Beaivvi sagat

Deanu soahpamuš ja fápmuibidjanláhka - Annika Lapintie jearahallan 23.2.2017

  • 7 min
  • toistaiseksi

Guhkálaš ja dárkkes guorahallama maŋŋá vuođđoláhkaválljagoddi mearridii, ahte riikkabeaivvit sáhttá dábálaš ortnega mielde, oktageardánis eanetloguin dohkkehit dahje hilgut Deanu soahpamuša guoski ráđđehusa evttohusa. Nubbi vejolašvuohta livččii lean gáibidit 2/3-eanetlogu ráđđehusa evttohusa duohkái.

Vuođđoláhkaváljagotti ságajođiheadjdi Annika Lapintie (Gurutlihttu) muitala, ahte váljagoddi suokkardalai nu bivdokultuvrra seailluheami go luossanáliid gáhttema. "Guolásteami ráddjemis dušše Deanuleagi ássiide lea váttisvuođat. Ássanbáikki mielde ráddjejuvvon bivdoriekti hehtte eará guovlluin go Deanuleagis orru sápmelaččaid ollašuhttimis iežaset kultuvrra". Danin vuođđoláhkaváljagoddi ávžžuha eana- ja meahccedoallováljagotti čoavdit dan mo sápmelaččaid bivdorivttiid sáhttá sihkkarastit buorebut go maid ráđđehus evttoha.

Vuođđoláhkaváljagotti cealká maid, ahte jus sápmelaččaid rivttiid ii sáhte nannet Deanu soahpamuša fápmuibidjanlága rievdademiin de lea vealtameahttun, ahte riikkabeaivvit geatnegahttá ráđđehusa joatkit ráđđádallamiid das mo sápmelaččaid kultuvrii gullevaš árbevirolaš bivdu sihkkarastojuvvo.

Váljagotti mielas sápmelaččaid gullangeatnegasvuohta ii leat ollašuvvan Deanu soahpamušáššiid válmmaštallamis. Vuođđoláhkaváljagoddi muittuha eana- ja meahccedoallováljagotti das ahte sápmelaččaid rivttiid nannema galgá váldit vuhtii go dat joatká Deanu soahpamuša ja dasa guoskevaš fápmuibidjanlága gieđahallama. Sihke áššedovdiin ja váljagotti lahtuin ledje sierralágan oaivilat áššiid gieđahallanortnegis. Loahppaboađus lei goittot dat, ahte Deanu soahpamušášši oažžu gieđahallat muđui dábálaš ortnega mielde, muitala Annika Lapintie.

Deanu soahpamuša leat geahččalan bissehit earret earáid Deanuleagi guolástangottit. Annika Lapintie muitala, ahte dán áššái leat hui ollugat geahččalan váikkuhit - nu bealis go vuostáge. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

Lähetykset

  • to 23.2.2017 14.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Gápmasa ja Giellajoga gaskasaš geaidnobarggut dán geasi manne bures muitala prošeaktahoavda Matti Ryhänen Lappi ejb-guovddážis. Divvunbargguid álggaheamis ledje váttisvuođat, muhto go váldá vuhtii čavga áigetávvala, de dat manai duođai bures Ryhänen mielde. Stuorát váttisvuođat eai lean, muhtin sajiin gos dássijedje geainnu, de šadde bávkalit eanet bávtti go ledje jurddašan. Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm ja Xia Torikka

  • Sámedikki sadjásaš kulturčálli Riitta Orti-Berg vuoddjá dávjá Gáregasnjárgga ja Anára gaskka. Son bargá Anáris sámekulturguovddáš Sajosis ja sus lea stohpu Gáregasnjárggas. Orti-Berg lea duđavaš, ahte Gápmasa ja Gáregasnjárgga gaskasaš geainnu leat geasi áigge divvon, vaikko leige jo hárjánan vuodjit boares geainnu mielde. Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm

  • Dâl lea beassan muhtin vahku jo vuodjit ođaduvvon Gápmas geainnu mielde gitta Giellájoga rádjái, sullii 40 kilomehtera ovdal Gáregasnjárgga. Hilma Mustonen Anáris johtá Gámasmohkis, vádjit 30 kilomehtera ovdal Gáregasnjárgga, gos sus lea barta. Hilma Mustonen lea liikon ođđa geidnui. Doaimmaheaddjin Xia Torikka

  • Säämi poolishovdâ Esa Heikkinen muštâl vuáváámijn, maht poolistoimâ olášuvá säämikuávlust puáttee ive šeštimij maŋa. Sun ibbeerd sehe Iänuduvlij já Ucjuuvlij huolâ, veikkâ mieđeet et statistiik mield ovdâmerkkân Ucjuuvâst ij lah lamaš merhâšittee nubástus rikolâšvuođâst. Toimâtteijen Mikkal Morottaja.

  • Buot eanodatlaččat eai goittot váillat bolesa. Eanodatlaš Annikki Paajanen mielas ii dálge fidne bolesis veahki jus dárbbaša. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

  • Eanodagas leat olbmot hirpmástuvvan go leat gullan, ahte Eanodagas ii leat šat fásta boles boahtte jagi bealde. Dálá bolesat leat báhcimin ealáhahkii eaige sin sadjái áiggo šat ođđa bolesiid Eanodahkii. Gielddahoavda Jari Rantapelkonen imaštallá mo stáhta ja boleslágádus leat ná sáhttán mearridit. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

  • Ucjuuvâst láá pooliseh lappum jo paijeel ive tassaaš, ko toimâ sirdui Avveel poolisân. Ucjuuvâ kundáhovdâ Vuokko Tieva-Niittyvuopio pala, et pärtti kalga puáttiđ ovdilgo riiskâ huámášeh. Toimâtteijen Mikkal Morottaja.

  • Niilo Vuomajoki muštâl puáttee ääigi šooŋâst.Lii vyerdimist lieggâ keessi já kiđđâ puátá tooláá.
    Toimâtteijen Thoralf Balto

  • Anarist Ruávinjaargân varrim Aslak Uula Länsman lii ohtâ, kii lâi meridâm tuálvuđ párnáidis sämikielâg peivitipšoost meddâl, tanen ko uđđâ tipšosaje lii nuuvt kukken. Suu 7-ihásâš kandâ já 5-ihásâš nieidâ joteh tääl suomâkielâg tipšo, mut uáppih sämikielâ já -kulttuur ejistis. Toimâtteijen Kaisa Aikio.

  • Ruávinjaargâ kaavpug siirdij sämikielâg peivitipšo kiđđuv viiđâ kilomeetter kiäčán meddâl kaavpug kuávdáážist. Talle čiččâm sämipárnáá paccii meddâl tipšoost. Peivitipšo jođetteijee Tarja Kuoksa, mielâst sij láá pyereest piergim meid uđđâ pääihist. Sahhiittâllâm Inger Elle Suoninen

  • Dás gulat makkár vásáhusat Kirsti Guttormis ledje máná riegadahttimis Savvona buohcceviesus. Son lea doppe riegadahttán golbma máná. Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm

  • Báršši Piera, Piera Aslat Guttorm, doaimmai guhká Savvona skuvllas ja dearvvašvuođadálus dálualmmájin. Gullat makkár muittut sus leat Ohcejoga ja Savvona buohcceviesuin. Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Sámisostera Buorre boahtteáigi – Boazosápmelaččaid buresveadjima ja oassálastima ovddidanprošeakta ordne Searas boazosámiide lášmmohallanbottuid Heahtás ja Gárasavvonis. Saara Ketola lea daid joavkkuid movttegis jođiheaddji ja dál gullatge ahte maid jurddaheaba Heahta SBS-joavku lášmmohallit Káren-Ann Proksi ja Marja Näkkälä. Muhto álggos vehá lášmmohallat. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä