Kuusi kuvaa

Auli Mantila ei halua olla huomion kohteena

  • 43 min
  • toistaiseksi

Auli Mantila (s. 1964) tunnetaan elokuvakäsikirjoittaja-ohjaajana, mutta itse hän esittelisi itsensä “yhtenä monista”. - Se ei tee minusta erikoista, että asiat, joita olen tehnyt ammatikseni, ovat erikoisia, hän perustelee.

Auli Mantila on kotoisin Jyväskylästä nelilapsisesta perheestä. Isä oli töissä Nesteellä lähettäjänä ja äidin perhepäivähoitajan työn takia Aulin kotona temmelsi paljon lapsia. Auli lainasi kirjastoautosta aina torstaisin pinon kirjoja ja luki niitä sängyssä. Metelöinti ei haitannut yhtään. - Sitä kautta opin keskittymään omiin asioihini huolimatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Meillä oli sääntö, että lukevaa ei saa häiritä, Auli muistelee.

Auli Mantila iloitsee siitä, että perhe piti aina yhtä, vaikka välillä siskosten riidat olivat hurjia. - Kerran löin siskoani siivouspäivänä Sinipiialla. Tämän jälkeen pienempi sisko heitti lattian pesuvedet päälleni.

Auli on käsitellyt sisaruutta elokuvissaan Marja, Neitoperho sekä esikoisromaanissaan Varpunen (2005). Sisaruksiaan ei voi valita. - Vaikka siskosten kanssa riideltiin verisesti, niin minulla oli tunne, että ne eivät koskaan jätä. Vaikket näkisi niitä koskaan, ne on silti sun ihmisiä, Auli kiteyttää.

Auli Mantila opiskeli aluksi Jyväskylässä luokanopettajaksi. Hän oli mukana ylioppilasteatterissa 17-vuotiaasta alkaen. - Silloin kun mietin ammatinvalintaa ei elämänpiiriini kuulunut elokuvaohjaajan ammattia. Hän ehti opiskella OKL:ssä vuoden, kunnes ylioppilasteatterin Georg Büchnerin Woyzeckin harjoituksissa hänelle avautui, että opettajaksi opiskelut saivat jäädä.

- Pyrin koko 80-luvun teatterikorkeakouluun eri linjoille, mutta en päässyt, Auli kertoo. Tämän jälkeen hän lähti Puolaan ja päätti siellä, että pyrkii kaikkiin Suomen taidekouluihin. Jos hän ei pääsisi mihinkään niistä, jäisi hän Puolaan. - Pääsin elokuvataiteen laitokselle, mutta ei minulla ollut mitään hajua miten elokuvia tehdään, hän muistelee.

Auli Mantilan ensimmäinen kokopitkä elokuva Neitoperho sai ensi-iltansa 20 vuotta sitten. - Muistan siitä vain niitä hetkiä kun asiat naksahtelivat paikalleen. Yksi Pelon maantiede-elokuvaan (2000) liittyvä naksahdus puolestaan oli se, kun elokuvanteon viime metreillä Auli tajusi, että elokuvan vastaanotto voisi olla hyvin haastava. - Sillä hetkellä minulle oli aivan sama miten se otetaan vastaan, sillä olin tehnyt parhaani, hän mietti. Pelon Maantiede sai eniten katsojia Auli Mantilan elokuvista, jos tv-töitä ei lasketa.

Auli Mantila ottaa itse hyvin harvoin valokuvia. Hän ei myöskään halunnut itsestään julkaistavan kuvia mediassa uran kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Syy oli se, että hän ei halunnut olla huomion kohteena vaan koki, että työt kertovat kaiken oleellisen myös hänestä. Oma ego ei saisi tulla asioiden edelle.

- Heikkouteni on miellyttämisenhalu. Jos olisin ollut huomion kohteena, olisin alkanut tarkkailla, miten minusta kirjoitetaan. Pelkäsin, että olisin alkanut toimia sen mukaan, että minua rakastettaisiin enemmän, hän tunnustaa. Elokuvanteossa Auli Mantila ei siedä jos joku sooloilee tai työntää itsensä esille. - Silloin kavalletaan se asia, jota ollaan viemässä eteenpäin!

Hänen miellyttämisenhalunsa toimii tutkana siihen, mihin aiheisiin tai käsikirjoituksiin hän tarttuu. - Tiedän mitä ei saisi tehdä tai ajatella ja valitsen sen, mikä jännittää minua ja missä on vaaran tuntua, hän analysoi. 

Auli Mantila muutti Helsingistä maaseudulle Loviisaan vuonna 2009. - Työ alkoi tuntua liikaa työltä, hän sanoo. Nuoruudessaan hevosia harrastanut Auli opiskeli myös hevosenhoitajaksi ja nyt hän opettelee jopa kengityssepäksi. - Se on mielenkiintoinen ja vaikea ammatti: Naulata elävän olennon jalkaan pala rautaa kiinni. Pitää tietää mitä teet!

Paitsi kiinnostus hevosia kohtaan, myös poliittinen ilmapiiri johti Mantilan uuteen ammattiin. - Kun perussuomalaiset saivat jytkyn, tajusin, että se, miten taiteilijuuteen ja hyvinvointiyhteiskuntaan on suhtauduttu, ja mitä arvostetaan ei ehkä enää päde kohta. Halusin toisen ammatin, jossa olisin vähemmän riippuvainen suhdanteista ja apurahoista, tilittää Auli Mantila

Taiteellinen työ silti jatkuu. Auli Mantilan taiteilijaprofessuuri loppui 2016 ja nyt työn alla on käsikirjoitus, jonka hän voisi myös ohjata jos tarvetta on. Hänen ajatuksensa elokuvanteosta on muuttunut.  - Minulla ei ole minkään valtakunnan hinkua käsikirjoittaa tai ohjata elokuvia, jos kukaan ei halua katsoa. 20 vuotta sitten en ajatellut kenelle puhun. Halu saada sanoa jotakin ja raivata tila itselle, oli silloin tärkeää. Nykyään ajattelen, että on seinille huutamista, jos ei ole vastaanottajaa.

Ohjelman Auli Mantilan elämän kuudesta kuvasta on toimittanut Laura Satimus.

Lähetykset

  • la 22.4.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä