Arktisia unelmia

Petsamon menetyksestä Arktiseen neuvostoon

  • 41 min
  • toistaiseksi

Osa 2/2. Jatkosodassa suomalaisten arktinen unelma särkyi, kun Suomi menetti Petsamon. Kylmässä sodassa arktisen alueen strateginen merkitys oli suuri, ja siitä tuli suurvaltojen pelinappula ja ydinasekilpavarustelun kohde. Kylmän sodan lopulla Suomi otti itselleen roolin arktisessa ympäristösuojelussa. Rovaniemi-prosessi näytti suuntaa vuonna 1996 perustetulle Arktiselle neuvostolle.

Millaista pohjoista politiikkaa Suomi on harjoittanut toisen maailmansodan jälkeen? Millaisia arktisia unelmia Suomella on nyt? Mikä rooli niissä on alueen saamelaisilla?

Haastateltavina Itä-Suomen yliopiston historian professori Maria Lähteenmäki, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Harri Mikkola, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova ja valtiotieteiden tohtori Pekka Visuri.

Toimittajana Harri Alanne.

Kuva: Corbis

Lähetykset

  • ma 22.5.2017 12.11 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Osa 2/2. Jatkosodassa suomalaisten arktinen unelma särkyi, kun Suomi menetti Petsamon. Kylmässä sodassa arktisen alueen strateginen merkitys oli suuri, ja siitä tuli suurvaltojen pelinappula ja ydinasekilpavarustelun kohde. Kylmän sodan lopulla Suomi otti itselleen roolin arktisessa ympäristösuojelussa. Rovaniemi-prosessi näytti suuntaa vuonna 1996 perustetulle Arktiselle neuvostolle.

    Millaista pohjoista politiikkaa Suomi on harjoittanut toisen maailmansodan jälkeen? Millaisia arktisia unelmia Suomella on nyt? Mikä rooli niissä on alueen saamelaisilla?

    Haastateltavina Itä-Suomen yliopiston historian professori Maria Lähteenmäki, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Harri Mikkola, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova ja valtiotieteiden tohtori Pekka Visuri.

    Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: Corbis

  • Osa 1/2. Autonomian ajan alussa suomalaisille tuli yllätyksenä, että suuriruhtinaskunnan osaksi tuli myös Lappi. Pohjoinen piti ottaa haltuun, mikä ei ollut helppoa. 1800-luvun loppupuoliskolla nousi suorastaan pohjoisen kuume, kun suomalaiset innostuivat alueen mahdollisuuksista. Tuolloin alettiin haaveilla myös yhteydestä Jäämerelle, mikä lopulta toteutui Tarton rauhassa vuonna 1920.

    Millaista pohjoista politiikkaa Suomi on harjoittanut? Miten nuo pohjoisen politiikan vaiheet ovat vaikuttaneet alueen alkuperäiskansan saamelaisten elämään?

    Haastateltavina Itä-Suomen yliopiston historian professori Maria Lähteenmäki ja saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopiston Giellagas-instituutista.

    Toimittajana Harri Alanne.

    Kuva: Petsamon Liinahamarin satama. Mauno Mannelin / SKS

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä