan johtaa joukkuetta. Millä tavoin pelaajia johdetaan nykyaikana? Seuran kakkosvalmentaja Pasi Tuutti kertoi tästä Yle Radio Suomen aamulähetyksessä. Toimittajana Ville Pitkänen

  • Yli sadan elokuvan mies Kari Väänänen on nähnyt leffa-alan muutokset jo 45 vuoden ajan. Mutta miltä näyttää valkokankaan tulevaisuus? Petri Julkunen istui Väänäsen kanssa samaan pöytään.

  • Miksi nuoria lääkäreitä ei kiinnosta työskentely terveyskeskuksissa? Millaisia muutoksia täytyisi tehdä, jotta terveyskeskustyö kiinnostaisi? Edes raha ei tuo vakituista lääkäriä kaikkiin terveyskeskuksiin. Valmistuva lääkäri Karel Liinaharja kertoo miten terveyskeskuksia tulisi kehittää, jotta ne kiinnostaisivat työpaikkoina. Toimittajana Ville Pitkänen.

  • Kuopion Palloseura voitti Suomen mestaruuden vuosikymmenten odotuksen jälkeen. KuPS -legenda Ilja Venäläinen kertoo miksi Palloseura on kasvanut yhdeksi mestarisuosikiksi kuluneina vuosina. Mitä asioita seurassa on tehty oikein?

  • Kyösti Karhunen toimi Carlsonin toimitusjohtajana, kunnes intohimo työhön loppui. Päätös oli rohkea, mutta se tuntui oikealle. Nyt aikaa on ollut perheelle ja muille tärkeille asioille. Uusi ovi on vielä avaamatta. Millaiselta pomon tehtävästä pois hyppääminen aluksi tuntui? Toimittajana Ville Pitkänen.

  • Lehmistään tunnettu kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä palasi synnyinkaupunkiinsa tänä kesänä. Iisalmen taidekadulla on esillä kolme Äkkijyrkän teosta. Koivukujabiennaali on avoinna heinäkuun ajan. Marianne Mattila haastattelee Miina Äkkijyrkkää taidekadulla.

  • Maaningan Tuovilanlahdesta löytyy mielenkiintoinen luontokohde Mustalähde. Se on ollut ennen uhrilähde, jonka vettä ihmiset ovat juoneet parantuakseen sairauksista. Kylällä on vaikuttanut ennen muinoin kuuluisa tietäjä Pekka Rissanen, joka on hyödyntänyt Mustalähteen vettä omissa parannustöissään. Johanna Kristiina Penttinen tuntee hyvin paikkaan liittyvän historian ja tarinat. Hänellä on hyvinvointipalveluita tuottava yritys Sateenkaarenpuu ja hän järjestää myös retkiä Mustalle lähteelle. Toimittajana on Varpu Mäntymäki.

  • Jorma Uotinen on persoona, josta pidetään paljon. Tämä on näkynyt myös Kuopio tanssii ja soi -festivaalilla. Missä vain Uotinen kulkee, hänen kanssaan halutaan jutella ja ottaa fanikuvia. Uotinen on tänä vuonna viimeistä kesää tapahtuman taiteellinen johtaja.

    Kiuruvetiset äiti ja tytär, Marja-Leena ja Laura Koski, käyvät usein erilaisissa kulttuuritapahtumissa yhdessä. Ja kumpikin fanittaa myös Jorma Uotista. Marianne Mattila haastattelee heitä Kuopio tanssii ja soi 50-vuotisjuhlagaalan jälkeen.

  • Kuopiolaiset Päivi ja Pekka Heiskanen matkustivat kaksi vuotta asuntoautolla ympäri maailmaa. Tuona aikana he ajoivat maanteillä 89 974 km ja matkasivat merellä 22 860 km. Yhteensä 112 834 km eli 2,8 kertaa maailman ympäri käyden matkalla noin 40 eri maassa. Päivi ja Pekka Heiskanen muistavat aina hetken, kun he olivat ajaneet matkailuvaunullaan Saharan autiomaan reunalle. Siellä he tapasivat tanskalaisen pariskunnan, joka oli palannut juuri maailmanympärimatkaltaan. Tanskalaisten kertomat tarinat jäivät pyörimään Heiskasten mieleen ja eipä aikaakaan, kun he olivat tehneet päätöksen lähteä samanlaiseen reissuun. Lapset olivat jo isoja ja pariskunnan arki oli pyörinyt jo pitkään kummankin työn ympärillä. Varsinkin Pekka oli aina töissä eikä yhteistä vapaa-aikaa ollut. Kun päätös oli kypsynyt, irtiotto vaati uhrauksia. Heiskaset möivät omakotitalonsa ja muuttivat pienempään kerrostaloasuntoon. Määrätietoisesti he aloittivat matkan suunnittelun. Hetkestä Saharan laidalla kului kaikkiaan kahdeksan vuotta lähtöpäivään, joka sattui olemaan Heiskasten 30-vuotishääpäivä. Marianne Mattila haastattelee.

    Kuva: Päivi ja Pekka Heiskanen, Salar de Uyuni, Bolivia

  • Hedelmiä myydään eniten lumihankien aikaan tammi-maaliskuusssa. Ylivoimaisesti suosituin hedelmä on banaani. Suomalaisille maistuvat myös mandariinit, omenat ja rypäleet. Kauppojen hedelmä- ja vihannesosastolla on yleensä tarjolla runsas valikoima ja varsinkin erilaisten eksoottisten hedelmien osuus on kasvanut viime vuosina. Niiden osuus myynnistä on kuitenkin vielä pieni. Mutta mikä niistä maistuu hyvälle ja mikä ei? Haapaniemen päiväkodin eskarilaiset Rudolf Tikkanen, Iida Korhonen ja Hilma Valjus maistelivat pitaijaa, passionhedelmää ja ananaskirsikoita.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä