Tiedeykkönen Extra

Aikamatkalla: Elisabet I:n hovissa

  • 5 min
  • toistaiseksi

Aikamatkalla osa 2/4. Tietokirjailija Marjo Nurminen haluaisi tavata Englantia vuosina 1558-1603 hallinneen Elisabet I:n. Elisabet I:stä pidetään yhtenä Englannin menestyksekkäimmistä monarkeista. Elisabet hallitsi yli neljä vuosikymmentä, ja hänen aikanaan Englanti nousi eurooppalaiseksi suurvallaksi. Miehisessä maailmassa naismonarkin asema oli taatusti haastava, ja Marjo haluaisikin kysyä Elisabetilta: "Miten sä sen teit?". Toimittajana Harri Alanne.

Lähetykset

  • ke 8.3.2017 13.50 • Yle Areena

Jaksot

  • Osa 4/4. Lentokone laskeutuu joko manuaali- tai automaattiohjauksella. Miten kone saadaan laskemaan korkeutta ja lopulta laskeutumaan turvallisesti lentokentälle? Miten kentän liukkaus vaikuttaa laskeutumisessa?
    Liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista kertovat lentokoneen laskeutumisesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 3/4. Lentäjä lentää mittarilentoa mutta hän seuraa myös muuta liikennettä ikkunasta ja näytöiltä käsin. Oleellinen osa lentäjän työstä on keskustelua lennonjohtajien kanssa. Lennon aikana voi esiintyä turbulenssia, joka voi saada koneen heittelehtimään. Nykyiset lentokoneet lähettävät automaattisesti dataa säätilasta sääpalveluille. Sakkaus on vaarallinen ilmiö. Jää ja lumi vaikuttavat siiven aerodynamiikkaan.
    Liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala kertovat lentämisestä. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 2/4. Matkalentokorkeudessa liikennelentokonetta ohjataan automatiikalla. Mikä on koneen lentonopeus nykyisin ja miksi lentokorkeus on tavallisesti 11-12 kilometriä? Ovatko pienet koneet alttiimpia turbulenssin heittelyille?
    Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 1/4. Miten lentokone nousee ilmaan ja miten nostovoima syntyy? Miten konetta ohjataan?
    Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 4/4. Perimästä näkyy mitä tauteja jo esivanhemmat sairastivat. Sama toimii kärpäsillä, niillä aikaisemmin sairastetut taudit näyttävät vaikuttavat taudinkestävyyteen. Osa perimään jääneestä virusgenomista voi myös toimia ja tuottaa proteiineja ainakin kärpäsillä. Meillä ihmisilläkin on perimässä jälkiä parantuneista taudeista. Virusten jäljistä perimässä keskustelevat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila.
    Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 3/4. Onko meillä ihmisen omia Homo sapiensin tauteja ollenkaan? Monet ihmisten taudit ovat peräisin eläimiltä. Ihmisellä on edelleen tapana ängetä liian liki villejä eläimiä. Lähikontaktissa niistä hankitaan uusia tauteja ihmiskunnan riesoiksi. Villieläimiä ei ole syytä metsästää ja nylkeä, jos ei halua hankkia vaivoikseen Ebolaa tai muita zoonooseja.
    Muinaiset ihmiset hankkivat meille tauteja myös kesyttämistään hyötyelämistä, mutta se on jo vanha juttu ja niiden kanssa pärjätään. Uudet eläinkunnasta haetut taudit sen sijaan ovat usein tappavia. Miten vanhojen ja uusien tautien kanssa pärjätään, sitä selvittävät professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila.
    Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 2/4. Vampyyrit ja lepakot liitelevät yössä verta imien ja kuolemaa kylväen ainakin kauhuleffoissa, mutta mitä niistä todellisuudessa tiedetään? Lepakoita ja niiden tappavuutta on tutkittu ihan vakavalla mielellä ja kas, yllätyksiä on löytynyt. Kylki kyljessä lepakkoluolan katossa roikkuvat lepakot ovat mahtava muhimisalusta monelle taudinaiheuttajalle. Ahtaudessa virukset tarttuvat eläimestä toiseen ja muuttuvat moniksi uusiksi versioiksi, joista ärhäkimmät valikoituvat jatkoon. Osa ärhäköistä viruksista onnistuu loikkaamaan lajista toiseen, ja siitä maailmanvalloitus voikin alkaa. Professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila ovat lepakoiden jäljillä.
    Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 1/4. Ebola, rabies eli vesikauhu, lintuinfluenssa ja muut zoonoosit ovat eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja. Miksi iso ja vahva ihminen ei kestä zoonooseja, vaan kuolla kupsahtaa helpommin kuin pieni ja heikko lepakko. Mikä selittää sen, että monet eläimet kestävät tauteja, joita ihminen ei kestä. Miten eläinten taudista voi ajan mittaan kehittyä ihmisten tauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen vaikka eläimiä ei olisi mailla halmeilla. Leena Mattila tapasi zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden.
    Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 4/4. Jo vastasyntynyt voi tunnistaa ympärillään vallitsevan tunneilmaston, mutta tunteiden säätely opitaan myöhemmin. Aikuisella onkin tärkeä tehtävä lapsen tunteiden peilaamisessa ja tunnesäätelyn sekä vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys kulkevat käsi kädessä, ja turvallinen kiintymyssuhde tukee tätä kehitystä. Äidin stressi voi vaikuttaa sikiön ja imeväisen aivojen kehitykseen ja siten myöhemmin käytöksen ja tunne-elämän säätelyyn.
    Kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta kertoo vauvan tunne-elämästä sekä tunteiden ja vuorovaikutuksen kehittymisestä.
    Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 3/4. Vastasyntyneen muisti on kuin työkalupakki: siellä on sikiöaikana kertyneitä tietoja ja taitoja, joita vauva sitten linkittää merkityksiin ja tunteisiin. Arjen tapahtumien, niiden toistojen ja säännöllisyyden avulla vauva oppii jäsentämään maailmaa - päivän kulkua, ihmissuhteita, merkityksiä, motoriikkaansa - ja kehittämään omaa toiminnanohjausta.
    Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo vauvan muistista ja sen vaikutuksesta muuhun kehitykseen.
    Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 2/4. Vastasyntyneen vauvan kuulojärjestelmässä on paljon taitoja, jotka ovat peräisin sikiöajalta. Jo syntyessään vauva tunnistaa äidinkielensä ja puhetilanteisiin liittyviä tunteita, ja aivoihin on tarttunut myös oman äidin puhetyyli ja lempimusiikki. Vauva osaa jopa itkeä äidinkielellään! Kieli kehittyy muiden puhetta kuulemalla ja vuoropuhelussa perheen kanssa. Mahdollisia lukivaikeuksiakin voi ennakoida ja kuntouttaa jo vauvana.
    Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo vastasyntyneen kuulojärjestelmästä ja kielenkehityksestä.
    Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

  • Osa 1/4. Kun vauva syntyy, eivät aivot ole vielä valmiit, mutta paljon on tapahtunut jo sikiöaikana: tunto-, haju- ja makuaistia on harjoitettu, kuuloaisti on saanut paljonkin työstettävää ja jopa näköaistia on treenattu. Kävely- ja hengitysharjoituksetkin ovat sujuneet, vaikkei paikka ole siihen ideaali. Kuinka sikiön aivot kehittyvät liskoaivoista ihmisvauvan aivoiksi, ja miten siihen vaikuttaa kohdun ulkopuolinen maailma?
    Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta kertoo aivojen ja aistien kehityksestä sikiöaikana.
    Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelija Katja Kostiainen.

    Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä