Tiedeykkönen

Tiedeykkönen: Punkki on tautipesä - kuinka sen kanssa selviää?

  • 48 min
  • toistaiseksi

Puutiaisia eli punkkeja esiintyy jo lähes koko Suomessa eteläistä Lappia myöten. Noin joka viides punkki kantaa borrelia-bakteeria, josta voi sairastua borrelioosiin. Myös harvinaisempaa puutiaisaivotulehdusta tavataan aiempaa enemmän, ja sen aiheuttava TBE-virus on levinnyt uusille riskialueille. Näiden lisäksi punkki kantaa lukuisia muitakin patogeenejä, ja sen purema saattaa laukaista myös harvinaisen liha-allergian. Tiedeykkösessä toimittaja Sakari Silvolan kanssa punkeista ja punkkitaudeista puhuvat professori Olli Vapalahti sekä tutkijat Tero Klemola, Margaretha Gustafsson sekä Tuomas Aivelo.

Lähetykset

  • ti 30.5.2017 12.11 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Event Horizon Telescope -hankkeen (EHT) tutkijat julkaisivat huhtikuun 10. päivänä kaikkien aikojen ensimmäisen kuvan mustasta aukosta. Kuva on otettu 55 miljoonan valovuoden päässä olevan Messier 87 –galaksin keskustan supermassiivisesta mustasta aukosta, jonka massa on arvioitu 6 miljardiksi auringonmassaksi.
    Kuvassa nähdään mustan aukon pyöreähkö varjo, jota ympäröi valaiseva kehä. Varjo syntyy siitä, kun musta aukko vetää itseensä valoa ja ainetta aukon tapahtumahorisontin ääreltä. Saatu kuva vastaa hyvin Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustuksia.

    Tiedeykkösessä on haastateltava akatemiatutkija Tuomas Savolainen Aalto-yliopistosta Metsähovin radiotutkimusasemalta. Hän kertoo, miten mustan aukon kuvaa tulkitaan ja millainen tapahtumien ketju on menossa M 87 -mustan aukon ympäristössä. Tuomas Savolainen työskentelee EHT:n kuvantamisryhmässä, jonka tehtävänä on ollut valmistaa kuva kerätystä datasta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    EHT-hankkeessa on kerätty dataa myös Linnunradan keskustassa olevan kohteen Sagittarius A:n mustasta aukosta, ja kenties siitäkin saadaan kuva tai video tulevaisuudessa.

    EHT on teleskooppiverkosto johon kuuluu 8 teleskooppia. Ne sijaitsevat Chilessä Atacaman autiomaassa, Arizonassa Yhdysvalloissa, Havaijilla, Meksikossa, Sierra Nevadan vuoristossa Espanjassa ja Etelämantereella.

    Kuva: Musta aukko M87 EHT Collaboration

  • Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö tutkii mm. Raamatun alkumatkan vaiheita. Tutkimus perustuu paljolti Vanhan ja Uuden testamentin vanhimpiin säilyneisiin käsikirjoituksiin sekä kreikankieliseen Septuagintaan, mutta myös 1940-50-luvuilla löytyneisiin Qumranin tekstikääröihin. Mitä kaikkea vanhat tekstit ja niiden vertailu kertovat Raamatun synnystä ja ympäristöstä, jossa se syntyi ja muotoutui?

    Haastateltavana Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön johtaja Martti Nissinen ja varajohtaja Anneli Aejmelaeus, molemmat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professoreita ja Vanhan testamentin tutkijoita.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Ohjelman ensilähetys oli 14.4.2017.

  • Mitä tiedämme miehestä, jonka toiminta sai aikaan ensin pienen paikallisen Jeesus-liikkeen ja sen jälkeen monien historian kerrosten kautta tänä päivänä vaikuttavat kristilliset kirkkokunnat? Entä mitä tiedämme ajasta, jolloin maailman suurin uskonto sai alkusysäyksensä?

    Jeesus Nasaretilainen toimi noin 2000 vuotta sitten Palestiinan alueella kiertävänä saarnaajana ja parantajana ja julisti Jumalan valtakunnan esiinmurtautumista. Kun lähdemme etsimään tietoja Jeesuksen maanpäällisestä vaelluksesta, avuksi meille tulevat historiatieteet. Tieteellisessä raamatuntutkimuksessa eli eksegetiikassa korostetaan, että Raamattua ei kirjoitettu kulttuurisessa tyhjiössä. Niinpä sen tutkimuskohteina ovat Raamatun tekstien lisäksi myös muut varhaiset juutalaiset ja kristilliset kirjoitukset sekä tutkittavan aikakauden kulttuuriset ilmiöt.

    Jeesus syntyi maailmaan, jossa hellenistinen ja roomalainen kulttuuri kohtasivat juutalaisen kulttuurin - kuuluihan Palestiinan alue laajaan Rooman imperiumiin. Nykyisen Israelin valtion alue on yksi arkeologisesti tutkituimmista alueista maailmassa. Viimeisten vuosikymmenien aikana arkeologista todistusaineistoa on käytetty laaja-alaisesti sen selvittämiseen, millainen oli se yhteiskunta, jossa Jeesus ja hänen varhaiset seuraajansa toimivat. Merkittäviä löytöjä on tehty esimerkiksi Jerusalemissa, Kapernaumissa, Magdalassa ja Qumranissa.

    Haastateltavina ovat Uuden testamentin eksegetiikan tutkija Outi Lehtipuu ja varhaiskristillisyyden tutkija Raimo Hakola Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Warras.

    Kuva: All Over Press

  • Ruoka ja uskonto kuuluvat kaikkialla läheisesti yhteen. Monissa uskonnoissa ruoat jaetaan sallittuihin ja kiellettyihin ja kaikkiin uskontoihin liittyy paastoaminen ruoista tiettyinä aikoina.

    Kristityt paastoavat pääsiäisen edellä, muslimit puolestaan vuosittain erillisen paastokuukauden, ramadanin aikana. Nämä kaksi paastoa ovat toisilleen sukua, koska islam omaksui ja muokkasi monia syntyaikansa ja -alueensa kristillisiä perinteitä. Kristillisen paaston kuten koko kristinuskonkin juuret ovat puolestaan juutalaisuudessa.

    Mistä ruoan ja uskonnon syvä yhteys johtuu? Entä mistä on kyse, kun kristillisessä ajattelussa itse Jumala päätyy ihmisten syötäväksi? Miten ruoka ja paastoaminen kuuluu kaukoidässä harjoitettuun buddhalaisuuteen? Vuoden 2019 kristillistä pääsiäistä seuraa parin viikon päästä toukokuussa muslimien ramadan. Mitä sen aikana tapahtuu?

    Tiedeykkösessä haastateltavina ovat systemaattisen teologian professori Risto Saarinen, uskontotieteen yliopistolehtori Mitra Härkönen sekä islamilaisen teologian yliopistolehtori Mulki Al-Sharmani, kaikki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

    (Kuva: All Over Press)

  • Millainen on ihmisen rooli tulevaisuuden työelämässä, kun tekoäly ja koneet hoitavat rutiinityöt? Mitä töitä voidaan opettaa roboteille ja mitä ei, eli missä taidoissa ihminen on ylivertainen? Millaisia ovat tulevaisuuden ammatit ja millaisia taitoja kannattaa hankkia?
    Ohjelmassa puhutaan myös tekoälystä: siitä, mitä tekoäly tarkalleen ottaen on, ja mihin kaikkeen se taipuu.
    Haastateltavana tekoälytutkija Hannu Toivonen, matemaatikko Johanna Rämö ja kognitiivinen aivotutkija Silja Martikainen.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuvassa: Ranskalaiskuvittajan näkemys noin vuodelta 1900 siitä, kuinka koulussa opiskellaan vuonna 2000.
    Keräilykortti sarjasta "En l'an 2000" (Wikimedia Commons).

  • Ryhmään ja ryhmiin kuuluminen ja hakeutuminen on kirjoitettu ihmisen perimään. Joukkoon kuuluminen täyttää perustarpeitamme turvallisuudesta ja ravinnosta samalla kun se tarjoaa meille mahdollisuuden esimerkiksi itseilmaisuun ja merkityksen kokemukseen. Koko inhimillisen kulttuurin paletti koostuukin erilaisista ryhmistä, lähtien perheistä ja suvusta ja päätyen työyhteisöihin, harrastus- ja vaikutuspiireihin ja lopulta asukkaana ja kansalaisena olemiseen.

    Kuinka varhainen on ihmislajin taipumus toimia ja elää ryhmässä? Miten ryhmä määritellään ryhmäksi? Minkälalaiset lainalaisuudet liittyvät ryhmässä toimimiseen? Mitä tutkimustietoa meillä on pienryhmistä? Onko ryhmälle eduksi vai haitaksi, jos sen jäsenet ovat keskenään erilaisia persoonaltaan ja osaamiseltaan? Minkälaisia rooleja ryhmässä yleensä on?

    Tiedeykkösessä ovat äänessä Helsingin yliopiston biologisen antropologian dosentti Sonja Koski, Itä-Suomen yliopiston innovaatiojohtamisen yliopisto-opettaja Pasi Hirvonen sekä Helsingin yliopiston sosiaalispykologian dosentti Jukka Lipponen. Toimittajana on Ville Talola.

  • Mikä saa meidät hakeutumaan tiettyihin tilanteisiin ja toimimaan tietyllä tavalla? Miksi ylipäätään teemme yhtään mitään? Tiedeykkösessä uppoudutaan motivaatiopsykologiaan. Sitä hyödynnetään niin opiskelussa, urheilussa kuin työelämässäkin.

    Freud esitti, että meitä ajavat sukupuolivietti ja aggressio, mutta muitakin selityksiä tutkijat ovat vuosikymmenten varrella löytäneet, kuten kuuluisan Maslowin tarvehierarkian. Ohjelmassa käydään läpi motivaatiotutkimuksten historiaa ja keskustellaan nykyisistä tuulista. Samalla selviää, miten itseään ja muita voisi motivoida - ja miksei huippulukioon meneminen ole välttämättä lainkaan hyvä ratkaisu.

    Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston psykologian yliopistotutkija Kati Vasalampi ja tutkijatohtori Riikka Hirvonen, jotka tutkivat etenkin koulumaailman motivaatiohaasteita. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva All Over Press

  • CERNin LHC-kiihdytin on kahden vuoden ajan huoltotauolla, jonka jälkeen kiihdytin käynnistetään uudelleen. Uusien hiukkasten etsintä jatkuu vuonna 2021.

    Edellisen huoltotauon aikana LHC-kiihdyttimen törmäysenergiaa nostettiin, minkä uskottiin tuovan esiin lisää Higgsin hiukkasia ja jopa pimeän aineen hiukkasia. Näistä odotuksista kertovat Tiedeykkösessä vuonna 2013 tehdyssä haastattelussa CERNin entinen pääjohtaja Rolf Heuer ja entinen tutkimusjohtaja Sergio Bertolucci.

    Uusia Higgsin hiukkasia tai pimeän aineen hiukkasia ei ole kuitenkaan toistaiseksi havaittu LHC:n hiukkastörmäyksissä. CERNistä ilmoitettiin vastikään, että huoltotoimenpiteiden jälkeen vuonna 2021 käynnistetään FASER-koe, jossa aivan uudella ilmaisimella pyritään jäljittämään protoni-protoni -törmäyksistä pimeän aineen hiukkasia, pimeitä fotoneja ja neutraliinoja.

    CERNin nykytilanteesta ja FASER-hankkeesta on Tiedeykkösessä haastateltavana Helsingin yliopiston vararehtori Paula Eerola. Hän kertoo myös, miksi Higgsin hiukkasia voi olla useita ja mitä on supersymmetria, mitä ovat pimeät fotonit ja neutraliinot.

    Paula Eerola on Suomen edustajana mukana laatimassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuksen strategiaa, josta hän myös kertoo Tiedeykkösessä. Tulevat kiihdyttimet ovat joko lineaarikiihdyttimiä tai rengasmaisia kiihdyttimiä. CERNiin on kaavailtu uutta, jopa 100 kilometrin pituista kiihdytinrengasta. Kiinalla, Japanilla ja Yhdysvalloilla on omia kiihdytinsuunnitelmia mutta hankkeita pyritään sovittamaan yhteen Euroopan hankkeiden kanssa.
    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuva CERN: Hiukkasten hajoaminen protoni-protoni -törmäyksessä CMS-koeasemalla vuonna 2012.

  • Millainen on joustava mieli ja kuinka sellainen hankitaan? Miten mielen joustavuus auttaa suurissa kriiseissä tai vaikeissa elämänmuutoksissa? Mitä on resilienssi? Kuinka myötätunto itseä kohtaan, omien tunteiden kohtaaminen ja omien arvojen tunnistaminen voi estää masennusta?

    Näihin kysymyksiin vastaa Tiedeykkösessä psykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen, joka perehdyttää hyväksymis- ja omistautumisteoriaan (HOT) sekä uuden tutkimuksen hyviksi osoittamiin tapoihin selvitä vaikeista kokemuksista.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva All Over Press

  • Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua.

    Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla.

    Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma lähetetään ja tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta.

    Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella.

    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

    Kuvassa Apollo 9:n laukaisu 3.3.1969 Kennedyn avaruusasemalta Floridasta. (Nasa)

  • Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ennustaa mustat aukot mutta sallii myös valkoisten aukkojen olemassaolon.
    Valkoiset aukot ovat täysin hypoteettisia, teoreettisia, eikä niitä ole koskaan havaittu avaruudessa. Teoreettiset fyysikot ovat kuitenkin pohtineet valkoisten aukkojen olemassaoloa jo vuosikymmeniä. Fyysikot ovat leikitelleet ajatuksella avaruuden madonrei´istä, joita pitkin voisi nopeasti matkustaa pitkiäkin matkoja, toiseen maailmankaikkeuteen. Madonreiän toisessa päässä olisi musta aukko ja toisessa valkoinen aukko.

    Tiedeykkösessä on haastateltavana tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Hän kertoo, mistä valkoiset aukot putkahtivat fyysikoiden ajatuksiin. Hän myös valaisee sitä ajatusrakennelmaa, jonka on esittänyt valkoisista aukoista italialainen fysiikan professori ja kvanttigravitaation tutkija Carlo Rovelli Aix-Marseillen yliopistosta Ranskasta.
    Rovellin mukaan valkoiset aukot saattaisivat saada alkunsa mustista aukoista. Valkoinen aukko syntyisi, kun musta aukko menettää ainetta Hawkingin säteilyllä ja sen seurauksena kutistuu.
    Carlo Rovelli tunnetaan Suomessakin teoksestaan Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta.

    Valkoiset aukot on villeissä pohdinnoissa liitetty myös maailmankaikkeuden syntyyn ja niitä on ehdoteltu kätköksi avaruuden pimeälle aineelle. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että voimakas, vuoden 2006 gammasädepurkaus 060614 olisikin ollut valkoinen aukko.
    Tiedeykkösen toimittaa Sisko Loikkanen.
    Kuva: Valkoiset aukot/NASA/Alain Riazuelo

  • Matematiikan peliteoria on useimmille tuttu nobelisti Bengt Holmströmin ja matemaatikko John Nashista kertovan Kaunis Mieli -elokuvan myötä. Mutta mikä on peliteoria - ja mitä kaikkea sen avulla tutkitaan? Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matemaatikko Mikko Parviainen sekä Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Klaus Kultti. Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat Nashin tasapaino, haitallinen valikoituminen ja moraalikato. Esimerkit paljastavat, miksi kartellin perustaminen on houkuttelevaa - ja miksi radiotaajuuksien huutokaupat voivat mennä niin pahasti pieleen.

    Kuva: JESHOOTS.COM/Unsplash

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä