Kuusi kuvaa

Saku Tuominen haluaa pelastaa koulun

  • 43 min
  • toistaiseksi

TV-tuottajana merkittävän uran tehnyt Saku Tuominen tunnustaa, että ei oikeastaan enää edes katso tv:tä Hänen Saku on suoraselkäinen idealisti ja siksi hän kiinnostui koulusta. - Jos maailmaa haluaa parantaa, kiinnostavampaa aluetta ei ole aloittaa kuin koulu, hän perustelee.

Suomen juhlavuodelle hän on käynnistänyt HundrED-projektihn, jossa etsitään kaikkialta maailmasta hyviä kouluun liittyviä innovaatioita ja paketoidaan niistä tietoa muiden käyttöön. Tavoitteet ovat korkealla ja kaukana, mutta voittoa ei tavoitella.  - Meidän tavoite on se, että  HundrED on vuonna 2020 maailman johtava opetusinnovaatioiden asiantuntija.

Koulu on Saku Tuomisen mielestä liikaa jäänyt liukuhihnateollisuuden aikaan, jossa samaan aikaan opetetaan saman ikäisille lapsille samoja asioita ja yksi puhuu, muut ovat hiljaa. – Näinhän sen ei tarvitse olla. Koulu voidaan rakentaa ihan eri tavalla, Saku uskoo. Koulun haaste on se, että maailma muttuu nopeasti ja koulun pitäisi muuttua samaan tahtiin.

TV-tuottajana hän ja alusta asti työtoverina ollut Juha Tynkkynen loivat tuotantoyhtiö Broadcastersin ja sen tärkeimmän ohjelman, Hyvät, pahat ja rumat. Niitä aikoja Saku muistelee lämmöllä. – Se oli hienoa aikaa. Kun tuli torstai-ilta, oli sellainen olo, että koko Suomi katsoo meitä. Jäi valtava kiitollisuus, että on saanut olla tekemässä jotain näin hienoa. Samalla siitä jäi kunnioitus ja toleranssi tähteyttä kohtaan. – Jos on sellainen harmaa ihmistyyppi, jossa ei ole ongelmaa, se on se, jota Suomi rakastaa, hän kiteyttää.

Saku Tuominen on halunnut rytmittää elämänsä niin, että joka kesä hän viettää yli kaksi kuukautta ulkomailla, Italiassa. Sinne hän varaa mukaan tukun vaativia kirjoja ja se on aika ja paikka, jossa pohditaan elämän suuria asioita.

Hän on kirjoittanut myös 10 kirjaa ja tahti on ollut kirja per kesä. – Voin vastata puheluihin ja olla Skypessä, mutta siitä olen tarkka, että en välillä tule Suomeen.

Kokkaaminen on Sakulle tärkeää. Se on eräänlaista meditaatiota. – Moni sanoo, ettei ole aikaa kokata kun on kiireitä, niin minulla se on niinpäin, että kun on kiireitä, sitä tärkeämpää on kokata. Olen tehnyt sitä käytännössä joka ilta kymmenen vuoden ajan, hän painottaa.

Italialaisesta ruoasta Saku Tuominen on kirjoittanut kirjojakin, mutta kiinnostusta on moneen muuhunkin ruokakulttuuriin, juuri nyt japanilaiseen. Eniten hän arvostaa sitä, että ruokaan, sen laittamiseen ja tarjoamiseen liittyy intohimoa. –  Mä haluan nähdä vaivaa, että ostan mahdollisimman hyvää tummaa suklaata, ja syödä sitä vähemmän, haluan ostaa mahdollisimman hyvää pienpanimo-olutta ja juoda sitä vähemmän, ostaa hyvää täysrasvaista juustoa ja syödä sitä vähän.

Suuri rakkaus Saku Tuomiselle on myös jääkiekko. Sitä hän on pelannut nuoruudessaan ihan huipputasollakin Kiekko-Espoon A-nuorten kapteenina. Harrastus jatkuu aktiivisena Pietarinkadun Oilersissa. – Mä tykkään pelaamisesta, mutta ihan yhtä paljon mä tykkään siitä kulttuurista ja siitä mitä pukukopissa tapahtuu. Se on hauskaa se pukukopin tasa-arvo ja armottomuus. Jos siellä joku kuvittelee itsestään liikoja, niin varmuudella tulee kyytiä kaikille, riippumatta siitä kuka olet, hän naurahtaa. Sinne ei myöskään kuulu kaikesta valittaminen, jota Saku vihaa.

Tulevaisuutta hän ei halua ennakoida, eikä odota elämältä mitään erityistä. Elämässä tapahtuu kaikenlaista ikävääkin, mutta oleellista on se, miten siihen suhtautuut. Kaikesta voi oppia jotain uutta ja löytää positiivista, hän perustelee elämänasennettaan.

Ohjelman Saku Tuomisesta ja hänen elämänsä kuvista on toimittanut Ari Meriläinen.

Lähetykset

  • la 13.5.2017 8.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä