Kuusi kuvaa

Mira Kasslin vihaa häviämistä

  • 43 min
  • toistaiseksi

Entinen maailmanmestaruustason pyöräilijä, kiinteistövälitysyrityksensä toimitusjohtaja Mira Kasslin sanoo, että ilman urheilua hänestä olisi voinut tulla täysi hulttio. - Olen hyvin vauhdikas sielu. Edesmennyt äitini sanoisi, että minun pelastukseni on ollut urheilu.

Vuonna 1978 syntynyt Mira Kasslin varttui työläisperheessä Helsingin Jakomäessä. Kasslin oli hyvin aktiivinen lapsi, jonka kilpapyöräilyura alkoi 8-vuotiaana. Kasslinin suvussa on kilpapyöräilijöitä, mutta vanhemmat eivät koskaan patistaneet Miraa urheilemaan.  Mira Kasslinin ensimmäinen kilpailu oli nappula-ajot, jonka hän ajoi kolmivaihteisella pyörällä. Kasslin harjoitteli kotia lähellä olevalla Helsingin velodromilla. Pian huomattiin, että Kasslinilla on nopeita soluja, juuri sitä räjähtävyyttä mitä 500 metrin ratapyöräily vaatii.

Kasslin saavutti Suomen pyöräilyhistorian ensimmäisen arvokisamitalin voittamalla nuorten MM-kisoissa pronssia 500 metrin aika-ajossa vuonna 1995 ja kultaa 500 metrin aika-ajossa sekä eräajossa vuonna 1996. 500 metrin aika-ajossa Kasslin ajoi kaksi nuorten maailmanennätystä.

- Mä en tykkää hävitä, Mira Kasslin sanoo. Mitä ikinä hän tekeekin, hän pitää häviämisen tunteen mielessään, jotta tekisi asiat viimeisen päälle. - Jos tiedän, että olen tehnyt kaikkeni, on tappion kanssa helpompi elää. Kasslin jatkaa, ettei hänen aina tarvitse voittaa, mutta jos voitto on hänen tavoitteensa hän taistelee loppuun asti.

Kun Mira Kasslin 13-vuotiaana sanoi ääneen tavoitteensa olla ensimmäinen maailmanmestari pyöräilyssä Suomessa, hän sai osakseen henkistä alistamista aikuisilta. - Reaktio oli, että mikä tuo tyttö kuvittelee oikein olevansa, hän muistelee. Kasslinin alettua harjoitella ammattimaisesti hänen seuransa oli Työväen Pyörä-Veikot. Kilpailu rahoista oli kovaa ja hän tunsi jopa poliittista painostusta. - Tuntui, että ulkomaalaiset vastustajat eivät olleet mitään verrattuna suomalaisiin, Kasslin sanoo. Hän jatkaa, että tilanne on varmasti kehittynyt parempaan suuntaa, eikä seurojen toiminta ole enää niin kuppikuntaista.

Keväällä 1998 Mira Kasslin oli harjoittelemassa maantiellä Latvian maajoukkueen kanssa Saksassa. 100 km tunnissa ajanut betonimyllyrekka osui Kasslinin vasempaan pakaraan niin, että tämä loukkaantui vakavasti. - Kuolema oli niin lähellä kuin vai voi olla. Hengenlähtö oli milleistä kiinni etten kaatunut suoraan auton alle, hän huokaa. Onnettomuudesta johtuen hän kärsi pitkään kuoleman pelosta maantiellä ajaessaan, mutta toipui nopeasti. 

Mira Kasslin lähti Yhdysvaltoihin treenaamaan USA:n maajoukkueen mukana vain kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen, jotta hän ehtisi kuntoutua Sidneyn olympialaisiin 2000. - Kun olympialaiset koittivat, olin todella hyvässä kunnossa. Himmein mitali olisi ollut siellä mahdollinen, Kasslin sanoo.

Olympiakisat olivat kuitenkin pettymys ja kohtalo oli häntä vastaan. Olympiakomitea lähetti suomalaisten kaluston rahtina, joka katosi matkalla. Kasslin oli ilman omaa polkupyörää Sydneyssa viikon juuri ennen olympialaisia. Lisäksi kisa-aamuna hänellä oli reippaasti kuumetta. Lääkäri antoi kuitenkin Kasslinin ajaa. Hänen sijoituksensa eräajossa oli 11. ja 500 metrin aika-ajossa hän oli 17. - Muistan aina sen hetken kun ajattelin, että lehdistön edessä on aivan turha selittää mitään. Kilpailun jälkeen Kasslin ei tehnyt edes loppuverryttelyä, pyöräily jäi siihen paikkaan.

Muutama päivä olympialaisten jälkeen Mira Kasslin etsi jo töitä. Lisäksi hän aloitti kansainvälisen liiketalouden opiskelun 22-vuotiaana. - Silloin alkoi tavallinen elämä ja murrosikä, hän naurahtaa. Tiukka treenaaminen ja kurinalaisuus olivat luoneet rutiinit ja turvallisuuden, joka olikin nyt poissa. Urheilu oli rakentanut Kasslinin identiteetin, mutta yht’äkkiä päivittäistä adrenaliiniannosta treeneistä ei tullutkaan. - Elämä oli vähän holtitonta muutoksesta johtuen. Tuli miehiä ja alkoholia, koska kaikkea piti kokeilla. Mikään ei onneksi jäänyt päälle.

Tanskassa työkomennuksella tekemisen puutteessa Mira Kasslin aloitti jälleen pyöräilyn. - Into oli valtava, mutta harjoittelin liian kovaa ja sain reisiluunkaulan rasitusmurtuman. Päästyään kepeistä eroon, Kasslin jatkoi harjoittelua, mutta loukkaantui nyt harjoituksissa velodromilla törmätessään 60km/h vauhdissa valmentajan moottoripyörään. Kasslinin kunto romahti ja hän totesi, ettei millään ehdi saada itseään kuntoon Lontoon olympialaisiin 2012 mennessä. 

Mira Kasslin ei ole katkeroitunut pyöräilyuran vastoinkäymisistä. Hän uskoo vahvasti kohtaloon. Hän on toki miettinyt, mitä olisi voinut lahjakkuudellaan, voitontahdollaan ja kovalla harjoittelumotivaatiollaan saavuttaa. - Se, mikä on yksilölle merkityksellistä, ratkaisee. Olet kuitenkin hiton yksin niitten mitaleittesi kanssa jos sulla ei ole mitään muuta sisältöä elämässäsi, Kasslin sanoo.

Mira Kasslin sanoo, että määrätietoisuus ja intohimo tekemiseen siirtyi urheilun jälkeen bisnekseen. Kilpaurheilu on vahvistanut Miraa niin, että hän ei pelkää epäonnistumisia. Kasslinilla on kaksi lasta, Veera 12 vuotta ja Leo viisi vuotta. - Lapset ovat isoin saavutukseni.  

Lähetykset

  • la 22.7.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakarin mielestä taiteen omat kysymykset eivät ole kovasti muuttuneet, mutta museotyötä tehdään nykyään toisin. Tänä päivänä esimerkiksi Ateneumin tulee olla kaikkien taidemuseo. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • "Pienet lätkät on sellaisia ranteen venyttelyjä", sanoo kuvataiteilija Heikki Marila, joka tunnetaan suurikokoisista, voimakkaista töistään. Turun Piirustuskoulun kasvatti tarttuu päivänpolttaviin ja kiellettyihin aiheisiin, se on hänen taiteensa punainen lanka. Ohjelman Carnegie Art Award -palkitusta taiteilijasta on toimittanut Lisa Enckell.

  • Sveitsiläiseen juustomestareiden sukuun syntynyt Peter Dörig tottui olemaan lapsena aamusta iltaan kotijuustolassa, missä isä valmisti juustoja. Hänestä oli luontevaa hankkia juustomestarin koulutus, vaikka mieluiten hän ajoi rekkaa Kaspianmeren toisella puolen. Nykyään Peter Dörigin suomalaisessa juustolassa valmistuu käsityönä erikoisjuustoja. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Pitkän uran tekstiilitaiteilijan kapealla polulla kulkenut Anna-Maija Aarras on rakastanut työtään intohimoisesti, vaikka astma on läpi elämän yrittänyt lannistaa ja rajoittaa taiteen tekemistä. Taide ja kiinnostus uuteen ovat kuljettaneet taiteilijaa niin Euroopan kuin Aasiankin maissa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi hänet Turussa Kuuvuoren kupeessa, taiteilijan syntymäkodissa.

  • Taiteilija, luomuviljelijä, yhteiskunnallinen keskustelija – myyttisistä luontokuvistaan tunnettu Osmo Rauhala kasvoi suvaitsevaisessa kodissa. Hän uskoo, että maailman tärkeät kysymykset ratkaistaan, kunhan erilaiset ihmiset tajuavat yhdessä tekemisen voiman. Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen koki lukiossa valaistumisen, minkä ansiosta hän on nyt pappi. Henttiselle näytettiin, kuinka hänen tehtävänsä on olla vierelläkulkija, joka opastaa ihmisiä oikealle tielle oman elämänkokemuksensa avulla. Kirkko-Harriksi itseään kutsuva Henttinen puhuu myös sukupuolten elastisuudesta, kuinka ei ole pelkästään naisia ja miehiä vaan kaikkea siltä väliltä. Toimittajana Mirva Lahtimaa.

  • Yhdysvalloissa sovintoprosesseja kehittävän yksikön johdossa toimiva ja Washingtonissa tutkimusprofessorina työskentelevä Antti Pentikäinen pohtii työkseen sovintoprosesseja. Maailman kriisipesäkkeissä on välttämätöntä rakentaa sovinto paikallisella tasolla, jotta rauha vakiintuisi ja väkivallan kierre saataisiin katkaistua. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

  • Vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy tietää vaatteista ja tekstiileistä paljon. Hänellä on omien sanojensa mukaan erittäin hyvä syy tehdä sitä, mitä hän tällä hetkellä tekee - pyrkiä vaikuttamaan siihen, etteivät ihmiset kuluttaisi itseään hengiltä. Hän elää, kuten opettaa. Toimittajana Mirva Lahtimaa.

  • Monipuolinen viihdetaiteilija Arja Koriseva haluaa edelleen kehittää itseään laulajana ja syventää osaamistaan. Viihdemusiikin ja kirkkokonserttien, sekä musikaalien tähtenä kolme vuosikymmentä Suomea kiertänyt laulaja rakastaa yleisöjään ja kokee tekevänsä kutsumustyötä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Arja Korisevan Jyväskylässä.

  • Kuvataiteilija Tuula Lehtinen uudistaa käsityötaidon traditiota ja puhuu kauneuden puolesta. Kauneutta hän luo öljyvärein, grafiikka-, mosaiikki- ja posliinitöin. Lisäksi hän osallistuu suuriin arkkitehtuuri- ja infrastruktuurihankkeisiin. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotistudiossaan Tampereella.

  • Palkittu keittiömestari ja ravintoloitsija, suomalaisen ruoan puolestapuhuja Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan uransa etenemisestä 40-ikävuoteen asti. 25-vuotinen ura on vienyt Rovaniemellä varttuneen Rastaan bensa-aseman sämpyläntäyttäjästä ensimmäiseksi suomalaiseksi nuorten kokkien maailmanmestariksi. Matkan varrelle mahtuu menestyksekkäitä ravintoloita kuin hutilyöntejäkin. Mitään hän ei tekisi toisin, mutta toivoisi oppivansa vihdoin sanomaan ei.

    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta. Ohjelman toimittajana on Lisa Enckell

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä