Roman Schatzin Maamme-kirja

Moottoripyörä - hippi-ikonista tuli keski-ikäisten leikkikalu

  • 53 min
  • toistaiseksi

Kesä  tuo taas moottoripyörät Suomen teille. Suomessa on yli 250 000 moottoripyörää.  Niitä on nyt enemmän kuin koskaan. Pyöriä ostavat nykyään eniten  50-59-vuotiaat miehet.

Kun aiemmin motoristit olivat nuorta rock-kansaa, on tyypillinen harrastaja nykyään keski-ikäinen, hyvätuloinen aikuinen, jonka lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.

Millaista moottoripyöräily tänä päivänä on? Miten motoristeihin suhtaudutaan Suomen teillä? Etsiikö keski-ikäinen motoristi kadonnutta nuoruuttaan?

Roman Schatzin vieraina ovat prätkäaktivisti Tuija Vuoksi ja Motoristit koulukiusaamista vastaan –yhdistyksessä toimiva Markku Mälkiä.

Lähetykset

  • ma 8.5.2017 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Saatanan tunarit! Havuja, perkele!
    Suomalaiset ovat aina pitäneet itseään kiroilun mahtikansana.  Kirosanat ovat teatterissa varma keino kirvoittaa katsojien nauru. Toisaalta entisaikaan uskontotunnilla opetettiin, että kiroilu on sielunvihollisen apuun kutsumista ja siten pahimpia syntejä.
    Vaikka kiroilua on vuosisatojen ajan pidetty vähintäänkin huonona tapana, on uusi tutkimus löytänyt siitä myös positiivisia puolia. Kiroilu auttaa purkamaan stressiä, se lievittää kipua ja onpa sen jopa todettu olevan älykkäiden ihmisten ominaisuus.
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan suomalaisesta kiroiluperinteestä ja kiroilun merkityksestä suomalaiselle identiteetille. Onko voimasanoilla enää entistä tehoa nykykielessä ja –kulttuurissa?
    Vieraina ovat suomen kielen tutkija, filosofian tohtori Lari Kotilainen ja Suuren kirosanakirjan kirjoittanut kirjailija Jari Tammi.

  • Pohjoismaiden yhteistyö on menneinä vuosikymmeninä saanut aikaan monia merkittäviä asioita.
    Jos 1950-luvulla Pohjolaan saatiin passivapaus, yhteiset työmarkkinat ja maiden välinen sosiaaliturvasopimus.
    Suomelle Pohjoismaiset yhteydet olivat erityisen tärkeitä aikana, jolloin Neuvostoliitto rajoitti muuta kansainvälistä yhteistyötä.
    Mutta mihin pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan tänä päivänä? Onko Pohjoismaita enää olemassa yhtenäisenä poliittisena tai kulttuurisena alueena? Onko Pohjoismailla enää yhteisiä asioita ajettavana?
    Roman Schatzin vieraina ovat Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman ja toimittaja ja kirjailija Philip Teir.

  • Globalisaatio ja digitalisaatio kuljettavat tavaraa, pääomia ja ihmisiä paikasta toiseen ennennäkemättömällä vauhdilla. Pakolaisuus ja siirtolaisuus synnyttävät uusia yhteisöjä ja alakulttuureita joka puolella maailmaa. Samaan aikaan monissa maissa kansallisuusaate ja nationalismi nostavat uudelleen päätään. Onko perinteinen kansallisvaltio aikansa elänyt valtiomalli? Millaisia ovat tulevaisuuden valtiot? Hajoaako Eurooppa moniksi pikkuvaltioiksi vai olemmako siirtymässä uuteen aikaan jossa rajat ja kansallisuudet häviävät?

    Vieraina ovat professorit Teivo Teivainen ja Timo Vihavainen.

  • Geenitutkimus on viime vuosina edistynyt valtavasti. Sen jälkeen kun ihmisen täydellinen geenikartta valmistui vuonna 2003,  geenitutkimus on tuottanut paljon tietoa ihmisten ja kansojen alkuperästä, kehityshistoriasta ja perinnöllisistä taudeista. Millainen on suomalainen DNA, eroaako se muiden ihmisten perimästä? Miltä Suomen heimokartta näyttää geenitutkijan silmissä? Mitä suomalaisten geneettisestä alkuperästä tiedetään? Onko geneettistä Suomen kansaa olemassa ? Roman Schatzin vieraina ovat Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen lehtori Päivi Onkamo ja Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen Marja Pirttivaara.

  • Kesämökki, Kalevala, karjalanpiirakka ja Koskenkorva. Suomalaisella kulttuurilla on monenmoisia logoja, ikoneja ja tunnusmerkkejä. Mutta onko olemassa aivan omaa, autenttista supisuomalaista kulttuuria?
    Onko suomalainen kulttuuri kollektiivinen kuvitelma vai jokin todellinen merkittävä yhteinen arvo? Millaista on satavuotiaan Suomen kulttuuri ja millaisessa muutostilassa se on?
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa etsitään suomalaisen kulttuurin syvin olemusta. Vieraina ovat kulttuurihistorian professori Hannu Salmi j yhteiskuntatieteilijä Arto Luukkanen.

  • Melankolia, epätoivo ja ahdistus ovat olleet suosittuja teemoja suomalaisessa kirjallisuudessa, elokuvassa ja iskelmälyriikassa. Suomalaiset innostuvat joskus jopa ylpeilemään synkkyydellään ja juroudellaan.

    Mielialalääkkeiden käyttö on kasvussa. Viime vuonna tehdyssä kyselyssä 80 prosenttia suomalaisista ilmoitti kokevansa Suomen ilmapiirin ahdistavaksi.

    Mikä suomalaista ahdistaa? Vai onko ajatus kollektiivisesta ahdistuksestamme myytti? Onko Suomi muuttumassa itsemurhatilastojen kärkimaasta positiivisen ajattelun mallimaaksi? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailijat Katri Manninen ja Johannes Ekholm.

  • Maailman vauraimmat alueet kaupungistuvat kovaa vauhtia.  Ihmiset ja  pääoma  keskittyvät kaupunkikeskuksiin. Kaupungit tuottavat kulttuuria ja innovaatioita. Keskitetty tuotanto ja lyhyet välimatkat vähentävät luonnonvarojen tuhlausta.  Toisaalta maaseutu ruokkii kaupungit.  Kaupungistuminen tuottaa myös turhaa kasvua ja nostaa asumisen hintaa. Onko kaupungistuminen ainoa vaihtoehto? Jos kaikki muuttavat kaupunkiin, loppuuko Suomesta maalaisjärki? 
    Vieraina ovat keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen ja vapaa kirjoittaja ja toimittaja Jukka Relander.

  • Joillekin Eurooppa on joukko mukavia lomamaita ja hienoja ruokakulttuureja.  Joillekin se on visio tulevasta liittovaltiosta, jolla on yhteiset rajat, säännöt ja arvot? Mitä on eurooppalaisuus? Pitääkö sitä jotenkin puolustaa tai edistää?
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan Suomen ja suomalaisten suhteesta Eurooppaan. Vieraina ovat kansanedustaja Wille Rydman ja Perussuomalsiten nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila.

  • Suomi on jo monen vuoden ajan rankattu sanavapauden suhteen maailman kärkimaiden joukkoon. Suomi on ollut monta vuotta suorastaan maailman ykkönen ja tänä vuonna sijoitus oli kolmas.
    Silti sosiaalisessa mediassa arvostellaan joka päivä rankasti Suomen sananvapauden tilaa. Niin sanotun valtamedian väitetään pimittävän tietoja ja jopa levittävän valheellista propagandaa. Arkaluontoista aiheita ei haluta keskustelua ja jos keskustelua käydään, sitä ohjaillaan tiettyyn haluttuun suuntaan.
    Onko Suomessa vaikenemisen tai jopa itsesensuurin kulttuuria? Voiko nykyisessä some-maailmassa enää pimittää tietoa? Mistä Suomessa ei saa puhua? Kuka julkista keskusteluamme ohjailee?
    Roman Schatzin vieraana on kirjailija-toimittaja Marko Hamilo.

  • Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista  itsenäisyyttään.  Tänä vuonna muistellaan myös paljon historian merkkipaaluja.  Usein maamme historia kuvataan suureksi menestystarinaksi, jossa takapajuinen ja köyhä savupirttien kansa rakensi  lyhyessä ajassa vauraan sivistys- ja hyvinvointivaltion.

    Kuinka oikea tai väärä kuva suomalaisilla on historiastaan? Kuinka paljon Suomen historiallisessa tarinassa on vääristelyä, väärinymmärrystä tai kaunistelua?

    Mitkä ovat historiamme vahvimmat myytit?

    Roman Schatzin vieraina ovat  historiantutkija Markku Jokisipilä ja historian dosentti Teemu Keskisarja.

  • Suomi on perinteisesti ollut kansainvälisessä politiikassa mieluummin lääkärin kuin tuomarin roolissa. Suomi käyttää kehitysapuun noin miljardi euroa vuodessa. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja lupaa, että jokaista tulijaa kohdellaan tasa-arvoisesti ja lakien mukaan.

    Miksi silti jotkut vihaavat meitä ja meidän elämäntapamme niin paljon, että he ovat valmiita ryhtymään jihadistimurhaajiksi? Mihin jihadisti pyrkii ja mikä meiltä on jäänyt ymmärtämättä? Miksi kaikki turvapaikanhakijat eivät ole kiitollisia turvasta, ruuasta ja asunnosta?

    Roman Schatzin vieraina ovat islamin tutkija Maria Pakkala ja Lähi-Itään erikoistunut tutkija ja konsultti Alan Salehzadeh

  • Demokraattisessa maassa me valitsemme säännöllisin väliajoin päättäjiä, jotka hoitavat asiat puolestamme. Mutta mitä kansalaiset voivat tehdä, jos päättäjät eivät hoida työtään kunnolla?

    Milloin pitää itse mennä kadulle osoittamaan mieltä, milloin kannattaa perustaa kansalaisliike tai milloin kannattaa harkita istuma- tai nälkälakkoa? Milloin kansalainen saa ryhtyä suoraan toimintaan?

    Roman Shatzin Maamme-kirjassa keskustellaan kansalaisaktivismista, sen eri muodoista, tehokkuudesta ja tarpeellisuudesta. Vieraina ovat kansanedustaja Erkki Tuomioja ja kansalaiaktivisti Suvi Auvinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä