Koe uusi yle.fi
Laajakulma

Yhteiskuntaluokka vaikuttaa ihmisten elämään

  • 46 min
  • toistaiseksi

- Luokka on kysymys, jota ei haluta nähdä. Se on torjuttu ja hankala. Ihmisten kiusallinen eriarvoisuus tulee näkyville, sanoo tohtori Mari Käyhkö Itä-Suomen yliopistosta.

- Status näkyi 1800-luvulle saakka taloissa, joissa asuttiin. Myös pukeutuminen paljasti statuksen. 1900-luvulla statuksen merkit ovat menettäneet merkitystään, sanoo professori Riitta Jallinoja Helsingin yliopistosta.

Millä tavalla luokka näkyy ihmisten arjessa ja valinnoissa? Millaisilla asioilla ihmiset nykyään kertovat statuksestaan?
Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Seppo Simola ja Heikki Hakala.

Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

Lähetykset

  • to 23.3.2017 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Laajakulmassa pohditaan ihmisyyden ihannetta ja arkea 1800-luvulla, jolloin järki sai väistyä romantiikan tieltä. Tunteet, tarinat ja kokemukset nousivat tuon ajan keskiöön.

    Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1800-luvulla? Miten luokkayhteiskunta näkyi ihmisten arjessa? Mahtaako meillä nykyajan ihmisillä olla mitään yhteistä tuohon aikaan eläneiden ihmisten kanssa?

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Hakala ja Tapani Ruokanen. Asiantuntijana on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Toimittaja Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pohditaan millaisen perinnön valistuksen ja järjen aika jätti meille nykyihmisille. Asiantuntijana on kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen.

    Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1700-luvulla? Miten luokkayhteiskunta näkyi? Mahtaako meillä nykyajan ihmisillä olla mitään yhteistä tuohon aikaan eläneiden ihmisten kanssa?

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Reetta Meriläinen ja Jari Hanska.
    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pohditaan ihmisyyden ihanteita ja arkea 1500- ja 1600-luvulla. Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartisen mukaan luokkayhteiskunta näkyi 1500- ja 1600-luvun hierarkiana.

    - Yksilö oli hierarkiassa toisaalta turvassa ja toisaalta loukussa, sanoo Marjo Kaartinen.

    - Kyykytys tapahtuu edelleen ylhäältä alaspäin ei toisinpäin, sanoo Long Playn -päätoimittaja Hanna Nikkanen.

    - Edelleen meillä on hyvin vähän luokkakiertoa nykyään, sanoo journalisti Heikki Valkama.

    Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1500-1600-luvulla? Mahtaako meillä nykyajan ihmisillä olla mitään yhteistä noin 500 vuotta sitten eläneiden ihmisten kanssa?

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Valkama ja Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen.
    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Ihminen kykenee olemaan eläimellinen ja hillittömästi seuraamaan esimerkiksi seksuaalisia halujaan. Antiikin ajattelutavassa himo, jota ei millään rajata ei voi olla koskaan hyvä asia. Himoa tulee rajata ja hillitä käytännöllisen järjen avulla.

    Milloin himo kääntyy paheeksi? Miksi himojen hillitseminen oli antiikin Kreikan ihmisille tärkeää?

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Hakala ja Tapani Ruokanen. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Antiikissa ajateltiin, että ihminen voi kasvattaa sielunsa hyveellisyyttä tekemällä hyveellisiä tekoja. Turmelus taas johtaa ihmisen pahojen tekojen tielle.

    Mikä kaikki meitä ihmisiä turmelee? Mitä Platon ajatteli vallan turmelevasta vaikutuksesta?

    Laajakulmassa ovat vieraina Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen ja journalisti Jari Hanska.
    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Antiikin Kreikassa pelkuruus liitettiin sotaan ja taistelutilanteisiin. Sotilaan tuli voittaa tantereella pelkuruutensa. Pelkuruus on sitä, ettei ihminen kykene missään tilanteessa toimimaan arvojensa ja ihanteidensa mukaan.

    Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Väkivaltaisin on Tanska. Väkivallan uhri ei ole pelkuri vaan uhri.

    - Väkivallan tekijä on itse pelkuri. Väkivalta on sellainen vallankäytön muoto, jossa tekijä on itse pelkuri. Uhri usein on rohkea, vaikka joutuu kärsijän osaan, journalisti Heikki Hakala sanoo.

    - Väkivaltaan turvautuminen on kyvyttömyyttä toimia väkivallattomasti ja löytää muita keinoja, journalisti Reetta Meriläinen sanoo.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Antiikin Kreikassa hyveen puuttuminen merkitsi pahetta. Järjen ja viisauden vastakohta on siis mielettömyys. Järjen ääni on vastuussa kokonaisuuden suunnittelussa.

    - On asioita, joita pidämme täysin järjettöminä ja sitten on poikkeustiloja; rakastuneet ja lopen uupuneet ihmiset saa notkahtaa mielettömyyden tiloihin. On hyvä ymmärtää, että me kaikki käydään siellä välillä, sanoo Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen.

    - Rakkaus ylittää järjen rajat. Se on mieletöntä, sanoo journalisti Tapani Ruokanen.

    Laajakulman toimittaa Satu Kivelä.

  • Kohtuullisuus on yksi Antiikin Kreikan keskeisimmistä hyveistä. Antiikissa kohtuullisuutta tarkasteltiin syömisen, juomisen ja seksuaalisten nautintojen kautta. Filosofian professori Pauliina Remeksen mukaan kohtuullisuus on sukua säästäväisyydelle, vaikka se ei ole sama asia.

    Journalisti Heikki Valkaman mukaan me suomalaiset saatamme olla liiankin kohtuullisia ja sellaisissa asioissa, missä ei pitäisi.

    - Mitäpä, jos ystävän menestyksestä ei iloitsisi kohtuudella vaan ylenpalttisesti, sanoo Heikki Valkama.

    Kaikilla ei ole mahdollisuutta harjoittaa kohtuullisuuden hyvettä, jos elämä on valmiiksi liian niukkaa.

    - Kohtuullisuus on tänä päivänä porvarillinen ja keskiluokkainen hyve, se vaatii sen, että on
    on mahdollista olla kohtuuton, sanoo Jari Hanska.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Oikeamielisyyden esimerkkejä löytyy kaunokirjallisuudesta. Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suomiseen teki lapsuudessa vaikutuksen Tiina-kirjojen Tiina. Kirjojen kautta voi myös ymmärtää ihan erilaisessa elämäntilanteessa elävien ihmisten tilannetta.

    - Kirjojen hienous on se miten ne kasvattavat meidän empatiakykyä, sanoo Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen.

    Journalisti Reetta Meriläisen mukaan oikeamielisyyttä on hankala määritellä.

    - Oikeamielisyys testataan aina teoissa, sanoo Reetta Meriläinen.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pysähdytään tänä syksynä filosofisten teemojen äärelle. Onko antiikin Kreikan hyveillä ja paheilla merkitystä meidän elämässämme?

    Rohkeus on yksi Antiikin Kreikan kardinaalihyveistä. Rohkeudella on sotaisat ja miehiset juuret. Mitä rohkeus on ja mihin sitä tarvitaan?

    Laajakulmassa ovat vieraina Long Playn -päätoimittaja Hanna Nikkanen ja toimittaja Heikki Hakala. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pysähdytään tänä syksynä filosofisten teemojen äärelle. Filosofia tarkoittaa viisauden rakastamista. Se on ihmisenä olemista, tietoista itsen ja muun suhteen pohtimista. Onko antiikin Kreikan hyveillä ja paheilla merkitystä meidän elämässämme?

    Tänään syksyn ensimmäisessä Laajakulman suorassa lähetyksessä pohditaan käytännöllisen viisauden merkitystä. Satu Kivelän vieraina ovat journalistit Jari Hanska ja Tapani Ruokanen.

    Laajakulma-ohjelman kanssa yhteistyötä tekee niin & näin -lehti, joka nostaa nettisivuillaan esille arkistoistaan artikkelita, jotka liittyvät Laajakulman kulloiseenkin teemaan. Artikkelit ovat maksuttomia ja ovat luettavissa osoitteessa: www.netn.fi

  • Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan palautumisesta ja levosta huolehtiminen on yhä tärkeämpi työelämätaito.

    - Akuutissa stressitilanteessa oireet on rajuja: muistikatkoksia, tarkkaavaisuuden häiriöitä ja unihäiriöitä. Kyse on aivojen toimintahäiriöstä, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.

    Laajakulmassa levosta ja suorittamisesta keskustelevat journalistit Reetta Meriläinen ja Heikki Valkama.

    Toimittaja on Satu Kivelä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä