Tiedeykkönen

Punkki on tautipesä - kuinka sen kanssa selviää?

  • 48 min
  • toistaiseksi

Puutiaisia eli punkkeja esiintyy jo lähes koko Suomessa eteläistä Lappia myöten. Noin joka viides punkki kantaa borrelia-bakteeria, josta voi sairastua borrelioosiin. Myös harvinaisempaa puutiaisaivotulehdusta tavataan aiempaa enemmän, ja sen aiheuttava TBE-virus on levinnyt uusille riskialueille. Näiden lisäksi punkki kantaa lukuisia muitakin patogeenejä, ja sen purema saattaa laukaista myös harvinaisen liha-allergian. Tiedeykkösessä toimittaja Sakari Silvolan kanssa punkeista ja punkkitaudeista puhuvat professori Olli Vapalahti sekä tutkijat Tero Klemola, Margaretha Gustafsson sekä Tuomas Aivelo.

Lähetykset

  • ti 30.5.2017 12.11 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Tämän hetken kuuluisin teoreettinen fyysikko lienee amerikkalainen Edward Witten, joka työskentelee professorina Princetonissa Yhdysvalloissa Institute for Advanced Study –tutkimuslaitoksessa, jossa Albert Einsteinkin aikoinaan työskenteli. Witten on varsin tunnettu säieteoreetikko. Hänelle on myönnetty ainoana fyysikkona matematiikan arvostetuin palkinto, Fieldsin mitali, vuonna 1990, ja hänet on palkittu myös lukuisilla muilla palkinnoilla kuten Crafoord –palkinnolla, joka myönnetään sellaisille aloille, joilla ei ole Nobelin palkintoa.

    Witten liikkuu monipuolisesti fysiikan ja matematiikan välimaastossa. Säieteorian lisäksi hän tutkii kosmologiaa ja hiukkasfysiikkaa. Säieteoria on rypäs teorianpoikasia, joista on pyritty kehittämään ns. kaiken teoriaa, joka kuvaisi saman kehyksen alla hiukkaset ja tunnetut luonnon voimat, vahvan ja heikon vuorovaikutuksen, sähkömagneettisen vuorovaikutuksen ja painovoiman. Toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu ja säieteoria onkin tällä hetkellä vastatuulessa. Säieteorian piirissä kehitettyä matematiikkaa sovelletaan nykyisin sujuvasti muissa sovelluksissa.

    Claus Montosen ohjelmassa mainitsema matemaatikko Michael Atiyah on menehtynyt tammikuun 11. päivänä 2019.

    Wittenin työstä ja säieteoriasta kertoo dosentti Claus Montonen Helsingin yliopistosta. Häntä haastattelee Sisko Loikkanen.

    Kuva: Edward Witten puhumassa Chalmersin teknillisellä korkeakoululla Göteborgissa, 2008.
    (Wikimedia Commons)

  • Tiesitkö että revontulien värit ovat erilaisia eri planeetoilla - värit kertovat toisten planeettojen kaasukoostumuksesta - jos jollain planeetalla havaitaan samanvärisiä revontulia kuin meillä, kielii se happipitoisesta, meidän kaltaiselle elämälle suopeasta ilmakehästä.

    Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen oikaisee yleisiä väärinkäsityksiä liittyen revontuliin. Vaikka nyt ollaan menossa kohti auringonpilkkujen minimiä, ei se suinkaan tarkoita etteikö revontulet edelleen loimottaisi - ainakin Lapin korkeuksilla.

    Tieteellisesti revontulet pystyttiin selittämään vasta 1950-luvulla. Siihen saakka oli vallalla kaikenlaisia selityksiä. Eri kansojen tarinoissa revontulet on usein yhdistetty kuolleisiin henkiin. Niitä on kunnioitettu ja myös pelätty.

    Ohjelmassa selviää, että tekeillä on maailman edistyksellisin suurtehotutka Skibotniin, Pohjois-Norjaan. Vastaanottimet tulevat Ruotsin Abiskoon ja Suomen Karesuvantoon. Tutka-asemien avulla pystytään mittaamaan hyvin tarkasti lähiavaruuden tapahtumia koko Pohjois-Skandinavian yllä, ja kuvantamaan kolmiulotteisesti revontuliin liittyviä sähkövirtoja. Suurtehotutkan odotetaan valmistuvan vuonna 2022.

    Toimittaa Minttu Heimovirta.

    Kuva: Revontulia Kilpisjärvellä, edessä Pikku-Malla tunturi.
    (AOP)

  • Musiikki oli aikoinaan osa matematiikkaa. Tämä selittää, miksi useat kuuluisat tieteentekijät ovat olleet myös merkittäviä musiikin teorian luojia. Pythagoras havaitsi numeeriset suhteet, jotka määrittelevät musiikillisen sävelasteikon. Matemaatikko, tähtitietelijä Johannes Kepler tunnetaan planeettojen ratoja kuvaavista laeista, mutta todellisuudessa hän käytti paljon aikaa musiikkia koskevien tutkimusten parissa. Hän kehitti teorian planeettojen tuottamasta musiikista, sfäärien harmoniasta.

    Tiedeykkösessä keskustellaan, miten matematiikkaa on hyödynnetty musiikin teorian luomisessa ja millaista matematiikkaa musiikkiin liittyy. Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck sekä musiikkitieteilijä, muusikko Antti Peltomaa.

    (Kuva: All Over Press)

  • Sotilaslääketieteen keskuksen Tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja, professori Simo Nikkari kertoo Tiedeykkösessä, millaisia biouhkia tulevaisuus voi tuoda ja mihin kaikkeen sotilaslääketieteessä pitää varautua. Biotieteiden kehitys tuo uusia haasteita: yksi uhkakuva on, että isorokkovirus valmistetaan keinotekoisesti. Se olisi periaatteessa jo mahdollista. Myös uuteen influenssapandemiaan pitää varautua. Bioaseiden lisäksi ohjelmassa puhutaan kemiallisista aseista ja säteilevistä aineista. Ohjelmassa piipahdetaan myös Washingtonissa sotilaslääketieteen museossa. Taistelualueille lähtevät saavat nykyisin virtuaalivalmennusta ja telelääketieteen avulla hoitoa saadaan paikan päälle. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva: Biouhkia, säteilyä ja kemiallisia aineita vastaan suojautunut palomies, 2015.
    (AOP)

  • Monet joutuvat viettämään joulun pyhät työssä. Niin myös Kansainvälisellä avaruusasemalla olevat astronautit juhlivat joulua ja vuodenvaihdetta kaukana kotoaan. Joulua kuitenkin juhlistetaan avaruudessa, mutta niin juhlitaan myös muita merkkipäiviä – pienet kemut silloin tällöin tuovat vaihtelua muuten varsin monotoniseen työntekoon.

    Avaruuslentäjät tekevät monenlaista tutkimusta aseman kolmessa eri laboratoriomoduulissa, pitävät jalkapallokentän kokoista asemaa toimintakunnossa ja huolehtivat fyysisestä kunnostaan, joka ilman päivittäisiä kuntoiluhetkiä rappeutuisi nopeasti painottomuudessa. Olennaista avaruusaseman toiminnassa on itse asiassa arki, sillä kun aikanaan ihmiset lähtevät matkoille kohti toisia planeettoja tai tekemään työtä Kuun pinnalla, on avaruusasemalla kerätyt kokemukset pitkistä avaruuslennoista todella tärkeitä.

    Arjen vastapainona mielialaa kohottavat juhlat ovat tärkeässä osassa. Niinpä kun asemalla on avaruuslentäjiä monista eri maista, juhlitaan kiertoradalla joulun lisäksi myös pakkasukon tulemista, kirsikkapuiden kukkimista ja monia muita kansallisia juhlapäiviä.

    Millaisia ovat juhlapäivät avaruudessa? Kuinka siellä sujuu arki? Mitä asemalla oikein tehdään? Astronautit ja kosmonautit kertovat ohjelmassa elämästä ja työnteosta maapallon kiertoradalla.

    Toimittaja Jari Mäkinen

    (Kuva: Nasa)

  • Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa.

    Vehnä on maailmanlaajuisesti tärkein kasviperäinen proteiinin lähde, joten sen ilmastokestävyys on oleellinen asia ilmastonmuutoksessa.

    Tuoreen tutkimuksen mukaan vehnän ilmastokestävyyden huonontuminen alkoi selvästi vuosina 2002-2009. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 100 000 havaintoa vuosilta 1991-2014 yhdeksästä Euroopan maasta.

    - Eurooppalaisen vehnän jalostuksessa ei ole kiinnitetty huomiota ilmastokestävyyteen, vaan kykyyn tuottaa satoa hyvissä oloissa sekä kestävyyteen tauteja ja tuholaisia vastaan sekä laatutekijöihin, sanoo kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Heidi Virtanen / Yle. Lähde: Kahiluoto et al 2018 Decline in climate resilience of European wheat PNAS.

  • Ajanlaskun alun Palestiinassa vaikutti kiertävä saarnaaja ja parantaja Jeesus Nasaretilainen. Hänen uransa tuli päätökseen, kun hän roomalaisten sotilaiden toimesta päätyi teloitettavaksi ristille. Mikään tässä kohtalossa ei viitannut siihen, että kaksituhatta vuotta myöhemmin miltei kaksi ja puoli miljardia ihmistä ympäri maailman kutsuvat häntä Jumalan Pojaksi ja esimerkiksi juhlivat joulua hänen syntymäjuhlanaan.

    Jeesus ei perustanut kristinuskoa, vaan kristinusko perustuu kertomuksiin hänestä. Näitä kertomuksia oli alussa monia ja niihin luettiin erilaisia merkityksiä. Siksi kenellekään ei voi antaa kunniaa kristinuskon perustamisesta. Sitä vastoin voidaan erottaa henkilöitä, joilla on ratkaiseva merkitys siihen, että kristinusko on muodoltaan ja merkitykseltään sitä, minkä me tänä päivänä kristinuskoksi tunnistamme.

    Tässä ohjelmassa puhutaan kahdesta merkittävimmästä henkilöstä, jotka omalla toiminnallaan ovat vaikuttaneet niin kristinuskon sisältöön kuin suosioonkin. Toinen heistä on apostoli Paavali, joka kääntyi kristittyjen vastustajasta kristityksi. Toinen on vuonna 306 Rooman keisariksi noussut Konstantinus Suuri, joka laillisti Rooman valtakunnassa kristinuskon ja lopulta myös itse kääntyi kristityksi.

    Ohjelman asiantuntijoina ovat Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen sekä antiikin tutkija Maijastina Kahlos Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

    (Kuva: All Over Press)

  • Amerikkalainen Frances Arnold pokkasi maanantaina 10. joulukuuta kemian Nobelin entsyymien suunnatun evoluution kehittäjänä. Arnold työskentelee professorina California Institute of Technologyssä eli Caltechissa.
    Peruskoulutukseltaan hän on insinööri, joka lähti aivan uudella tavalla etsimään keinoja löytää tehokkaita entsyymejä teollisuuden käyttöön. Arnoldin menetelmällä kehitettyjä entsyymejä käytetään runsaasti jo teollisuuden prosesseissa.

    Arnoldin menetelmässä tehdään satunnaisia mutaatioita eli pieniä muutoksia entsyymiä vastaavan geenin DNA:han. Tämän jälkeen geenit siirretään bakteereihin jotka alkavat tuottaa kyseisiä entsyymiproteiineja. Näistä seulotaan parhaat ja mikäli riittävän hyviä ei vielä löydy, tehdään satunnaisia mutaatioita uudestaan parhaimpia entsyymejä vastaaviin geeneihin ja edetään uudestaan kierros eteenpäin. Lopulta tuloksena on tehokas entsyymi haluttuun sovellukseen.
    Frances Arnold palkittiin vuonna 2016 Suomessa Millennium-teknologiapalkinnolla. Hän on viides kemian naisnobelisti.
    Tiedeykkösessä Arnoldin työstä kertoo VTT:n tutkimusprofessori Merja Penttilä, joka työskentelee myös osa-aikaisena professorina Aalto-yliopistossa. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva Sisko Loikkanen

  • Tiedeykkösessä pureudutaan kylmään talveen ja keinoihin selviytyä siitä. On erikoista, että ihminen on ylipäänsä asuttanut aivan arktisenkin alueen, koska lajina me emme ole vielä sopeutuneet sietämään kylmään. Meillä ei ole edes karvapeitettä! Ihminen on kuitenkin oppivainen - kylmässä selviytymiseen ja lumessa liikkumiseen otamme mallia paremmin sopeutuneilta eläimiltä. Liikkeelle lähdetään kuitenkin yöpymällä metsän keskellä. Haastateltavana on filosofian tohtori, eläintieteilijä Paavo Hellstedt. Toimittaja on Minttu Heimovirta.

    Kuva: All Over Press

  • Ruotsalainen valtiokeskeisyys, naisten rooli, luonnon hyväksikäyttö, Itämeren kaupunkien tiiviit yhteydet — mitkä tekijät suomalaisen yhteiskunnan historiassa antoivat edellytykset hyvinvointivaltion synnylle? Entä mikä Suomi on, jos sitä katsoo kahden monivuosisataisen naapurin, Ruotsin ja Venäjän, kehityskertomusten kautta?

    Suomen historian professori Pertti Haapala on tuoreen Suomen rakennehistoriaa erittelevän kirjan toimittaja. Rakennehistoria kuvaa isoja rakenteita ja niiden muutoksia.

    Samoin kuin modernin yhteiskunnan omakuva, rakennehistoria koostuu eriaikaisista ja osin päällekkäisistä ilmiöistä, viipaleista tai tapahtuman tasoista, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Ohjelman toimittaja on Janne Junttila.

    Kuva: All Over Press

  • Ovatko suomalaiset mongoleja vai eurooppalaisia vai jotain siltä väliltä? Tutkijat ovat selvittäneet Levänluhdan rautakautisten vainajien ja muinoin Kuolan niemimaalla eläneiden ihmisten perimät. Tuloksia on verrattu nykysuomalaisiin ja -saamelaisiin, kun on selvitetty minkä sortin suomalaisia täällä on muinoin elänyt.

    Suomalais-ugrilainen muinaisgenomitutkimus kertoo keitä nykysuomalaisten esi-isät ja -äidit olivat ja mistä suunnasta heitä on tänne tullut. Miniöitä ja vävypoikia on tullut myös melkoisten matkojen takaa sekä maita että meriä myöten. Leena Mattila tapasi tutkimuksen johtajan professori Päivi Onkamon Turun yliopistosta ja tutkija Kerttu Majanderin Max Planck Instituutista ja Helsingin yliopistosta.

    Suomi on kansojen sekoituskattila siinä kuin Amerikatkin. Tänne on tultu tuhansien vuosien aikana milloin mistäkin suunnasta. Kauppasuhteita on ollut niin itään kuin länteenkin ja ilmeisesti ennenkin kauppasuhteita on vahvistettu avioitumalla ristiin rastiin. Uudet tulokkaat ovat sekoittuneet muinaisiin metsästäjäkeräilijöihin monessa vaiheessa. Nykytiedon valossa olemme kaikki sekoituksia eli geneettisesti puhtaita umpisuomalaisia ei ole olemassakaan.

    Kuva: Levänluhdan lähdekalmistosta löytyneita kalloja ja luita
    (Yle)

  • Miten ihmeessä selluliittia voi olla hoikankin ihmisen kankussa tai reisissä? Entä miten toimii ruskea rasva, jota vauvojen ja metsurien lisäksi on löydetty myös avantouimareilta ja meiltä taviksilta?

    Läski ei ole pelkkää uinuvaa varastorasvaa. Rasvakudos on puuhakas elin, se tuottaa hormoneita ja vaikuttaa ihmisen aineenvaihduntaan sekä ruokahaluun. Ruokahalua säätelevien hormonien lisäksi läski tuottaa sukupuolihormoneita ja se voi toisaalta laskea testosteronitasoja ja aiheuttaa potenssiongelmia lihaville miehille. Nivelvaivojen ja muiden riesojen lisäksi lihavuus nostaa monen eri syövän sairastumisriskiä.

    Läski on ikuista, toteaa moni pettynyt laihduttaja, mutta ei juttu aina ole niin. Ihmisen ruumis on todellakin evoluutionsa aikana kehittynyt niin, että osaa pitää kiinni saavutetuista linjoista. Muilla konsteilla ei olisi selvinnyt hengissä aikuiseksi ja lisääntymään ja tuottamaan kaltaisiaan jälkeläisiä. Yltäkylläisyyteen tottumaton kivikautinen elimistö pistää tosissaan kampoihin, jos ihminen yrittää laihduttaa ja paino alkaa pudota. Se on ollut elämisen ehto. Meitä edeltävät sukupolvet ovat kamppailleet pikemminkin nälän kuin ylipainon kanssa.

    Nykyisin elävien ihmisten esi-isät ovat niitä, jotka pystyivät ottamaan kaiken irti vähäisestä ravinnosta. Hengissä selvisivät ne, joiden elimistö hyödynsi ruuan tehokkaasti. Varastorasvaa todella tarvittiin, jotta selvittiin seuraavasta kuivasta tai kylmästä kaudesta. Ja meillä on näiden useista nälkäkausista selvinneiden geenit.

    Rasvakudoksen aineenvaihduntaa ja tekemisiä tutkii kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Leena Mattila tapasi hänet Meilahden sairaala-alueella.

    (Kuva: All Over Press)

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä