Kuusi kuvaa

Ari Hjelmin tie kulki lähiön pikku futarista suomalaiseksi jalkapallolegendaksi

  • 43 min
  • toistaiseksi

Ari Hjelm eli 60–70 -luvuilla huolettoman lapsuuden Tampereen Tesoman lähiössä viiden lapsen katraan nuorimpana Kaikenlaisia pihapelejä pelattiin monipuolisesti kavereiden kanssa. Hymypoika-patsaalla palkittu herkkä ja kiltti pikkupoika ei tuolloin vielä aavistanutkaan jonain päivänä valloittavansa maailmaa jalkapallon ammattilaisena ja valmentavansa kotimaassa joukkueensa useaan mestaruuteen.

Lapsuuden palloilulajien monipuolisuus sekä Arin oma vankkumaton halu ”vain pelata jalkapalloa”, siivitti miehen pikku hiljaa Ilveksen kautta Suomen A-maajoukkueeseen ja lopulta myös Saksan Bundesliigaan Stuttgartiin. Ari ”Zico” Hjelm teki mittavan uran pelaajana: Hän sai ensimmäisenä suomalaisena 100 A-maaottelua tililleen. Hän on myös Suomen jalkapallomaajoukkueen kunniakapteeni.

Zicon pelaajanura päättyi loukkaantumiseen HJK:n paidassa. Samoihin aikoihin hänen kasvattajaseuransa Ilves oli vaikeuksissa, Hjelm lähti mukaan pelastustoimiin ja parin vuoden kuluttua perustettiin uusi seura Tampere United, johon Hjelm lähti kakkosvalmentajana Harri Kampmanin oppiin. Kampman nosti TaMU:n liigaan ja vuonna 2001 Hjelmistä tuli joukkueen päävalmentaja ja loppu on kotimaista jalkapallohistoriaa. Kymmenen vuoden aikana Tampere United voitti Hjelmin johdolla kolmesti SM-kultaa, kolmesti pronssia ja sai myös poikkeuksellista kansainvälistä menestystä.

Vuodet pelaajana ja valmentajana antoivat Hjelmille paljon. Hän kehitti ominaisuuksia ja taitoja, joita hän hyödyntää tänä päivänä yrityselämässä rekrytointiyritys Adecco Finlandin Länsi-Suomen aluejohtajana.

Iloa hän ammentaa elämäänsä ihmissuhteista. Kaveriporukka ”Loivat liikkeet” pitää entisen pelimiehen vetreänä myös mieleltään. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin perhe. Ari haluaa viettää tulevaisuudessa mahdollisimman paljon aikaa poikiensa ja pojanpoikansa kanssa.

Ari ”Zico” Hjelm on tehnyt elämässään rohkeita ratkaisuja, isoja päätöksiä ja hypännyt monta kertaa tuntemattomaan. Hjelm ei kadu asioita, eikä hänellä ole tapana katsella taaksepäin. Elämän suuret muutokset johtunevat Zicolle tyypillisestä ajatuksesta: ”Joku on aina jonkun aikaa, ja sitten se päättyy”. Myös onnella on ollut hänen elämässään iso merkitys. Moni käänne on tapahtunut yllättäen tai jopa täpärästi.

Ohjelman on toimittanut Tiia Hasa

Lähetykset

  • la 27.5.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä