Metsäradio.

Metsäradio

  • 54 min
  • ei kuunneltavissa

Lähetykset

  • ke 1.3.2017 20.06 • Yle Radio Suomi Mikkeli

Jaksot

  • Jouko Alhainen rakentaa Forssan Koijärvelle uutta lintutornia vanhan tilalle. Hän kävelee lähes päivittäin reitin tornille ensin synkemmän kuusikon läpi ja sitten sekametsän reunaan Koijärven rannalle. Samalla hän havainnoi metsän heräämistä kevääseen. Pirjo Koskinen pääsi haistelemaan kevätiltaa Jouko Alhaisen kanssa. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Lunta löytyy Etelä-Suomessa vielä yllättävän paljon vaikka talven voima muutuu hiljalleen vedeksi. Metsistä löytää juuri nyt kevään riemulla pauhaavia kevätpuroja, kun sulamisvedet etsivät sopivaa purkautumisreittiä. Kevätpuron tai suorastaan äänekkään kevätkosken reunoilla retkeilevät Lahdessa professori Heikki Setälä ja toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsät sulavat ja vettä riittää. Viime päivinä on ahkeran uutisoinnin kohteena ollut tulvavaara, joka varsinkin Etelä-Pohjanmaalla on parhaillaan hyvinkin huolestuttava. Aurinko ja vesisade sulattaa metsiin kertynyttä runsasta lunta, eivätkä joet millään ehdi sitä kaikkea johtaa väljemmille vesille vallankin, jos sattuu syntymään jääpatoja. Kevät on metsässä odotuksen aikaa. Metsänomistajat ovat sydän syrjällään odottamassa tykkylumen aiheuttamien taloudellisten menetysten paljastumista samaan aikaan, kun luonnonystävät samoilevat metsissä mieli huoletonna tällaisista kysymyksistä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki vei Luontoillastakin tutun kasvitieteilijän Henry Vären suuren kuusen tyvelle juttelemaan metsän sulamiseen ja kevään tuloon liittyvistä kysymyksistä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Metsänhoitaja Hannu Liljeroos on tunnettu metsätilamarkkinoiden asiantuntija. Hän työskenteli aikanaan pitkään Metsähallituksessa maakaupan parissa. Nyttemmin hän toimii muun muassa metsätilakaupoissa konsulttina ja kokoaa tilastoja metsätilamarkkinoista sekä julkaisee tietoja niiden hintakehityksestä, kuten Metsälehden lukijat hyvin tietävät. Liljeroos on julkaissut Metsäkustannuksen kustantamana Metsäsijoittajan kirjan. Siihen on koottu kansantajuisessa muodossa metsäsijoittamisen peruspiirteet. Esimerkiksi metsätilakaupan käytännön toteutus käydään läpi vaihe vaiheelta. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Hannu Liljeroosin. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Metsässä liikkuminen tekee hyvää ihmisen terveydelle ja mielelle, senhän me kaikki tiedämme. Miltei äärimmilleen vietynä ja nauttien metsää harrastaa eräinsinööri Kari Rantanen Kirkkonummelta.
    Hän on lähilöytöretkeilijä, joka viettää yli 200 päivää vuodessa luonnossa samoten. Tämän miehen, joka haluaa antaa kipinöitä meille muillekin omien luontokokemusten löytämiseen, tapasi toimittaja Riku Cajander Kirkkonummen luonnoltaan monimuotoisessa Keskusmetsässä. Kuva: Riku Cajander

  • Korkeasaaren eläinsairaalaan toimitetaan lähes joka kevät hylkeenpoikasia hoitoon. Tänä keväänä niitä on tullut jo kolme, yksi niistä on Helsingissä Eiran rannassa pääsiäisenä köllötellyt kuutti. Kun ihmiset eivät jättäneet sitä rauhaan, se piti toimittaa Korkeasaareen. Siellä kuutti ei syönyt, joten se piti ruokkia nenämahaletkulla. Pirjo Koskinen pääsi seuraamaan, kun Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa hoiti kuuttia. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on kotoisin Pertunmaalta eteläisestä Savosta. Hän viljelee perheineen sukutilaa, joka on ollut Lepän suvun hallussa vuodesta 1539 saakka. Antinmäen tilan pääelinkeino on maitotalous, lehmiä on seitsemisenkymmentä. Maidontuotannon lisäksi tilalla harjoitetaan metsätaloutta, mökkien vuokrausta ja hevosenkasvatusta. Metsään ministeri Jari Leppä menee mielellään. Siellä vedetään henkeä ja ollaan välillä jahdissa. Silloin tällöin Lepällä on mukanaan tytär Aleksandra, joka vähäisestä iästään huolimatta on jo itsekin metsänomistaja, kuten kohta kuullaan. Ja hyvin on oppi tuntunut menneen perille. Aleksandra on selvästi sisästänyt metsän merkityksen ja olemuksen. Mutta annetaanpa ministerin kertoa. Jari Lepän on tavannut Metsäradion reportteri Olli Ihamäki. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Monille koillismaan retkeilijöille Oulankajoki on tuttu retkikohde. Nyt tästä yhdestä maamme merkittävimmästä retkikohteesta on tehty kirja: Oulankajoki – muutoksen virta. Teoksessa kuvataan alueen luontoa ja luonnon muuttumista sekä Oulankajoen historiaa, jossa ihmisen toimet ovat vahvasti mukana. Metsäradion henkilökuvassa tavattiin kirjan kirjoittaja ja Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelujen aluepäällikkö Pirkko Siikamäki, hänet tapasi luontotoimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä