Ealli arkiiva

Ealli arkiiva: ságat jagis 1972

  • 30 min
  • ei kuunneltavissa

Álggus okta ođasvuolggahus jagis 1972. Ođđasat gieđahallet sámeoahpahusdoaibmagotti, nuortalašgiela čállinvuogi, girkobeahcevuovddi suodjaleami Anáris, Bátnejávrri dulvadeami buhtadusaid ja SKDL boazodoallojuhkosa oaiviliid. Nubbin sámegielat oassi Sámi ságat -vuolggahusas 8.3.1972. Das lea sáhka Márjjabeaidoaluid lágideamis ja ja nu daddjon bealdobohccuin Eanodagas, boazoolmmái Iisko Magga jearahallan. Dán prográmmas Nils Piera Labba juoigá guokte luođi. Loahpas Sámi ságaid loahppamusihkka 1.8.1972: Anárjávri - Jouni Ilmari Jomppanen lávlu, Humppa-Veikot čuojaha. Báddejuvvon Anár Leammis.

Lähetykset

  • to 16.3.2017 10.00 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Máinnasvuorkkás leat bolttastan dál Niillas Ásllat Niittyvuopio muitalusaid. Beassat gullat mo galgá lávu cegget ja makkár njuolggadusat lávus ássamii leat. Dasto son muitala Gáregasnjárgga guovllu báikkiin, Basejoga ja dan birrasa čomaid birra. Dien guovllus lei gul bálvvosgeađgi mii lea mollejuvvon ja hilgojuvvon. Niillas Ásllat lea muittašan dange maid son lea gullan Čáhppesduoddara ja Báišduoddara vuosttas badjesogaid ja beakkán boazoeaiggádiin birra. Niillas Ásllat Niittyvuopio lea riegádan jagis 1918, som jámii jagis 1999. Sámeradios dát muitalusat leat gullon 1990-logus ja 2000-logu álggus. Doaimmaheaddji: Jávrri-Juhán Niillas, Niilo Aikio

  • Yle Sámi Ealli arkiiva fállá odne mánnávuođa čáppa muittuid ja soađi fasttes vásihusaid. Muitaleaddji lea Hans-Niiles Högman Ohcejogas. Bikko-Hánno Inggá ja Jumbál-Ovllá bárdni. Hánssa-Niillas riegádii jagi 1923 čakčat ja jámii 70-jahkásažžan giđđadálvve 1994. Hánssa-Niillas gárttai biebmogándan Buolbmágii dan maŋŋil go áhččis heavvanii. Hánssa-Niillas muitalage makkár lei su mátki biebmoruktui ja mo son mánnán álkket vuogáduvai ođđa ruktui.
    Hánssa-Niillas muitala dasto ovdasaččain, gufihttariin ja noiddiin. Gullat maiddái ártegis muitalusaid beakkán noiddiid birra. Loahpas vel Hánssa-Niillasa lossa muittut soahteáiggis, das mo soahti čuozai nearvvaide. Doaimmaheaddjit: Niilo Aikio jagis 1991 ja Kaisa Vuolab 1980-logu álggus

  • Dál gullat ovtta albmá eallingearddi Sámis. Son lea Labba Nils Duommá Badje-Sohpparis. Dát muitalusat leat gullon Yle Sámi radios álgojagis 2007. Nils Duommá muitalusat álget su mánnávuođas. Son lea riegádan jagis 1925 muittaša álggos 1930-logu álggu dáhpáhusaid su ruoktosiiddas, boazobargguide su oahpistii earret earád eanu.
    Dasto son muittaša nuorravuođa ja vuosttas dietnasiid reaŋgan. Rávis almmájin sus lei juo geasádat politihkkii - son ii dohkkkehan álo Ruoŧa hálddahusa doaimmaid nu mo bággovuovdima mii guoskkai maiddái Sárevuomi čearu. Juo eallilan olmmošin son riemai dáistalit vel ain eanet sámerivttiid bealis. Nils Duomma Labba muitala mo son lei 1990-logus nealgudeamen Gironis ja Dánmárkkus. Son hálidii dán láhkai čájehit vuostehágu smávvaealliid frijja bivddu vuostá. Doaimmaheaddji: Ánneristen Juuso

  • Dás gullat Maarita Näkkäläjärvi muitalusaid mat gullojedje Sámi radios čakčat 2006. Iskkon-Ándde Máret, dahje Maiju lea čállán dáid Ulda-fearaniid ja vehas issoras nai muitalusaid girjin suomagillii. Vuos Maiju muitala go su luhtte mannalii rivttes juovlastallu. Dasto govt su mannavuođan boarrasit olbmot baldaledje mánáid gargolašmáidnasiin. Dát balddonas Gargolaš- muitalus, mas olbmot masset heakkas, lea Maiju miel duohta! Nuppi balddonas máidnasis ges Máret muitala olmmošgoddi birra, dat lei gul njuolga riggon olbmuid goddimin. Ja aisttan muitaleaddji, dátge lea duohta
    fearán ja dáhpáhuvvan Ráhtamis. Loahpas Máret máinnasta govt akta beana šattai guoktin beanan. Doaimmaheaddji:
    Ánneristen Juuso

  • Heaikka-Ovllá Issát Heandarat, Iisko Magga muittaša mánnávuođa Eanodaga Gálggojávrris ja dan makkár lei sin siidda jahki boazodoalus. Fáttat leat goahteeallin Gálggojávrris, siida, geasseguođoheapmi, bohccuiguin Čuvgešávžžis ja Rátkejávrris, dálolaččaid luhtte Vuottesjávrris, Bossogohppi márkaniin, boazobarggut rájáhis guovllus sihke gumppiid ja guovžžaid bivdin. Guovžža birra Issát árvala ahte "guovžahan lea nu árgges ealli ahte in ipmirdan ballat das". Dát muitalus lea sáddejuvvon viđa oasis "Mánotbaji muitaleaddji" sáttaráiddus čakčamánus 1992. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Gáijot-Ándde Ánne (Jorma Ánne, Anni Näkkäläjärvi) Heahtás máinnasta. Vuosttasin "Go biegga doalvvuid jáfuid", nubbin "Jeaguhis mánát, balddonasat stállu, čáhcerávga ja heavdni", goalmmádin "Ásodagas sámásteapmi ja juoigan eai lean heivvolaččat" ja loahpas "Vuosttas gávpotmátki nuorran".
    Muittuid ásodagas lea Niilo Aikio bádden jagis 2005, eará máidnasiid lea Ánneristen Juuso bádden jagis 2006.

  • Máinnasteaddjin lea Guhttor-Niillas Juhán, Juhani Magga. Gullat vihtta muitalusa maid Yle Sápmi lea bádden 1990-logus ha 2000-logus. Juhán muitala Duommá-Guhtor ja su veaga johtimis oarjjil nuorttas. Nubbin iežas skuvlamátkkis Guhttoris heargesáhtuin Vuhččui ja Vuohčus Tolosii ja Avviljoga bajás. Goalmmádin Avviljogas ja dan 36 guoikkas. Njealját ja viđát máinnas leat Juhána ja sin bearraša guovžabivddus. Doaimnaheaddjit: Oula Näkkäläjärvi, Kirsti Länsman ja Veikko Aikio.

  • Máinnasteaddjin lea Guhttor-Niillas Juhán, Juhani Magga. Gullat vihtta muitalusa maid Yle Sápmi lea bádden 1990-logus ha 2000-logus. Juhán muitala Duommá-Guhtor ja su veaga johtimis oarjjil nuorttas. Nubbin iežas skuvlamátkkis Guhttoris heargesáhtuin Vuhččui ja Vuohčus Tolosii ja Avviljoga bajás. Goalmmádin Avviljogas ja dan 36 guoikkas. Njealját ja viđát máinnas leat Juhána ja sin bearraša guovžabivddus. Doaimnaheaddjit: Oula Näkkäläjärvi, Kirsti Länsman ja Veikko Aikio

  • Yle Sámi Ealli arkiiva radiosáddagis gullat oappážiid Sálkko-Juhán Inggá ja Máreta muitaleamen. Vuos álgui ságastallan jagis 1984, gullat Inggá oaiviliid dievdduid ja nissonolbmuid dásseárvvu birra ja sámebearraša bargguin nu meahcis go ruovttusge. Jagi 1993 Sámi radio doiammaheaddji gažadii Iskko-Inggás duddjoma birra. Mii buohkanassii gullá beaskka duddjomii ja mo goarrut sisttehiid, stigáid ja gálssohiid. Dalle Ingá lei juo 81-jahkásaš ja illudii go lei oahppan maiddái seahkohiid goarrut. Loahpas Inggá nuorat oabbá, Jussa-Máret muitala mo son bázii ruoktot Lismái dalle go earát vulge eváhkoi Ruŧŧii. Dien muitalusa lea Jouni Ilmari Jomppanen bádden jagis 1984, duodjeságaid Inggáin fas báddii Maiju Saijets ja dásseárvu birrá Sálkko-Juhán Inggáin ságasta Ánne-Sire Länsman.

  • Bargu álgoálbmogiid oktasaš máilmmiorganisašuvnna ovdii álggii juo jagis 1971. Álgoálbmogiid máilmmiráđđi (WCIP) vuođđuduvvui jagis 1974. WCIP vuosttas konfereansa čoahkkanii Port Albernis Kanádas golggotmánus 1975. Ealli arkiiva ovddit oasis gulaimmet jienaid ja ságaid álgoálbmogiid máilmmiráđi nuppi konfereanssas Gironis 1977.
    Dál muittašit dan gos máilmmi álgoálbmogiid ovttas rahčan duođalaččat álggii ja mo WCIP, World Council of Indigenous Peoples vuođđuduvvui. Dán prográmmas gullat makkár mearkkašupmi lei ovtta Köbenhámmana čoahkkimis jagis 1973. Guldal Miehtá Sámi jagis 1981. Doaimmaheaddji: Sulo Lemet Aikio

  • Borgemánus 1977 máilmmi álgoálbmogat deaivvadedje Gironis. Čoahkkimiid ja suohtastallamiid maŋŋá oassi joavkkus jotke ovttasbarggu Gárasavvonis, gosa huksejedje darfegoađi. Dán WCIP máimmikonfereassas 40 dassá gullat juoigama ja lávluma sámeeahketdoaluin, Matti Morottaja juoigá ja Nanni Westerfjell lávlu. Jienat maiddái Kanáda indianaid eahkedis ja jearahallamat: Hans Ragnar Mathisen, Olle Svonni ja Elise Valkeapää. Vuolgga ja mátki Gárasavvonii. Jienat ja lávlun darfegoađi huksemis sihke jearahallamat: Lásse Labba Gárasavvon sámesearvvis ja Máreha-Lásse, Lars Blind. Doaimmaheaddjit: Sulo Lemet Aikio, Paul Ánde Simma ja Juhani Nousuniemi.

  • Čáhcejuohkodoaimmahusaid gieđahallan Davvi-Suoma eanarievttis. Jienat Sámi radio sáddagiin njukčamánus 1987 ja cuoŋománus 1989. Dáluid eanagirjjiide merkejuvvon vuoigatvuođaid eanariekti dohkkehii measta buot. Nu daddjon árberivttiid eanariekti dohkkehii dušše moatti dállui. Ohcejogas Johannes Helander dahkan bivdoriektelogahallamii eanariekti guorrasii. Alimus riekti lei geassemánus 1984 máhcahan návddašančáziid meannudeami fas eanariektái. Dáin vuorkábáttiin gullojit eanarievtti duopmár Risto Orispää, Sofe-Ovllá (Uula Niittyvuopio), Sárel-Máhtte (Matti Aikio) ja Syrjäl-Ovllá (Uula Guttorm sihke jagi 1989 duomu maŋŋá Luobbal-Jovsset Esko (Esko Aikio). Doaimmaheaddjit: Sulo Lemet Aikio, Oula Näkkäläjärvi ja Niilo Aikio. Loahpas arkiivadoaimmaheaddji Jouni Aikio čilge alimus rievtti maŋit duomu sisdoalu jagis 1993.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä