Kuusi kuvaa

Mira Kasslin vihaa häviämistä

  • 43 min
  • toistaiseksi

Entinen maailmanmestaruustason pyöräilijä, kiinteistövälitysyrityksensä toimitusjohtaja Mira Kasslin sanoo, että ilman urheilua hänestä olisi voinut tulla täysi hulttio. - Olen hyvin vauhdikas sielu. Edesmennyt äitini sanoisi, että minun pelastukseni on ollut urheilu.

Vuonna 1978 syntynyt Mira Kasslin varttui työläisperheessä Helsingin Jakomäessä. Kasslin oli hyvin aktiivinen lapsi, jonka kilpapyöräilyura alkoi 8-vuotiaana. Kasslinin suvussa on kilpapyöräilijöitä, mutta vanhemmat eivät koskaan patistaneet Miraa urheilemaan.  Mira Kasslinin ensimmäinen kilpailu oli nappula-ajot, jonka hän ajoi kolmivaihteisella pyörällä. Kasslin harjoitteli kotia lähellä olevalla Helsingin velodromilla. Pian huomattiin, että Kasslinilla on nopeita soluja, juuri sitä räjähtävyyttä mitä 500 metrin ratapyöräily vaatii.

Kasslin saavutti Suomen pyöräilyhistorian ensimmäisen arvokisamitalin voittamalla nuorten MM-kisoissa pronssia 500 metrin aika-ajossa vuonna 1995 ja kultaa 500 metrin aika-ajossa sekä eräajossa vuonna 1996. 500 metrin aika-ajossa Kasslin ajoi kaksi nuorten maailmanennätystä.

- Mä en tykkää hävitä, Mira Kasslin sanoo. Mitä ikinä hän tekeekin, hän pitää häviämisen tunteen mielessään, jotta tekisi asiat viimeisen päälle. - Jos tiedän, että olen tehnyt kaikkeni, on tappion kanssa helpompi elää. Kasslin jatkaa, ettei hänen aina tarvitse voittaa, mutta jos voitto on hänen tavoitteensa hän taistelee loppuun asti.

Kun Mira Kasslin 13-vuotiaana sanoi ääneen tavoitteensa olla ensimmäinen maailmanmestari pyöräilyssä Suomessa, hän sai osakseen henkistä alistamista aikuisilta. - Reaktio oli, että mikä tuo tyttö kuvittelee oikein olevansa, hän muistelee. Kasslinin alettua harjoitella ammattimaisesti hänen seuransa oli Työväen Pyörä-Veikot. Kilpailu rahoista oli kovaa ja hän tunsi jopa poliittista painostusta. - Tuntui, että ulkomaalaiset vastustajat eivät olleet mitään verrattuna suomalaisiin, Kasslin sanoo. Hän jatkaa, että tilanne on varmasti kehittynyt parempaan suuntaa, eikä seurojen toiminta ole enää niin kuppikuntaista.

Keväällä 1998 Mira Kasslin oli harjoittelemassa maantiellä Latvian maajoukkueen kanssa Saksassa. 100 km tunnissa ajanut betonimyllyrekka osui Kasslinin vasempaan pakaraan niin, että tämä loukkaantui vakavasti. - Kuolema oli niin lähellä kuin vai voi olla. Hengenlähtö oli milleistä kiinni etten kaatunut suoraan auton alle, hän huokaa. Onnettomuudesta johtuen hän kärsi pitkään kuoleman pelosta maantiellä ajaessaan, mutta toipui nopeasti. 

Mira Kasslin lähti Yhdysvaltoihin treenaamaan USA:n maajoukkueen mukana vain kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen, jotta hän ehtisi kuntoutua Sidneyn olympialaisiin 2000. - Kun olympialaiset koittivat, olin todella hyvässä kunnossa. Himmein mitali olisi ollut siellä mahdollinen, Kasslin sanoo.

Olympiakisat olivat kuitenkin pettymys ja kohtalo oli häntä vastaan. Olympiakomitea lähetti suomalaisten kaluston rahtina, joka katosi matkalla. Kasslin oli ilman omaa polkupyörää Sydneyssa viikon juuri ennen olympialaisia. Lisäksi kisa-aamuna hänellä oli reippaasti kuumetta. Lääkäri antoi kuitenkin Kasslinin ajaa. Hänen sijoituksensa eräajossa oli 11. ja 500 metrin aika-ajossa hän oli 17. - Muistan aina sen hetken kun ajattelin, että lehdistön edessä on aivan turha selittää mitään. Kilpailun jälkeen Kasslin ei tehnyt edes loppuverryttelyä, pyöräily jäi siihen paikkaan.

Muutama päivä olympialaisten jälkeen Mira Kasslin etsi jo töitä. Lisäksi hän aloitti kansainvälisen liiketalouden opiskelun 22-vuotiaana. - Silloin alkoi tavallinen elämä ja murrosikä, hän naurahtaa. Tiukka treenaaminen ja kurinalaisuus olivat luoneet rutiinit ja turvallisuuden, joka olikin nyt poissa. Urheilu oli rakentanut Kasslinin identiteetin, mutta yht’äkkiä päivittäistä adrenaliiniannosta treeneistä ei tullutkaan. - Elämä oli vähän holtitonta muutoksesta johtuen. Tuli miehiä ja alkoholia, koska kaikkea piti kokeilla. Mikään ei onneksi jäänyt päälle.

Tanskassa työkomennuksella tekemisen puutteessa Mira Kasslin aloitti jälleen pyöräilyn. - Into oli valtava, mutta harjoittelin liian kovaa ja sain reisiluunkaulan rasitusmurtuman. Päästyään kepeistä eroon, Kasslin jatkoi harjoittelua, mutta loukkaantui nyt harjoituksissa velodromilla törmätessään 60km/h vauhdissa valmentajan moottoripyörään. Kasslinin kunto romahti ja hän totesi, ettei millään ehdi saada itseään kuntoon Lontoon olympialaisiin 2012 mennessä. 

Mira Kasslin ei ole katkeroitunut pyöräilyuran vastoinkäymisistä. Hän uskoo vahvasti kohtaloon. Hän on toki miettinyt, mitä olisi voinut lahjakkuudellaan, voitontahdollaan ja kovalla harjoittelumotivaatiollaan saavuttaa. - Se, mikä on yksilölle merkityksellistä, ratkaisee. Olet kuitenkin hiton yksin niitten mitaleittesi kanssa jos sulla ei ole mitään muuta sisältöä elämässäsi, Kasslin sanoo.

Mira Kasslin sanoo, että määrätietoisuus ja intohimo tekemiseen siirtyi urheilun jälkeen bisnekseen. Kilpaurheilu on vahvistanut Miraa niin, että hän ei pelkää epäonnistumisia. Kasslinilla on kaksi lasta, Veera 12 vuotta ja Leo viisi vuotta. - Lapset ovat isoin saavutukseni.  

Lähetykset

  • la 22.7.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä