Kuusi kuvaa

Auli Mantila ei halua olla huomion kohteena

  • 44 min
  • toistaiseksi

Auli Mantila (s. 1964) tunnetaan elokuvakäsikirjoittaja-ohjaajana, mutta itse hän esittelisi itsensä “yhtenä monista”. - Se ei tee minusta erikoista, että asiat, joita olen tehnyt ammatikseni, ovat erikoisia, hän perustelee.

Auli Mantila on kotoisin Jyväskylästä nelilapsisesta perheestä. Isä oli töissä Nesteellä lähettäjänä ja äidin perhepäivähoitajan työn takia Aulin kotona temmelsi paljon lapsia. Auli lainasi kirjastoautosta aina torstaisin pinon kirjoja ja luki niitä sängyssä. Metelöinti ei haitannut yhtään. - Sitä kautta opin keskittymään omiin asioihini huolimatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Meillä oli sääntö, että lukevaa ei saa häiritä, Auli muistelee.

Auli Mantila iloitsee siitä, että perhe piti aina yhtä, vaikka välillä siskosten riidat olivat hurjia. - Kerran löin siskoani siivouspäivänä Sinipiialla. Tämän jälkeen pienempi sisko heitti lattian pesuvedet päälleni.

Auli on käsitellyt sisaruutta elokuvissaan Marja, Neitoperho sekä esikoisromaanissaan Varpunen (2005). Sisaruksiaan ei voi valita. - Vaikka siskosten kanssa riideltiin verisesti, niin minulla oli tunne, että ne eivät koskaan jätä. Vaikket näkisi niitä koskaan, ne on silti sun ihmisiä, Auli kiteyttää.

Auli Mantila opiskeli aluksi Jyväskylässä luokanopettajaksi. Hän oli mukana ylioppilasteatterissa 17-vuotiaasta alkaen. - Silloin kun mietin ammatinvalintaa ei elämänpiiriini kuulunut elokuvaohjaajan ammattia. Hän ehti opiskella OKL:ssä vuoden, kunnes ylioppilasteatterin Georg Büchnerin Woyzeckin harjoituksissa hänelle avautui, että opettajaksi opiskelut saivat jäädä.

- Pyrin koko 80-luvun teatterikorkeakouluun eri linjoille, mutta en päässyt, Auli kertoo. Tämän jälkeen hän lähti Puolaan ja päätti siellä, että pyrkii kaikkiin Suomen taidekouluihin. Jos hän ei pääsisi mihinkään niistä, jäisi hän Puolaan. - Pääsin elokuvataiteen laitokselle, mutta ei minulla ollut mitään hajua miten elokuvia tehdään, hän muistelee.

Auli Mantilan ensimmäinen kokopitkä elokuva Neitoperho sai ensi-iltansa 20 vuotta sitten. - Muistan siitä vain niitä hetkiä kun asiat naksahtelivat paikalleen. Yksi Pelon maantiede-elokuvaan (2000) liittyvä naksahdus puolestaan oli se, kun elokuvanteon viime metreillä Auli tajusi, että elokuvan vastaanotto voisi olla hyvin haastava. - Sillä hetkellä minulle oli aivan sama miten se otetaan vastaan, sillä olin tehnyt parhaani, hän mietti. Pelon Maantiede sai eniten katsojia Auli Mantilan elokuvista, jos tv-töitä ei lasketa.

Auli Mantila ottaa itse hyvin harvoin valokuvia. Hän ei myöskään halunnut itsestään julkaistavan kuvia mediassa uran kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Syy oli se, että hän ei halunnut olla huomion kohteena vaan koki, että työt kertovat kaiken oleellisen myös hänestä. Oma ego ei saisi tulla asioiden edelle.

- Heikkouteni on miellyttämisenhalu. Jos olisin ollut huomion kohteena, olisin alkanut tarkkailla, miten minusta kirjoitetaan. Pelkäsin, että olisin alkanut toimia sen mukaan, että minua rakastettaisiin enemmän, hän tunnustaa. Elokuvanteossa Auli Mantila ei siedä jos joku sooloilee tai työntää itsensä esille. - Silloin kavalletaan se asia, jota ollaan viemässä eteenpäin!

Hänen miellyttämisenhalunsa toimii tutkana siihen, mihin aiheisiin tai käsikirjoituksiin hän tarttuu. - Tiedän mitä ei saisi tehdä tai ajatella ja valitsen sen, mikä jännittää minua ja missä on vaaran tuntua, hän analysoi. 

Auli Mantila muutti Helsingistä maaseudulle Loviisaan vuonna 2009. - Työ alkoi tuntua liikaa työltä, hän sanoo. Nuoruudessaan hevosia harrastanut Auli opiskeli myös hevosenhoitajaksi ja nyt hän opettelee jopa kengityssepäksi. - Se on mielenkiintoinen ja vaikea ammatti: Naulata elävän olennon jalkaan pala rautaa kiinni. Pitää tietää mitä teet!

Paitsi kiinnostus hevosia kohtaan, myös poliittinen ilmapiiri johti Mantilan uuteen ammattiin. - Kun perussuomalaiset saivat jytkyn, tajusin, että se, miten taiteilijuuteen ja hyvinvointiyhteiskuntaan on suhtauduttu, ja mitä arvostetaan ei ehkä enää päde kohta. Halusin toisen ammatin, jossa olisin vähemmän riippuvainen suhdanteista ja apurahoista, tilittää Auli Mantila

Taiteellinen työ silti jatkuu. Auli Mantilan taiteilijaprofessuuri loppui 2016 ja nyt työn alla on käsikirjoitus, jonka hän voisi myös ohjata jos tarvetta on. Hänen ajatuksensa elokuvanteosta on muuttunut.  - Minulla ei ole minkään valtakunnan hinkua käsikirjoittaa tai ohjata elokuvia, jos kukaan ei halua katsoa. 20 vuotta sitten en ajatellut kenelle puhun. Halu saada sanoa jotakin ja raivata tila itselle, oli silloin tärkeää. Nykyään ajattelen, että on seinille huutamista, jos ei ole vastaanottajaa.

Ohjelman Auli Mantilan elämän kuudesta kuvasta on toimittanut Laura Satimus.

Lähetykset

  • la 22.4.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

  • Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä