Ealli arkiiva

to 23.2.2017

  • 30 min
  • toistaiseksi

Vuohču márkanat, gilvvut ja sámesearvvi čoahkkin ledje fáddán Sámi ságat -prográmmas 18.4.1972. Márkan- ja gilvoságaid muitaleaba Gáppe-Piera Ovllá, Oula Aikio ja Jouni Hetta. Čoahkkimis lea sáhka boazodoalus, sáhkavuoruid suomagillii dollet Hirvas-Ándde, Antti Hirvasvuopio ja Gáppe-Piera Jovnna, Jouni Aikio. Sámi ságain 20.6.1972 lei sáhka das makkár turisma heive sámeguvlui. Saariselkä-plánas hábmejuvvui stuorra turismaguovddáš. Ekonoma Veikko Rastas árvalii,ahte duottarguovlluid (Tunturi-Lappi) galggašii ráfáidahttit áivve fal boazodoalu várás. Gullat maid Gedo-Jovnna, Joonas Ketola jearahallama Gárasavvonis, son duddjo ja vuovdá duijiidis turisttaide. Niila Palonoja árvvoštallá Saariselkä-plánaid. Doaimmaheaddjit: Sulo Lemet Aikio ja Nils Aslak Valkeapää.

Lähetykset

  • to 23.2.2017 10.00 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Geassemánu 27. beaivve 1984 attii Suoma alimus riekti golbma sierra duomu davvigielddaid čáhcejuogu váidagiin. Lei gollan 2,5 jagi das go eanariekti lei vuos addán duomus golmma davimuš gieldda čáhcejuohkodoaimmahusaid guoski váidagiin.
    Yle Sámi radio sáddii diimmu guhkkosaš njuolggo sáddaga duomu geažil duorastaga 28.6.1984. Guossit Gárasavvona studios ledje riekteáššedovdit Kaisa Korpijaakko ja Heikki Hyvärinen, sihke Kárášjoga studios ášševuoddji Oula Näkkäläjärvi.
    Dán maŋit oasis gullat láhkaáššedovdiid lassin maiddái áššeoasálaččaid kommenttaid. Anár studios Nils Henrik Valkeapää sihke njuolga telefonoktavuođain Aslak Järvensivu Ohcejogas, Juhan Erkki Jomppanen Anár Menešjávrris ja Jouni Kitti Helssegis. Doaimmaheaddji: Kalle Mannela

  • Geassemánu 27. beaivve 1984 attii Suoma alimus riekti golbma sierra duomu davvigielddaid čáhcejuogu váidagiin. Kalohttaoađđasiin 29.6.1984 vuosttas ođasin lei alimus rievtti duopmu, ođđasiid lohká Per Nils Idivuoma.
    Yle Sámi radio sáddii diimmu guhkkosaš njuolggo sáddaga duomu geažil duorastaga 28.6.1984. Guossin ledje Gárasavvona studios riekteáššedovdit Kaisa Korpijaakko ja Heikki Hyvärinen sihke Kárášjoga studios ášševuoddji Oula Näkkäläjärvi. Dál gullat Min Sápmi -sáddaga álgobeali.
    Maŋit oasis (Davvigielddaid čáhcejuohku 11. oassi) gullat láhkaáššedovdiid lassin maiddái áššeoasálaččaid kommenttaid. Doaimmaheaddji: Kalle Mannela Gárasavvon studios.

  • Davvi-Suoma eanariekti čoahkkanii gieđahallat čáhcejuogus Ohcejogas dahkkojuvvon váidagiiid juovlamánus 1981. Sámi radio muitalii Min Sápmi -sáddagis 10.12.1981 oaiviliid Ohcejoga doaimmahusa birra ja guolástusgoddejuogu birra. Boles-Ovllá Káre (Kaarin Suomenrinne), Jávrri-Juhán Niillas (Niilo Aikio), eanamihtidaninšenevrra Kalevi Routala, Erkke-Ánde (Antti Katekeetta) ja meahcceráđđehusa ášševuoddji Jorma Karttunen muitalit oainnuideaset.
    Sámi ságat 26.1.1982 gieđahalai eanarievtti loahpalaš duomu Ohcejoga čáhcejuohkodoaimmahusa váidagiin. Dás jearahalloba Sárel-Máhtte (Matti Aikio) ja Erkke-Ánde.
    Min Sápmi 28.1.1982 muitalii fas eanarievtti duomus mii guoskkai Anáris doaimmahuvvon čáhcejuogu. Duomu mielde buot gieldalaččat ožžot guolástanvuoigatvuođaid stáhta čáziide, astoáiggeviesuid oamasteaddjit eai dákkár vuoigatvuođa fidne. Meahcceráđđehus ii fidne čáhceviidodaga Anárjávrái. Vuoigatvuohtadiehtagiid kandidáhta Oula Näkkäläjärvi kommeanta. Doaimmaheaddji: Kaisa Vuolab

  • Davvigielddaid čáhcejuohkodoaimmahusaid birra váidojuvvui jagis 1979 Davvi-Suoma eanariektái. Skábmamánus 1981 eanariekti čoahkkanii vuos Eanodagas gieđahallat doppe dahkkojuvvon váidagiid. Dan birra muitalii Sámi radio 26.11.1981 Kalle Mannela jearahallá sámesiiddaid ášševuoddji Oula Näkkäläjärvi, sámiid rivttiid dovddasteami gáibidan Nils Henrik Valkeapää ja eanamihtidaninšenevrra Kalevi Routala. Eanariekti attii duomus Eanodaga čáhcejuohkováidagiin ođđajagimánus 1982, Sámi radio muitalii Sámi ságat -sáddagis 26.1.1982, ahte eanariekti ii váldán vuhtii sámiid historjjálaš vuoigatvuođaid. Jienat Heahtá čoahkkimis ja earret earáid sámiid riektečielggadeami dahkki Heikki Hyvärinen jearahallan.

  • Anár čáhcejuogu kárttaid geahčadeapmi ja loahppačoahkkin lei Avvilis 18.-19.9.1979. Jienat ja jearahallamat čoahkkimiiin ja duomu birra. Mielde Gáppe-Jon Jovnna (Jouni Aikio), Hilponen (Jouni Jomppanen), Jouni Piera Jomppanen ja Ikká-Ándde Eljas (Eljas Aikio) sihke Sámi parlamentta váldočálli Iisko Sara ja guolástanmeašttir Juhani Länsman. Oasit dáid sáddagiin: Sámi ságat 18.9.1979, Ođđasat 20.9.1979 ja Miehtá Sámi 5.10.1979. Doaimmaheaddjit: Sulo Lemet Aikio ja Juhani Nousuniemi.

  • Davvigielddaid čáhcejuogu loahppačoahkkimat Anáris. Vuos jienat ja jearahallamat Bárttet ja Čeavetjávrri doaimmahusain. Sáddejuvvon Sámi ságain 24.4.1979. Raporta Nellim ja Avvil doaimmahusčoahkkimiin, sáddejuvvon Ođđasiin 26.4.1979. Mielde dáid sáddagiin leat Ánne-Niillas, Niiles Valle Bárttekis, Reino Holmberg, Domna Sanila, Uljana Fofanoff, Mitri Semenoff ja Antti Semenoja Čeavetjávrris. Jienat čoahkkimiin: doaimmahusinšenevra Kalevi Routala ja mantalgotti láhkaalmmái Aulis Suvanne. Doaimmaheaddji referere sámesiiddaid ja nuortalaččaid ovddasteaddji, láhkaalmmái Oula Näkkäläjärvi gáibádusaid. Jearahallamiin ja refereremiin lea ollu sáhka nuortalaččaid guolástanrivttiin. Doaimmaheaddjit: Sulo Lemet Aikio ja Elli Rantala

  • Eanodaga gielddas čáhcejuohkodoaimmahusat álge guovvamánus 1979. Loahppačoahkkin lei Heahtás cuoŋománus 1979. Sámi radio čuovui čoahkkimiid ja muitalii ságaid Ođđasiin ain duorastagaid ja Sámi ságain maŋŋebárgga. Vuosttas ságastallamis doaimmaheaddji Kerstin Simma jearahallá sámesiiddaid ášševuoddji Oula Näkkäläjärvi Gárasavvon doaimmahusčoahkkima maŋŋa 20.2.1979. Ovllá ovddastii váldegirjjiin badjelaš čuođi sápmelačča. Nuppi ságastallamis Kerstin Simma ja Kalle Mannela jearahallaba Nils Henrik Valkeapää Johtti sápmelaččat -searvvis ja eanamihtidaninšenevrra Kalevi Routala Heahtá čoahkkima maŋŋá 22.2.1979. Goalmmát ságastallan lea báddejuvvon cuoŋománus 1979 Eanodaga loahppačoahkkima maŋŋá. Eanodagas čážit juogaduvvojedje doaimmahusas logi čáhcevuoigatvuođalaš gili gaskka. Sápmelaččat leat duhtameahttumat čáhcejuoguin. Loahpas vel Juhani Nousuniemi oktiigeassu Eanodaga duomus, sáddejuvvon 24.4.1979.

  • Dán 4. oasis gullat ságaid čáhcejuogu loahppačoahkkimis Ohcejogas. Sáddejuvvon 12.12.1978, Sámi ságat. Doaimmaheaddjit: Juhani Nousuniemi ja Sulo Lemet Aikio.
    Jienat čáhcejuohkodoaimmahusčoahkkimis Ohcejogas. Duomu lohkaba Kalevi Routala suomagillii ja Uula Guttorm sámegillii. Jearahallamiin mielde dát olbmot. Hans Eino Laiti Veahčakis, Esko Aikio Ohcejotsiste, Aarre Similä Avvilis, Jouni V. Helander Badjedálus, Uula Aslak Guttorm Nuorbenjárgas, Olavi Rasmus Dálvadasas, Iivari Pieski Fierranjogas ja Niillas-Ánde Pieski Dálvadasas.

  • Vuosttas čáhcejuogu doaimmahusčoahkkin lei Ohcejoga Njuorggámis. Kalevi Routala rahpá čoahkkima ja vuosttas kommenttat doaimmahusa maŋŋá: Birit Holmberg, Samuel Johansen, Veikko Guttorm. Doaimmaheaddji Majlis Skaltje čilge mii lea čáhcejuohku. Lasi jearahallamat loahppačoahkkima maŋŋá: Niiles Nuorgam Veahčakis, Antti Porsanger Vuovdaguoikkas (manttaaligotti sj.), Luobbal-Sámmol, Sammeli Aikio Mierašluobbalis ja Ville-Ásllat, Aslak Järvensivu Njuorggámis. Oaivilat siiddaid čáziin ja stáhta čáziin. Sámi parlameantta vuoigatvuohtalávdegotti sj. Nils Henrik Valkeapää ja jur.kand. Heikki Hyvärinen muitaleaba riektedili sámeguovllus. Oasit Sámi ságain 7.11.1978 ja Miehtá Sámi sáddagis 10.11.1978.

  • Sámi ságat 13.7.1976 čáhcejuogu birra. Sámeguovllu sáttagoddi lea deaivvadan Suoma oaiveministerain. Minister Martti Miettunen gulai ávžžuhusa hoahpuhit sámeguovllu čáhcejuogu. Vuosttas vuolláičálli Erkki Jomppanen lohká gáibádusa ja luohpada oaiveministerii ovcci servoša vuolláičállan teavstta. Jomppanen guottiha čáhcejuogu. Oaiveminister Martti Miettunen ságastahttá ja gažada sáttagotti. Matti Morottaja čilge Sámi parlameantta juohkásan oainnuid, nu maiddái Matti Sverloff. Morottaja vuostálastá čáhcejuogu, Sverloff guottiha. Álggus gullat bihtá jearahallamis ođđajagimánus 1977, das Hilponen, Jouni Jomppanen Anár Goškanjávrris vuostálastá čáhcejuogu.

  • Čáhcejuohku golmma davimus gielddas biddjojuvvui ođđasit johtui 1970-logu beallemuttus. Dán gease Yle Sápmi sádde Ealli arkiivvas gávcci prográmma mat gieđahahalle čáhcejuohkodoaimmahusaid jagis 1975 jahkái 1982. Vuosttas oasis gullat Miehtá Sámi sáddaga golggotmánus 1975 sihke Ođđasiid ja Sámi ságaid ođđajagimánus 1977. Dáin programmain čilgejuvvo dat maid nu daddjon Matti Kekkonen doaibmagoddi lea evttohan ja manin čáhcejuogu lea oaivil dahkat. Mielde leat Sámi parlamentta čálli Iisko Sara, Sámi parlamenntta lahttu Hans Niiles Pieski ja Sámi parlamentta vuoigatvuohtaossodaga áššedovdi Oula Näkkäläjärvi. Doaimmaheaddjit: Majlis Skaltje, Sulo Lemet Aikio, Juhani Nousuniemi ja Kerstin Simma.

  • Gáva-Jovnna, Jouni Tapiola muitalii jagi 1996 giellaprográmmas buođđumii ja muđui luossabivdui gullevaš sániid ja namahusaid.
    Oahpasmuvvat Deanu bivdokultuvrii. Fáddán leat buođđosajit, doares buođđu, savvonbuođđu, buođu sierra oasit, luosa namahusat, luosa sierra oasit ja biebmun geavaheapmi. Sáhka lea maiddái dohppensajiin, rullačehpiin ja luosa bánehis áiggis.
    Gáva-Jovnna, Jouni Tapiola (elii 1924 - 2012) lei Deanu bivdi. Sámi radio giellaprográmmas geassit 1996 son muitalii bivdokultuvrii gullevaš doahpagiin ja sániin. Doaimmaheaddji: Sulo Lemet Aikio

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä