Kuusi kuvaa

Katleena Kortesuo toivoo retoriikkaa kouluihin

  • 43 min
  • toistaiseksi

Viestintäyrittäjä, tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja Katleena Kortesuo varttui omien sanojensa mukaan etuoikeutettuna, turvallisessa sairaanhoitaja-lääkäri-ydinperheessä pari vuotta nuoremman sisarensa kanssa. Perheen koti sijaitsi Hämeenlinnan Sairiossa, radan varressa lähellä rautatieasemaa. Katleena on asunut muutaman vuoden opiskeluaikaa lukuun ottamatta koko elämänsä kotikaupungissaan.

Perhe ja kasvuympäristö loivat turvallisen ja hyvän pohjan elämälle. Perhe on hyvin tärkeä Katleenalle, sillä he kaikki asuvat edelleenkin aikuisina noin kuudensadan metrin säteellä toisistaan.

Kortesuo syntyi vuonna 1975 ja oli hyvin pikkuvanha lapsi, joka oppi lukemaan kolmivuotiaana, totta kai, koska se oli aikuisten taito! Perheen kotikirjasto käsitti useita tuhansia niteitä, joten ympäristö suosi muutenkin lukemista. Katleena viihtyikin mieluummin kirjojen kuin kavereiden kanssa.

Jo kymmenvuotiaana lempilukemistoa olivat Karin poliittiset pilapiirrokset ja päivän sanomalehdet. Näiltä ajoilta on lähtöisin myös kiinnostus vaikuttamiseen ja kieleen. Hän muistelee lämmöllä kesiä, jolloin hänen kotkalainen enonsa tuli vierailulle Hämeenlinnaan ja hauskutti sisarensa tytärtä älyllisellä, kielellisellä nokittelulla.

Katleena Kortesuo on sielultaan yrittäjä kasvatuksestaan huolimatta, kuten hän itse korostaa. Yrittäjyys ei kuulunut milloinkaan hänen lapsuuden perheeseensä, vaan vanhempien leipä oli tullut aina turvallisesti kaupungin viroista. Niinpä hänen vanhempansa kokivat yrittäjyyden pitkään hyvin epävarmana, eivätkä ainakaan kannustaneet tytärtään. Joskaan eivät he myöskään asettuneet vastaan. Yrittäjyys on kuitenkin erittäin suuri osa Katleenan identiteettiä. Ehkä näkyvimmät osat hänen työtään ovat tietokirjojen kirjoittaminen ja some-/verkkoviestintä eri muodoissaan. Tärkeä hänelle on myös Retoriikan kesäkoulua, jota hän järjestää joka kesä ystävänsä Antti Mustakallion (kuva) kanssa.

Viestintäkenttä on muuttunut ja muuttuu äärimmäisen nopeasti. Katleena pitää mm. retoriikkaa tämän päivän elämässä erittäin tärkeinä. Niin tärkeinä, että hänen mielestään sitä pitäisi opettaa koulussa. Lasten tulisi oppia, kuinka voi retorisin keinoin edistää omaa asiaansa ja mikä tärkeintä, heidän pitäisi oppia ymmärtämään, kuinka nykypäivänä heihin yritetään viestinnän keinoin vaikuttaa.

Katleena näkee, että yksityisen ja julkisen raja on tänä päivänä hävinnyt. Ehkä osin myös tästä syystä, hän haluaa pitää oman perheensä, kaksi kouluikäistä lasta ja aviomiehensä, poissa julkisuudesta. Kuka vain voi joutua julkisuuteen haluamattaan, mutta erityisen helppoa se on niille, jotka julkisuuteen haluavat. Kuka vain voi myös ryhtyä vaikuttajaksi, kanavia siihen kyllä löytyy sosiaalisessa mediassa. Julkisuus sinänsä ei saisi olla tavoittelun kohde, sillä ihmisen minäkuva ei saa muodostua siitä, mitä muut hänessä näkevät. Julkisuuden määritelmän Katleena tiivistää näin: ”Julkisuus on negatiivinen seuraus siitä, että on tehnyt työnsä hyvin.”

Katleena Kortesuon ajatuksiin johdattaa toimittaja Esa Viherä

Lähetykset

  • la 1.4.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Kalastajaukki sai pojan maistamaan kuitenkin suolakalaa – muuten ei ollut asiaa verkoille. Krantusta pojasta kasvoi innokas kalastaja, matkailuyrittäjä ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa. Saamelaisesta perinteestä ammentava moderni ruoka on nostanut Aanaarin toistuvasti Suomen parhaimpien ravintoloiden listauksiin. Muusikoksikin kouluttautuneen Nikulan mukaan työ on parhaimmillaan kuin bändisoittamista, jossa sijaa jää myös improvisaatiolle. Anna Nevalainen tapasi Heikki Nikulan ravintolasalin puolella Inarissa.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä