Kuusi kuvaa

Mira Kasslin vihaa häviämistä

  • 43 min
  • toistaiseksi

Entinen maailmanmestaruustason pyöräilijä, kiinteistövälitysyrityksensä toimitusjohtaja Mira Kasslin sanoo, että ilman urheilua hänestä olisi voinut tulla täysi hulttio. - Olen hyvin vauhdikas sielu. Edesmennyt äitini sanoisi, että minun pelastukseni on ollut urheilu.

Vuonna 1978 syntynyt Mira Kasslin varttui työläisperheessä Helsingin Jakomäessä. Kasslin oli hyvin aktiivinen lapsi, jonka kilpapyöräilyura alkoi 8-vuotiaana. Kasslinin suvussa on kilpapyöräilijöitä, mutta vanhemmat eivät koskaan patistaneet Miraa urheilemaan.  Mira Kasslinin ensimmäinen kilpailu oli nappula-ajot, jonka hän ajoi kolmivaihteisella pyörällä. Kasslin harjoitteli kotia lähellä olevalla Helsingin velodromilla. Pian huomattiin, että Kasslinilla on nopeita soluja, juuri sitä räjähtävyyttä mitä 500 metrin ratapyöräily vaatii.

Kasslin saavutti Suomen pyöräilyhistorian ensimmäisen arvokisamitalin voittamalla nuorten MM-kisoissa pronssia 500 metrin aika-ajossa vuonna 1995 ja kultaa 500 metrin aika-ajossa sekä eräajossa vuonna 1996. 500 metrin aika-ajossa Kasslin ajoi kaksi nuorten maailmanennätystä.

- Mä en tykkää hävitä, Mira Kasslin sanoo. Mitä ikinä hän tekeekin, hän pitää häviämisen tunteen mielessään, jotta tekisi asiat viimeisen päälle. - Jos tiedän, että olen tehnyt kaikkeni, on tappion kanssa helpompi elää. Kasslin jatkaa, ettei hänen aina tarvitse voittaa, mutta jos voitto on hänen tavoitteensa hän taistelee loppuun asti.

Kun Mira Kasslin 13-vuotiaana sanoi ääneen tavoitteensa olla ensimmäinen maailmanmestari pyöräilyssä Suomessa, hän sai osakseen henkistä alistamista aikuisilta. - Reaktio oli, että mikä tuo tyttö kuvittelee oikein olevansa, hän muistelee. Kasslinin alettua harjoitella ammattimaisesti hänen seuransa oli Työväen Pyörä-Veikot. Kilpailu rahoista oli kovaa ja hän tunsi jopa poliittista painostusta. - Tuntui, että ulkomaalaiset vastustajat eivät olleet mitään verrattuna suomalaisiin, Kasslin sanoo. Hän jatkaa, että tilanne on varmasti kehittynyt parempaan suuntaa, eikä seurojen toiminta ole enää niin kuppikuntaista.

Keväällä 1998 Mira Kasslin oli harjoittelemassa maantiellä Latvian maajoukkueen kanssa Saksassa. 100 km tunnissa ajanut betonimyllyrekka osui Kasslinin vasempaan pakaraan niin, että tämä loukkaantui vakavasti. - Kuolema oli niin lähellä kuin vai voi olla. Hengenlähtö oli milleistä kiinni etten kaatunut suoraan auton alle, hän huokaa. Onnettomuudesta johtuen hän kärsi pitkään kuoleman pelosta maantiellä ajaessaan, mutta toipui nopeasti. 

Mira Kasslin lähti Yhdysvaltoihin treenaamaan USA:n maajoukkueen mukana vain kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen, jotta hän ehtisi kuntoutua Sidneyn olympialaisiin 2000. - Kun olympialaiset koittivat, olin todella hyvässä kunnossa. Himmein mitali olisi ollut siellä mahdollinen, Kasslin sanoo.

Olympiakisat olivat kuitenkin pettymys ja kohtalo oli häntä vastaan. Olympiakomitea lähetti suomalaisten kaluston rahtina, joka katosi matkalla. Kasslin oli ilman omaa polkupyörää Sydneyssa viikon juuri ennen olympialaisia. Lisäksi kisa-aamuna hänellä oli reippaasti kuumetta. Lääkäri antoi kuitenkin Kasslinin ajaa. Hänen sijoituksensa eräajossa oli 11. ja 500 metrin aika-ajossa hän oli 17. - Muistan aina sen hetken kun ajattelin, että lehdistön edessä on aivan turha selittää mitään. Kilpailun jälkeen Kasslin ei tehnyt edes loppuverryttelyä, pyöräily jäi siihen paikkaan.

Muutama päivä olympialaisten jälkeen Mira Kasslin etsi jo töitä. Lisäksi hän aloitti kansainvälisen liiketalouden opiskelun 22-vuotiaana. - Silloin alkoi tavallinen elämä ja murrosikä, hän naurahtaa. Tiukka treenaaminen ja kurinalaisuus olivat luoneet rutiinit ja turvallisuuden, joka olikin nyt poissa. Urheilu oli rakentanut Kasslinin identiteetin, mutta yht’äkkiä päivittäistä adrenaliiniannosta treeneistä ei tullutkaan. - Elämä oli vähän holtitonta muutoksesta johtuen. Tuli miehiä ja alkoholia, koska kaikkea piti kokeilla. Mikään ei onneksi jäänyt päälle.

Tanskassa työkomennuksella tekemisen puutteessa Mira Kasslin aloitti jälleen pyöräilyn. - Into oli valtava, mutta harjoittelin liian kovaa ja sain reisiluunkaulan rasitusmurtuman. Päästyään kepeistä eroon, Kasslin jatkoi harjoittelua, mutta loukkaantui nyt harjoituksissa velodromilla törmätessään 60km/h vauhdissa valmentajan moottoripyörään. Kasslinin kunto romahti ja hän totesi, ettei millään ehdi saada itseään kuntoon Lontoon olympialaisiin 2012 mennessä. 

Mira Kasslin ei ole katkeroitunut pyöräilyuran vastoinkäymisistä. Hän uskoo vahvasti kohtaloon. Hän on toki miettinyt, mitä olisi voinut lahjakkuudellaan, voitontahdollaan ja kovalla harjoittelumotivaatiollaan saavuttaa. - Se, mikä on yksilölle merkityksellistä, ratkaisee. Olet kuitenkin hiton yksin niitten mitaleittesi kanssa jos sulla ei ole mitään muuta sisältöä elämässäsi, Kasslin sanoo.

Mira Kasslin sanoo, että määrätietoisuus ja intohimo tekemiseen siirtyi urheilun jälkeen bisnekseen. Kilpaurheilu on vahvistanut Miraa niin, että hän ei pelkää epäonnistumisia. Kasslinilla on kaksi lasta, Veera 12 vuotta ja Leo viisi vuotta. - Lapset ovat isoin saavutukseni.  

Lähetykset

  • la 22.7.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Monipuolinen viihdetaiteilija Arja Koriseva haluaa edelleen kehittää itseään laulajana ja syventää osaamistaan. Viihdemusiikin ja kirkkokonserttien, sekä musikaalien tähtenä kolme vuosikymmentä Suomea kiertänyt laulaja rakastaa yleisöjään ja kokee tekevänsä kutsumustyötä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Arja Korisevan Jyväskylässä.

  • Kuvataiteilija Tuula Lehtinen uudistaa käsityötaidon traditiota ja puhuu kauneuden puolesta. Kauneutta hän luo öljyvärein, grafiikka-, mosaiikki- ja posliinitöin. Lisäksi hän osallistuu suuriin arkkitehtuuri- ja infrastruktuurihankkeisiin. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotistudiossaan Tampereella.

  • Palkittu keittiömestari ja ravintoloitsija, suomalaisen ruoan puolestapuhuja Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan uransa etenemisestä 40-ikävuoteen asti. 25-vuotinen ura on vienyt Rovaniemellä varttuneen Rastaan bensa-aseman sämpyläntäyttäjästä ensimmäiseksi suomalaiseksi nuorten kokkien maailmanmestariksi. Matkan varrelle mahtuu menestyksekkäitä ravintoloita kuin hutilyöntejäkin. Mitään hän ei tekisi toisin, mutta toivoisi oppivansa vihdoin sanomaan ei.

    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta. Ohjelman toimittajana on Lisa Enckell

  • Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes

  • Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseen. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Marjatta Levannon hänen kotonaan eteläisessä Helsingissä.

  • Erityisesti jazz-laulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys. Toimittajana on Laura Satimus

  • Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa, kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee, että toisten eteen tehty työ kannattaa aina. Hän toimi Kajaanin Runoviikon taiteellisena johtajana vuodet 2011-2018 ja hänet tunnetaan myös monologi-näytelmien tekijänä. Toimittaja Lisa Enckell.

  • Tampereen Työväen Teatteri on ollut näyttelijä Ilmari Saarelaiselle toinen koti ja työ on ollut hänen toinen minänsä. Nälkä näyttelemiseen jatkuu, vaikka hän on eläkkeellä ja vakituinen pesti on jo jäänyt taakse. Näyttelijän työtä on mittarissa peräti 50 vuotta. Nopea sanataituri ja tilannetajun mestari rakastaa naurua, mutta tärkeitä ovat olleet myös monet vakavat ja koskettavat roolit. Suuren yleisön sydämiin Ilmari "Immu" Saarelainen jäi television komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli. Viimeiset 10 vuotta Ilmari Saarelainen on esittänyt monologia Parasta ennen, joka on myös todiste hänen hulvattomasta tilannetajustaan ja pikantista sarkasmistaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Professori Iiris Hovatta tutkii ahdistuksen eri muotoja. Tutuimpia niistä ovat paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Kansainvälisissä alansa huippuyksiköissä työskennellyt Hovatta on tutkinut geenien ja ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen ongelmissa. Pitkän tieteellisen uran tehnyt toisen polven huippututkija rentoutuu luonnossa ja klassisen musiikin avulla. Varhaislapsuutensa Espoon Tapiolassa ja nuoruutensa Iirislahdessa asunut Iiris Hovatta kuvaa perhettään "perinteiseksi akateemiseksi perheeksi". Musiikki ja luonto ovat ollet perheen yhteiset harrastukset. Toimittajana Lisa Enckell.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä