Kuusi kuvaa

Saku Tuominen haluaa pelastaa koulun

  • 43 min
  • toistaiseksi

TV-tuottajana merkittävän uran tehnyt Saku Tuominen tunnustaa, että ei oikeastaan enää edes katso tv:tä Hänen Saku on suoraselkäinen idealisti ja siksi hän kiinnostui koulusta. - Jos maailmaa haluaa parantaa, kiinnostavampaa aluetta ei ole aloittaa kuin koulu, hän perustelee.

Suomen juhlavuodelle hän on käynnistänyt HundrED-projektihn, jossa etsitään kaikkialta maailmasta hyviä kouluun liittyviä innovaatioita ja paketoidaan niistä tietoa muiden käyttöön. Tavoitteet ovat korkealla ja kaukana, mutta voittoa ei tavoitella.  - Meidän tavoite on se, että  HundrED on vuonna 2020 maailman johtava opetusinnovaatioiden asiantuntija.

Koulu on Saku Tuomisen mielestä liikaa jäänyt liukuhihnateollisuuden aikaan, jossa samaan aikaan opetetaan saman ikäisille lapsille samoja asioita ja yksi puhuu, muut ovat hiljaa. – Näinhän sen ei tarvitse olla. Koulu voidaan rakentaa ihan eri tavalla, Saku uskoo. Koulun haaste on se, että maailma muttuu nopeasti ja koulun pitäisi muuttua samaan tahtiin.

TV-tuottajana hän ja alusta asti työtoverina ollut Juha Tynkkynen loivat tuotantoyhtiö Broadcastersin ja sen tärkeimmän ohjelman, Hyvät, pahat ja rumat. Niitä aikoja Saku muistelee lämmöllä. – Se oli hienoa aikaa. Kun tuli torstai-ilta, oli sellainen olo, että koko Suomi katsoo meitä. Jäi valtava kiitollisuus, että on saanut olla tekemässä jotain näin hienoa. Samalla siitä jäi kunnioitus ja toleranssi tähteyttä kohtaan. – Jos on sellainen harmaa ihmistyyppi, jossa ei ole ongelmaa, se on se, jota Suomi rakastaa, hän kiteyttää.

Saku Tuominen on halunnut rytmittää elämänsä niin, että joka kesä hän viettää yli kaksi kuukautta ulkomailla, Italiassa. Sinne hän varaa mukaan tukun vaativia kirjoja ja se on aika ja paikka, jossa pohditaan elämän suuria asioita.

Hän on kirjoittanut myös 10 kirjaa ja tahti on ollut kirja per kesä. – Voin vastata puheluihin ja olla Skypessä, mutta siitä olen tarkka, että en välillä tule Suomeen.

Kokkaaminen on Sakulle tärkeää. Se on eräänlaista meditaatiota. – Moni sanoo, ettei ole aikaa kokata kun on kiireitä, niin minulla se on niinpäin, että kun on kiireitä, sitä tärkeämpää on kokata. Olen tehnyt sitä käytännössä joka ilta kymmenen vuoden ajan, hän painottaa.

Italialaisesta ruoasta Saku Tuominen on kirjoittanut kirjojakin, mutta kiinnostusta on moneen muuhunkin ruokakulttuuriin, juuri nyt japanilaiseen. Eniten hän arvostaa sitä, että ruokaan, sen laittamiseen ja tarjoamiseen liittyy intohimoa. –  Mä haluan nähdä vaivaa, että ostan mahdollisimman hyvää tummaa suklaata, ja syödä sitä vähemmän, haluan ostaa mahdollisimman hyvää pienpanimo-olutta ja juoda sitä vähemmän, ostaa hyvää täysrasvaista juustoa ja syödä sitä vähän.

Suuri rakkaus Saku Tuomiselle on myös jääkiekko. Sitä hän on pelannut nuoruudessaan ihan huipputasollakin Kiekko-Espoon A-nuorten kapteenina. Harrastus jatkuu aktiivisena Pietarinkadun Oilersissa. – Mä tykkään pelaamisesta, mutta ihan yhtä paljon mä tykkään siitä kulttuurista ja siitä mitä pukukopissa tapahtuu. Se on hauskaa se pukukopin tasa-arvo ja armottomuus. Jos siellä joku kuvittelee itsestään liikoja, niin varmuudella tulee kyytiä kaikille, riippumatta siitä kuka olet, hän naurahtaa. Sinne ei myöskään kuulu kaikesta valittaminen, jota Saku vihaa.

Tulevaisuutta hän ei halua ennakoida, eikä odota elämältä mitään erityistä. Elämässä tapahtuu kaikenlaista ikävääkin, mutta oleellista on se, miten siihen suhtautuut. Kaikesta voi oppia jotain uutta ja löytää positiivista, hän perustelee elämänasennettaan.

Ohjelman Saku Tuomisesta ja hänen elämänsä kuvista on toimittanut Ari Meriläinen.

Lähetykset

  • la 13.5.2017 8.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa ja rakastaa sen tarinoita. Albert Edelefeltin maalausten mallien ja erityisesti Virginien tarina on kiehtonut häntä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.Toimittaja Lisa Enckell tapasi Anna Kortelaisen Kallion kirjastossa.

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä