Kuusi kuvaa

Mira Kasslin vihaa häviämistä

  • 43 min
  • toistaiseksi

Entinen maailmanmestaruustason pyöräilijä, kiinteistövälitysyrityksensä toimitusjohtaja Mira Kasslin sanoo, että ilman urheilua hänestä olisi voinut tulla täysi hulttio. - Olen hyvin vauhdikas sielu. Edesmennyt äitini sanoisi, että minun pelastukseni on ollut urheilu.

Vuonna 1978 syntynyt Mira Kasslin varttui työläisperheessä Helsingin Jakomäessä. Kasslin oli hyvin aktiivinen lapsi, jonka kilpapyöräilyura alkoi 8-vuotiaana. Kasslinin suvussa on kilpapyöräilijöitä, mutta vanhemmat eivät koskaan patistaneet Miraa urheilemaan.  Mira Kasslinin ensimmäinen kilpailu oli nappula-ajot, jonka hän ajoi kolmivaihteisella pyörällä. Kasslin harjoitteli kotia lähellä olevalla Helsingin velodromilla. Pian huomattiin, että Kasslinilla on nopeita soluja, juuri sitä räjähtävyyttä mitä 500 metrin ratapyöräily vaatii.

Kasslin saavutti Suomen pyöräilyhistorian ensimmäisen arvokisamitalin voittamalla nuorten MM-kisoissa pronssia 500 metrin aika-ajossa vuonna 1995 ja kultaa 500 metrin aika-ajossa sekä eräajossa vuonna 1996. 500 metrin aika-ajossa Kasslin ajoi kaksi nuorten maailmanennätystä.

- Mä en tykkää hävitä, Mira Kasslin sanoo. Mitä ikinä hän tekeekin, hän pitää häviämisen tunteen mielessään, jotta tekisi asiat viimeisen päälle. - Jos tiedän, että olen tehnyt kaikkeni, on tappion kanssa helpompi elää. Kasslin jatkaa, ettei hänen aina tarvitse voittaa, mutta jos voitto on hänen tavoitteensa hän taistelee loppuun asti.

Kun Mira Kasslin 13-vuotiaana sanoi ääneen tavoitteensa olla ensimmäinen maailmanmestari pyöräilyssä Suomessa, hän sai osakseen henkistä alistamista aikuisilta. - Reaktio oli, että mikä tuo tyttö kuvittelee oikein olevansa, hän muistelee. Kasslinin alettua harjoitella ammattimaisesti hänen seuransa oli Työväen Pyörä-Veikot. Kilpailu rahoista oli kovaa ja hän tunsi jopa poliittista painostusta. - Tuntui, että ulkomaalaiset vastustajat eivät olleet mitään verrattuna suomalaisiin, Kasslin sanoo. Hän jatkaa, että tilanne on varmasti kehittynyt parempaan suuntaa, eikä seurojen toiminta ole enää niin kuppikuntaista.

Keväällä 1998 Mira Kasslin oli harjoittelemassa maantiellä Latvian maajoukkueen kanssa Saksassa. 100 km tunnissa ajanut betonimyllyrekka osui Kasslinin vasempaan pakaraan niin, että tämä loukkaantui vakavasti. - Kuolema oli niin lähellä kuin vai voi olla. Hengenlähtö oli milleistä kiinni etten kaatunut suoraan auton alle, hän huokaa. Onnettomuudesta johtuen hän kärsi pitkään kuoleman pelosta maantiellä ajaessaan, mutta toipui nopeasti. 

Mira Kasslin lähti Yhdysvaltoihin treenaamaan USA:n maajoukkueen mukana vain kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen, jotta hän ehtisi kuntoutua Sidneyn olympialaisiin 2000. - Kun olympialaiset koittivat, olin todella hyvässä kunnossa. Himmein mitali olisi ollut siellä mahdollinen, Kasslin sanoo.

Olympiakisat olivat kuitenkin pettymys ja kohtalo oli häntä vastaan. Olympiakomitea lähetti suomalaisten kaluston rahtina, joka katosi matkalla. Kasslin oli ilman omaa polkupyörää Sydneyssa viikon juuri ennen olympialaisia. Lisäksi kisa-aamuna hänellä oli reippaasti kuumetta. Lääkäri antoi kuitenkin Kasslinin ajaa. Hänen sijoituksensa eräajossa oli 11. ja 500 metrin aika-ajossa hän oli 17. - Muistan aina sen hetken kun ajattelin, että lehdistön edessä on aivan turha selittää mitään. Kilpailun jälkeen Kasslin ei tehnyt edes loppuverryttelyä, pyöräily jäi siihen paikkaan.

Muutama päivä olympialaisten jälkeen Mira Kasslin etsi jo töitä. Lisäksi hän aloitti kansainvälisen liiketalouden opiskelun 22-vuotiaana. - Silloin alkoi tavallinen elämä ja murrosikä, hän naurahtaa. Tiukka treenaaminen ja kurinalaisuus olivat luoneet rutiinit ja turvallisuuden, joka olikin nyt poissa. Urheilu oli rakentanut Kasslinin identiteetin, mutta yht’äkkiä päivittäistä adrenaliiniannosta treeneistä ei tullutkaan. - Elämä oli vähän holtitonta muutoksesta johtuen. Tuli miehiä ja alkoholia, koska kaikkea piti kokeilla. Mikään ei onneksi jäänyt päälle.

Tanskassa työkomennuksella tekemisen puutteessa Mira Kasslin aloitti jälleen pyöräilyn. - Into oli valtava, mutta harjoittelin liian kovaa ja sain reisiluunkaulan rasitusmurtuman. Päästyään kepeistä eroon, Kasslin jatkoi harjoittelua, mutta loukkaantui nyt harjoituksissa velodromilla törmätessään 60km/h vauhdissa valmentajan moottoripyörään. Kasslinin kunto romahti ja hän totesi, ettei millään ehdi saada itseään kuntoon Lontoon olympialaisiin 2012 mennessä. 

Mira Kasslin ei ole katkeroitunut pyöräilyuran vastoinkäymisistä. Hän uskoo vahvasti kohtaloon. Hän on toki miettinyt, mitä olisi voinut lahjakkuudellaan, voitontahdollaan ja kovalla harjoittelumotivaatiollaan saavuttaa. - Se, mikä on yksilölle merkityksellistä, ratkaisee. Olet kuitenkin hiton yksin niitten mitaleittesi kanssa jos sulla ei ole mitään muuta sisältöä elämässäsi, Kasslin sanoo.

Mira Kasslin sanoo, että määrätietoisuus ja intohimo tekemiseen siirtyi urheilun jälkeen bisnekseen. Kilpaurheilu on vahvistanut Miraa niin, että hän ei pelkää epäonnistumisia. Kasslinilla on kaksi lasta, Veera 12 vuotta ja Leo viisi vuotta. - Lapset ovat isoin saavutukseni.  

Lähetykset

  • la 22.7.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirjailija Katriina Järvinen on elämänsä aikana joutunut etsimään itseään tavanomaista enemmän. Lapsuusperheen tiukka uskonnollisuus oli rikkonut hänen minuutensa ja identiteettiä piti alkaa rakentaa nuorena aikuisena alusta. Itsensä etsimisestä on merkkinä Katriinan hankkima monipuolinen pätevyys: Hän on paitsi kirjailija myös psykoterapeutti, kulttuuriantropologi, sosiaalipsykologi ja kouluttaja. Katriina Järvinen tuli isomman yleisön tietoisuuteen vuonna 2007 julkaistuaan yhdessä historian professori Laura Kolben kanssa Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa –kirjan. Ohjelman on toimittnut Sari Valto.

  • Koko kansan viherpeukalo Aarno Kasvi on omistanut koko elämänsä puutarhoille. Hän on tehnyt lukemattomia hauskoja radio- ja televisio-ohjelmia puutarha-asioista, kirjoittanut kirjoja sekä opastanut puutarhavieraita Suomessa ja ulkomailla Elämäntyönsä hän on tehnyt kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa, joista toinen on Turun Ruissalossa ja toinen Ruotsin Uppsalassa. Puutarhaneuvos, emeritus ylipuutarhuri Aarno Kasvin unelma on ostaa iso maalaistalo puutarhoineen, josta hän tekisi nähtävyyden. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Elämänmuutos tapahtuu joskus yllättäen. Kirsti Kurosen päätös vaihtaa ammattia ja ryhtyä kokopäiväiseksi kirjailijaksi oli pyörinyt mielessä jo useamman vuoden ajan. Kuitenkin vasta vakava sairastuminen parantumattomaan verisyöpään teki lopulta päätöksen helpoksi. Hän päätti elää sitä elämää jota halusi. Erityisesti lasten- ja nuortenkirjailijana menestynyt Kirsti Kuronen kertoo kuuden kuvan kautta elämästään. Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

  • Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä on ehtinyt toimia jo monessa roolissa ja ammatissa elämänsä aikana. Nykyisen työn ohessa hän tekee useammassa paikassa vapaaehtoistyötä, toimii pappina, sijaisäitinä sekä äitinä omille lapsilleen. Hänet headhantattiin Kirkon Ulkomaanavun palveluksesta äitiysloman aikana Marttojen keulakuvaksi, vaikka ruoanlaitto ja kotitalous eivät olleet hänen vahvuuksiaan. Mariannen aurinkoinen olemus saa kiitosta, sillä hänellä on hyvin lämmin ja mutkaton tapa kohdella muita. Marianne toivoo olevansa sellainen johtaja, joka antaa muille tilaa loistaa ja toteuttaa itseään.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tunnettu keramiikkataiteilija, muotoilija ja yrittäjä Anu Pentik on toteuttanut haaveensa kovalla työllä, sitkeydellä ja luovuudella. Aina energistä Anu Pentikiä ei kiinnosta menneisyys, vaan tulevaisuus, uudet näytöt ja jatkuva onnistuminen. Posiolle kotiutuneen Pentikin voimakaksikon toinen puoli on aviomies Topi Pentikäinen, jonka kanssa hän on kulkenut yhteistä taivalta yli 50 vuotta. Toinen tärkeä ihminen Anun elämässä on Pentikin brändijohtaja Auli Harjama. Pentikin tuotteiden keskeisiä viestejä ovat lämpö, koti, turvallisuus ja pitkä käyttöikä. Keramiikkataiteilijana hän on saanut valtavasti uutta energiaa joka suuntautuu nyt jo seuraavaan näyttelyyn vuonna 2020. Vapaa-ajalla Anu on kulinaristi, jonka suurinta herkkua ovat äyriäiset. Niiden tarina liittyy jo lapsuuteen, jossa hän oli innokas ravustaja ja saattoi elää viikkoja vain rapuja syöden.

    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Lapsuusmuistoissaan lääketieteen tohtori ja esikoiskirjailija Heidi Mäkinen siirtyy Kiuruvedelle, jossa tärkeinä henkilöinä hänen elämänsä liittyivät isovanhemmat. Savosta on jäänyt jäljelle elinikäisiä ystävyyksiä. Sieltä tulevat myös monet muistot, jotka elävät osittain myös hänen kirjassaan "Ei saa mennä ulos saunaiholla". Heidi Mäkinen julkaisi ensimmäisen romaaninsa syksyllä 2016.

    Mistä hauska kirjan nimi on peräisin, ja mitä kaikkea muuta Heidin Mäkinen kantaa mukanaan? Hän on sitä mieltä, että huumori auttaa monessa kohtaa ja että melkein mille tahansa voi nauraa. Ei kuitenkaan ihan kaikelle eikä millä tavalla vaan. Vakava paikka hänelle on ollut tyttären halu korjata sukupuoltaan. Siihen Heidi suhtautuu avoimesti ja myönteisesti, mutta esiin nousee monia kysymyksiä.

    Heidi Mäkinen on elämänsä tärkeiden valokuvien äärellä toimittaja Maarit Lehtosen kanssa.

  • Lähetystyöntekijä ja kätilö Kirsti Kirjavainen oli päättänyt lähteä nuorena avustustyöhön ulkomaille, mutta Nepal valikoitui kohteeksi sattumalta. Uusiin tehtäviin hän valmistautui nuorena kätilönä Englannissa ja suuntana piti olla Pakistan, mutta viisumia ei kuulunut ja sitä odotellessa aukesi kätilölle paikka Nepalissa.Siellä hän on viettänyt yli 30 vuotta ja siitä on tullut hänelle toinen kotimaa.Hyväntekeväisyyteen Kirstiä kannustivat erityisesti isovanhemmat, jotka toimivat aktiivisesti Punaisessa ristissä. Nepalissa lapsikuolleisuus oli korkealla tasolla ja lukutaito heikko, joten työtä riittää ja tuloksiakin on tullut. Hän ei jättänyt Nepalia edes sisällissodan tai maanjäristysten aikana. Työtä lukutaidon ja terveydenhoidon eteen hän on tehnyt kaikkein syrjäisimmissä alakastisten nepalilaisten kylissä ja vammaisten keskuudessa.

    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

  • Luontokuvaaja Hannu Hautala on tehnyt elämäntyönsä metsässä. Hänen suosikkikuvauskohteita ovat kuukkeli, joutsen, palokärki, kotka ja uivelo. Hannu Hautala rakastaa kuvaamista talven valossa ja kesän valoisissa öisissä metsissä. Hannu Hautala lienee eniten valokuvakirjoja julkaissut suomalainen luonnonvalokuvaaja. Hänen kirjojaan on julkaistu yli 50, ja niitä on käännetty useille kielille ja myyty ympäri maailmaa. Luontokuvaus vaatii ennakkovalmisteluja, sillä hyvä luontokuva ei useinkaan synny sattumalta. Hyvän kuvan saaminen voi Hautalalla kestää jopa vuosia. Hautalan kuusi kuvaa on nauhoitettu Hannun jäljet –valokuvakeskuksessa Kuusamon keskustassa. Toimittajana on Rita Trötschkes.

  • Iro Haarla on poikkeuksellinen muusikko suomalaisittain, sillä hän on saanut levyttää jo kolme levyä suurelle kansainväliselle ECM-levymekille. Musiikin tekeminen alkoi hänellä jo pienenä tyttönä, kun hän haki lohtua yksinäisyyteensä improvisoimalla pianolla lauluja. Ison osan urastaan hän teki yhteistyössä edesmenneen miehensä Edward Wesalan kanssa. Pianon rinnalla harppu on hänen soittimensa. Musiikki on hänelle ollut kuin ratsuhevonen, jonka selässä hän on ratsastanut läpi elämän myrskyjen. Iro Haarlan tapasi toimittaja Sari Valto.

  • Pepi Reinikainen on kirjailija, toimittaja, psykoterapeutti ja elämänkaarikirjoitusmallin kehittäjä. Jo ainakin tuhat ihmistä on vuosien varrella osallistunut hänen vetämilleen elämänkaarikirjoituskursseille. Elämäkaarikirjoittamisessa kirjoitetaan omasta elämästä tarina, jossa selvitellään tapahtumien syy- ja seuraussuhteita. Omassa elämässään Pepi Reinikainen on oppinut hyväksymään, että kaikki unelmat eivät toteudu Hän on oppinut näkemään kurjatkin elämänvaiheet arvokkaina, koska niiden ansiosta osaa arvostaa pieniäkin hyviä asioita. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenita Airistoa. Virtaa ja työtä on riittänyt siitä lähtien kun hänet kruunattiin 17-vuotiaana Suomen Neidoksi vuonna 1954. Hän kertoo rakastavansa myrskyjä ja saavansa niistä virtaa. Jos hän jotain vihaa, se on keskinkertaisuus. Vanhemmiltaan perinnöksi hän on saanut luottamuksen siihen, että pärjää ja voi tehdä mitä haluaa.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Näyttelijä, ohjaaja, laulaja ja teatterinjohtaja Kari Arffman sai suuren haasteen astuessaan vuodenvaihteessa Helsingin Kaupunginteatterin johtajaksi Asko Sarkolan jälkeen. Arffman on 'Kotkan poikii' ja opiskellut näyttelijäksi Tampereella. Johtajakokemusta hänellä on aikaisemmin kotikaupungistaan Kotkasta ja Jyväskylästä. Helsingissä hänet tunnetaan mm. kaupunginteatterin musikaalin Schreck ohjaajana ja näyttelijänä. Johtajana hän haluaa olla mutkaton ja helposti lähestyttävä ja näyttelijänä hän ainakin tietää sen, millaista on olla näyttämöllä kun juttu ei kiinnosta yleisöä. Ohjaustyönsä kautta hän on päässyt tutustumaan jo alaisiinsa ja Kaupunginteatterin toimintaan. Erityisen lähellä Kari Arffmanin sydäntä ovat musikaalit ja niiden suosio on kovassa kasvussa.

    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä