Tiedeykkönen Extra

Puiden biologinen kello: Miksi koivu varautuu talveen jo kesällä?

  • 5 min
  • toistaiseksi

Puiden biologinen kello osa 3/4. Kuinka pitkän talven koivu tarvitsee ja millaisen talven? Miten koivu hoksaa talven tulon jo heinäkuussa? Elokuussa, kun päivä lyhenee, se jo väsää talvehtimissilmuja. Talven heittelehtivät lämpötilat eivät koivua hämää, sillä se laskee talvipäiviä. Lisäksi koivu on vuosituhansien aikana sopeutunut siihen, että lämpimiin talvipäiviin ei voi luottaa, mutta päivänvaloon voi. Kevättä odotellessa koivu mittaa lämpötiloja ja laskee talvipäiviä. Koivun ja fiikuksen eroja vertailevat professori Kurt Fagerstedt ja Leena Mattila.

Lähetykset

  • ke 8.3.2017 15.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Osa 5/5. Ennen huuliherpes eli yskänrokko oli ihmisen yläpäässä ja genitaaliherpes alapäässä, näin ei aina ole enää. Molemmat Herpes simplex -virukset, HSV-1 ja HSV-2, voivat elellä ihmisen kummassakin päässä.

    Kuten HIV, myös Herpes-virukset jäävät loppuiäksi ihmiseen. Herpes jää pesimään hermotumakkeeseen, ja sieltä se pullahtelee ajoittain pintaan. Herpes uusii vakioalueellaan ja aiheuttaa kivuliaita rakkuloita. Uusiutumisen voi laukaista esimerkiksi vilustuminen, auringon UV-säteily, kuukautiset tai stressi.

    Yksillä herpes uusii tiuhaan tahtiin ja toisilla se pysyy täysin näkymättömissä. Herpes-virusta ei toistaiseksi pystytä hävittämään ihmisestä, mutta sen lisääntymistä voidaan hillitä viruslääkkeillä.

    Papilloomaviruksia on satoja, ihmiselläkin papilloomia on parisataa. Ne aiheuttavat sekä syyliä että syöpiä niin naisille kuin miehillekin. Yli 80 % HPV-infektioista paranee itsekseen ajan kanssa. Pieni osa infektioista jatkuu ja kehittyy aikaa myöten syöväksi.

    Visvasyylät eli kondyloomat ovat papilloomien kesyimmästä päästä. Kondyloomat ovat papilloomavirusten aiheuttamia syyliä sukuelinten alueella. Ne näkyvät paljaalla silmällä ja ne on helppo hoitaa pois päiväjärjestyksestä.

    Toista laitaa ovat suuren riskin virustyypit HPV 16 ja 18. Ne aiheuttavat noin 70 % kohdunkaulansyövistä, ja niitä vastaan on kehitetty HPV-rokote. Samat virustyypit lisäävät myös penissyövän riskiä.

    Herpes- ja papilloomaviruksesta jatkavat iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back ja Leena Mattila. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

  • Osa 4/5. Tippuri lisääntyy Suomessa rivakkaa tahtia. Nykyään Suomesta löytyy 600 tapausta vuodessa, kun 10 vuotta sitten jäätiin alle sataan. Tippuri yleistyy nimenomaan nuorilla aikuisilla.

    Leviämiseen vaikuttaa myös se, että suuri osa tippuritapauksista on oireettomia. Ja oireettomat taudinkantajat levittävät tautia tietämättään. Uusi yhdistelmätesti löytää myös oireettomat tippurit ja klamydiat samalla kertaa.

    Tartunnan löytyminen edellyttää, että ihmisillä on älliä käydä testeissä. Oireiden odottelu ei välttämättä johda mihinkään muuhun kuin taudin leviämiseen ja jälkitauteihin.

    Myös HIV voi olla aluksi vähäoireinen, joten infektion toteamiseen tarvitaan testi.
    Nykyinen tehokas lääkitys voi pysäyttää myös HIV-infektion etenemisen. Jos lääkehoito aloitetaan jo oireettomassa alkuvaiheessa, niin sairastuminen AIDSiin voidaan mahdollisesti estää.

    Alkanutta lääkehoitoa ei saa keskeyttää. Katkot lääkityksessä lisäävät riskiä, että virus kehittää vastustuskyvyn lääkkeille ja niiden teho menetetään.

    - Säännöllinen pysyvä lääkitys estää viruksen lisääntymisen ja taudin tartuttamisen, sanoo erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back.

    Leena Mattila tapasi Hiltunen-Backin HYKS:in sukupuolitautien poliklinikalla. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

  • Osa 3/5. Klamydiaa voisi sanoa nuorisotaudiksi, sillä 65 % tartunnoista löydetään alle 25-vuotiailta. Joka neljäs todettu tartunta on alle 20-vuotiaalla. Klamydia on myös Suomen yleisin seksitauti: vuodessa löytyy noin 14 000 tapausta.

    Oireeton klamydia jää helposti hoitamatta ja taudinkantaja levittää sitä tietämättään. Ongelmia tuovat myös jälkitaudit. Hoitamattomana klamydia voi arpeuttaa munanjohtimia ja riski lapsettomuuteen kasvaa. Miehille hoitamaton klamydia voi aiheuttaa lisäkivestulehduksen. Klamydia voi vaikuttaa myös miesten hedelmällisyyteen.

    Chlamydia trachomatis -bakteeri löydettiin vasta 70-luvulla. Solunsisäinen pieni bakteeri löydettiin, kun laboratoriomenetelmät kehittyivät riittävästi ja taudinaiheuttaja saatiin esiin.

    - Nykyään klamydia voidaan todeta geenimonistusmenetelmällä, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back.

    Uutta tulemista historian hämäristä tekee Euroopasta kertaalleen melkein kadonnut LGV-tauti eli sankkeri. Se on klamydia-bakteerin aggressiivinen muoto, jota löytyy jälleen Euroopastakin. Leena Mattila perehtyy klamydiaan ja muihinkin seksitauteihin HYKS:in Iho- ja allergiasairaalassa, sukupuolitautien poliklinikalla. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

  • Osa 2/5. Kuppa eli syfilis koituu edelleen kuolemaksi, jos sitä ei hoideta. Ennen penisilliinin keksimistä kuppa eteni kolmessa vaiheessa haavasta hulluuden kautta hautaan. Useita reipasta seuraelämää viettäneitä taiteilijoita ja kuninkaallisia hoidettiin elämänsä viime vaiheissa mielisairaalassa, kun kuppa eteni aivoihin asti.

    Kupan tunnistamista helpottavia haavoja ei kannata turhaan odottaa. Odottaessa voi käydä huonosti, ja lisäksi oireeton kantaja voi levittää tautia tietämättään. Jos harrastaa suojaamatonta seksiä, niin verikoe selvittää, tuliko hommattua syfilis.

    Kuppaakaan ei enää tarvitse hakea ulkomaan matkoilta. Sitä löytyy nykyään koto-Suomestakin. Varsinkin löytyy sitä vähäoireista, joka on jäänyt tunnistamatta ja hoitamatta.

    Kuppaa aiheuttava Treponema pallidum on siitä outo bakteeri, että se ei ole kehittänyt antibioottiresistenssiä. Sama vanha kunnon penisilliini, jolla kuppaa lääkittiin jo sotien jälkeen, puree siihen edelleen.

    Kupasta eli syfiliksestä kertoo erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back. Leena Mattila jututtaa häntä HYKS:in sukupuolitautien poliklinikalla. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

  • Osa 1/5. Iso osa sukupuolitaudeista on nykyään kavalasti oireettomia. Oireettomina ne jäävät löytymättä ja ehtivät siksi levitä laajalle ennen paljastumistaan. Vilkasta seura- ja seksielämää viettävän kannattaa ajoittain käydä testeissä ja varmistaa, ettei itse ole oireeton seksitaudin kantaja.

    Luonnonvalinta on karsinut pelistä oireita aiheuttavat seksitautimikrobien tyypit. Selvästi oireilevat taudit löydetään ja hoidetaan nopeasti. Itsensä paljastavat tautimikrobit tapetaan, ennen kuin ne ehtivät levittäytyä ympäri maailmaa. Koska oirehtivat seksitaudit löytyvät ajoissa, niiden leviäminen on helppo pysäyttää ja tartuntaketju katkaista.

    Oireettomat seksitaudit ehtivät levitä ympäri kyliä ja maasta toiseen ennen kuin ne löydetään ja lääkitään pois pelistä.
    - Nykyään monet taudinkantajat ovat oireettomia ja levittävät tartuntaa tietämättään, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back.

    Nykymaailmassa ei kannata odotella seksitaudin oireita ennen tutkimuksiin menoa. Niitä oireita ei ehkä tule ikinä, mutta pitkään muhinut tauti ehtii kyllä aiheuttaa liudan vakavia lisävaivoja.
    Leena Mattila perehtyy seksitauteihin HYKS:in Sukupuolitautien poliklinikalla.
    Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

  • Suru auttaa hidastamaan tahtia ja pysähtymään silloin, kun menetämme jotain merkityksellistä, jota ei voi saada takaisin. Suru auttaa myös näkemään, mikä on itselle tärkeää. Suru tekee meidät helpommin lähestyttäväksi ja antaa muille mahdollisuuden lohduttaa. Jos surun mitätöi tai se jatkuu liian kauan, voi se muuttua masennukseksi.
    Psykologi Katja Myllyviita kertoo surun tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin suru tuntuu.
    Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

  • Osa 3/4. Ilo tekee keveäksi ja antaa hyvää virettä. Se värittää todellisuutta miellyttävään suuntaan ja ohjaa tekemään lisää sitä, mikä tuntuu hyvältä. Iloisuus on tavoiteltava tunne, mutta joskus sen tuoma nautinto voi johtaa addiktioon tai uupumiseen. Sen estämiseksi tarvitaan säätelyä ja rauhoittumista.
    Psykologi Katja Myllyviita kertoo ilon tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin ilo tuntuu.
    Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

  • Osa 2/4. Pelon avulla tunnistamme vaaroja ja pysymme turvassa, kun jokin uhkaa meitä. Pelko voi saada meidät kokemaan asiat uhkaavina ja värittää tilannetta, jolloin emme näe niitä enää objektiivisesti. Kun pelko on ylimitoitettua tai jää päälle, voi se muuttua ahdistukseksi. Kuinka siis säädellä pelkoa?
    Psykologi Katja Myllyviita kertoo pelon tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin pelko tuntuu.
    Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

  • Osa 1/4. Vihantunnetta tarvitaan, jotta tunnistamme omat rajamme, reviirimme sekä itsellemme tärkeät asiat. Vihansukuiset tunteet liikkuvat pienestä ärtymyksestä silmittömään raivoon, mutta parhaimmillaan ne tuovat lisävirtaa tekemiseen, antavat pontta sanoille ja auttavat saavuttamaan tavoitteita.
    Psykologi Katja Myllyviita kertoo vihan tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin viha tuntuu.
    Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

  • Osa 4/4. Onko tuntemamme elämä voinut syntyä kometaarisen pölyn mukana tulleista orgaanisista molekyyleistä ja raskaista alkuaineista? Entä mistä maapallon vesi on tullut?

    Turun yliopiston tutkijat Boris Zaprudin ja Esko Gardner tutkivat dataa, jota Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Rosetta-luotain keräsi komeetta 67P:stä. Tutkijoiden käytössä oli myös valokuvia, joissa komeetan pöly oli iskeytynyt COSIMA-mittalaitteen keräyspinnalle. Mitä kuvista nähtiin?

    Geologi Kari Kinnunen tuo nähtäväksi harvinaisen hiilikondriitin, joka on komeetalta lähtöisin oleva kivimeteoriitti. Mitä se kertoo aurinkokunnan varhaisista vaiheista?

    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Osa 3/4. Jäiset komeetat ovat parhaiten säilyneitä taivaankappaleita aurinkokunnassa. Siksi ne tarjoavat tietoa elämän synnystä ja elämän kehityksestä myös Maassa. Tuleehan kotiplaneetallemme vuodessa 40-60 000 tonnia kometaarista pölyä. Mitä tämä aines on? Euroopan avaruusjärjestö ESA lähetti sitä tutkimaan Rosetta-luotaimen vuonna 2004. Se saavutti 10 vuotta myöhemmin satojen miljoonien kilometrien päässä olevan 67P-komeetan kaasukehän.

    Rosetan COSIMA-mittalaite mittasi pölyn alkuainekoostumusta sekä orgaanisten ja epäorgaanisten molekyylien koostumusta. Millaista uutta tietoa Maan elämän synnystä komeetalta saatiin?

    Turun yliopiston Tuorlan observatorion tutkijat Boris Zaprudin ja Esko Gardner tekivät töitä tulosten parissa. Geologi Kari Kinnunen puolestaan tuntee komeettojen mineraalikoostumusta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Osa 2/4. Kun elämä sai alkunsa yli 4 miljardia vuotta sitten, oliko alkuliemessä vettä vai jotain muuta? Mikä sai elämän kehittymään?

    Elämään on kehittynyt erilaisia eliöitä ja haaroja. Silti kaikki eliöt ovat samaa alkujuurta: bakteereista sieniin sekä kasvi- ja eläinkuntaan. Elämä on yksi prosessi, sanoo fyysikko Pekka Janhunen. Dosentti Kirsi Lehto puolestaan puhuu solujen muistoista, me kaikki kannamme tätä perimään liittyvää koodia soluissamme. Nukleiinihappojen kopioituminen oli yksi kehityksen ratkaiseva hetki: informaatio alkoi siirtyä seuraavalle solulle ja sukupolvelle. Entä onko elämä tietoista?

    Minkälaista on ollut molekyylien vuorovaikutus varhaisina aikoina: kilpailua vai yhteistyötä? Evoluutiossa on oleellista kilpailu, mutta myös yhteistyötä tarvitaan. Jo alussa sellaiset elämänmuodot alkoivat säilyä, jotka sopeutuivat parhaiten ympäristöön, muistuttaa Kirsi Lehto Turun yliopistosta.

    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä