Horisontti

Horisontti: Alexander Dugin: Liberalismi on tullut hulluksi

  • 11 min
  • toistaiseksi

Alexander Dugin on Moskovan valtionyliopiston professori ja Venäjän ylimmän johdon lempifilosofi. Dugin kertoo edustavansa "neljättä poliittista teoriaa" - eli käytännössä hän haluaisi katkaista läntisen liberalismin voittokulun.Tilalle traditionalistinen Dugin tarjoaa konservatiivisia arvoja ja uskonnon maineenpalautusta. Duginin näkemyksen mukaan läntinen liberalismi on tullut hulluksi ja tätä hulluutta edustavat niin rajat auki -politiikka kuin sukupuolivähemmistöjen oikeudetkin.

Samuli Suonpää tapasi Suomessa vierailleen Alexander Duginin.

Lähetykset

  • ma 24.4.2017 15.50 • Yle Areena

Jaksot

  • Perheiden palveluihin on kasvukeskuksissa aina ruuhkaa. Esimerkiksi Vantaalla kaupunki jakaa apua tarvitsevalle ensimmäiseksi ajan ryhmätapaamiseen. Helsingissä puolestaan kirkko pikakouluttaa työntekijöitään perheneuvojiksi perheneuvonnan ruuhkien purkamiseksi. Miksi perheneuvonnalle on niin kova tarve? Entä miten perheiden auttamiselle käy, kun Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään uudelleen ensi vuosikymmenellä?

    Keskustelemassa ovat johtava perheneuvoja Martti Ajo Helsingin perheasiainneuvottelukeskuksesta, Vantaan kaupungin perheneuvolatoiminnan päällikkö Marjo van Dijken sekä pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo Suomen uusperheiden liitosta. Toimittajina Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Miksi ihminen menee hengelliseen parantumiskokoukseen tai vaihtoehtohoitoihin, vaikka hän voisi saada apua sairauteensa myös terveyskeskuksesta? Kautta aikojen kristillinen kirkko on rukoillut sairaiden puolesta, mutta missä kohtaa sairaiden puolesta rukoilu muuttuu puoskaroinniksi? Kenen on vastuu ylilyönneistä? Keskustelemassa ovat vastikään väitellyt uskontotieteilijä Outi Pohjanheimo, joka on tutkinut parantamiseen liittyvää intuitiivista ajattelua ja emootioita, lisäksi studiossa kirkkoherra Jouni Turtiainen Espoosta sekä teologian tohtori, helluntaipastori Matti Kankaanniemi. Toimittajina Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Perinteiset yhteisörakenteet, kuten perhe ja avioliitto, ovat murroksessa. Ihmissuhteet ovat tänään enemmän valittuja kuin perittyjä. Valitsemme perhemallimme yhä yksilöllisemmin ja jätämme yhä enemmän hyvästejä.

    Miten käsitys perheestä on vaihdellut eri aikakausina? Mihin kirkon ihanne perheestä on perustunut? Voiko esimerkiksi yksinasumisesta tai kumppanuusvanhemmuudesta tulla tulevaisuudessa valtavirtaa? Keskustelemassa ovat historian professori Anu Lahtinen, kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara sekä Väestöliitosta vastikään Kelaan siirtynyt tutkija Anneli Miettinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2018.

  • Helmikuussa uudet abiturientit viettävät taas penkkareitaan. Samaan aikaan moni perhe miettii, pidetäänkö vastasyntyneelle vauvalle ristiäiset vai nimiäiset. Joku taas valmistautuu kevään koittaessa pyhiinvaellusreissulle.

    Mihin tarvitsemme riittejä ja rituaaleja? Mistä riitit syntyvät? Miltä näyttävät tämän ajan rituaalit ja miten vanhat riitit uusiutuvat? Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Timo Kallinen, psykoterapeutti Mikko von Bruun sekä pyhiinvaelluspappi Kalle Elonheimo. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Oulussa ja Helsingissä tapahtuneista seksuaalirikoksista on annettu hyvin vähän tietoa julkisuuteen. Silti keskustelu käy kiivaana siitä, mikä selittää näitä rikosvyyhtejä. Missä määrin uskonto- ja kulttuurierot ovat käypiä selityksiä maahanmuuttajien seksuaalirikoksiin? Entä miten suomalainen yhteiskunta menee tästä eteenpäin? Keskustelemassa ovat vastaava tutkija Marja Tiilikainen Siirtolaisuusinstituutista, nuorisolääkäri Miila Halonen Väestöliitosta sekä Lähi-idän konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Joka kolmas kirkon työntekijä on kokenut työpaikallaan epäasiallista kohtelua viimeisen vuoden aikana. Työhyvinvointi on kuitenkin monella mittarilla tarkasteltuna säilynyt hyvänä. Tiedot selviävät Kevan tuoreesta kartoituksesta.

    Mistä johtuvat ongelmat työyhteisössä, jonka päätuotteita ovat lähimmäisenrakkaus ja armo? Mitä seuraa siitä, että suuri osa työntekijöistä kokee saaneensa kutsun ammattiinsa Jumalalta?

    Keskustelemassa ovat organisaatiopsykologi Pekka Järvinen, työnohjaaja Seija Riekkinen sekä lisensiaatintyönsä hengellisestä väkivallasta tehnyt pappi Per Lindblad.

    Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Symbolitutkija Liisa Väisänen avaa loppiaisen kertomusta. Keitä olivat Caspar, Melchior ja Balthasar? Miksi heistä tuli kuninkaita? Entä miten Betlehemin kirkas tähti ja itämaan tietäjät liittyvät siihen, että kansainvälisesti hotelleja pannaan nykyisin paremmuusjärjestykseen tähtiluokituksella? Toimittajana on Ilona Ikonen.

  • Ekumeniassa etsitään koko kristikunnan yhteyttä - tai ainakin riittävää opillista yksimielisyyttä. Mitä on riittävä yksimielisyys ja mihin se lopulta riittää? Mitä merkitystä ekumeenikkojen ponnistuksilla lopulta on kristityn arjessa?

    Ekumeniasta keskustelemassa yliopistotutkija, Luterilaisen maailmanliiton neuvoston jäsen Minna Hietamäki, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen sekä monikulttuurisen työn pappi Teemu Toivonen Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta. Keskustelu on uusinta lokakuulta 2017.

    Ohjelman lopuksi kuullaan, keitä olivat Caspar, Melchior ja Balthasar ja miten he liittyvät loppiaiseen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Miten uskonnot pääsivät uutisotsikoihin vuonna 2018? Horisontissa kolme toimittajaa tuo kukin oman poimintansa vuoden uskontouutisista. Vieraina Anna-Stina Nykänen Helsingin sanomista, Kari Pyrhönen MTV:stä sekä Topias Haikala Kirkko ja Kaupunki -lehdestä. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Moni on kuullut vanhan tarinan, jonka mukaan Martti Luther keksi joulukuusen. Se ei ole totta. Joulukuusen historia on paljon pidempi, ympäri vuoden vihreä kuusi on symboloinut elämän voittoa pimeydestä jo ennen kristinuskoa, kertoo käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila. Toimittajana Samuli Suonpää

  • Enkeliusko elää vahvaa kasvun kauttaan. Enkeleitä käsitteleviä kirjoja ja tuotteita on markkinoilla yhä enemmän. Suomessakin vieraillut maailmanlaajuinen bestseller-kirjailija Lorna Byrne kiertää kertomassa täysille saleille enkelikokemuksistaan ja taivasmatkoistaan. Kirkko puolestaan typistää enkelit lähinnä symboleiksi ja kielikuviksi. Miksi kirkko vierastaa enkeleitä? Entä voiko ihmeitä ostaa?

    Horisontti tapaa Lorna Byrnen ja keskustelemassa ovat Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg, yliluonnolliseen paneutunut tutkija Jeena Rancken sekä uskontodialogin asiantuntija Elina Hellqvist. Lisäksi kuullaan enkeliuskovien kanssa paljon aikaa viettänyt uskontotieteilijä Terhi Utriaisen haastattelu. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta marraskuulta 2017.

  • Kysymys ihmisen vapaasta tahdosta on askarruttanut ihmisiä vuosituhansia. Edelleen vapaan tahdon ongelmaa tutkitaan ja erityisen ajankohtaiseksi sen tekee tekoälyn kehittäminen. Entä jos vapaa tahto onkin vain illuusio ja teemmekin valintoja tiedostamattomin syin? Mitä seurauksia vapaalla tahdolla tai sen puuttumisella on moraaliin ja vastuuseen? Mitä jos tekoäly kehittääkin itselleen vapaan tahdon ja aloittaa sodan? Keskustelemassa ovat tekoälytutkija Timo Honkela, akatemiatutkija Aku Visala sekä teologian väitöskirjaa valmisteleva Eeva-Mari Virtanen. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Klipit

  • Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan Suomeen tuli kaikkiaan 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. On selvää, että ilman suomalaisia tukiverkkoja alaikäisillä on kaikkein suurin vaara jäädä yksin ja syrjäytyä.

    Helsingin diakonissalaitos käynnisti heti pakolaiskriisin kärjistyttyä kummitoiminnan, jossa alaikäisen on ollut mahdollista saada itselleen suomalainen kummiperhe ja siten turvallinen kiinnekohta tavalliseen elämään. Kaikkiaan noin sadalle alaikäiselle on järjestynyt kummiperhe ja nyt etsitään kummiperheitä vielä jo itsenäistyvillekin nuorille aikuisille.

    Helsinkiläisen Ulla Kärjen nelihenkinen perhe otti arkeensa Afganistanista tulleen Matin-pojan. Matin on saanut neljän vuoden oleskeluluvan, hän opiskelee peruskoulussa ja haaveilee aivan tavallisista asioista, kuten opiskelupaikasta ja työstä.

    Miten Ulla Kärjen perhe-elämä on muuttunut Matinin myötä? Mitä Kärki ajattelee tämänhetkisistä tapahtumista ja julkisesta keskustelusta liittyen maahanmuuttajiin ja seksuaalirikoksiin?

  • Vantaalainen graffitimaalari ja koululaisten iltapäiväkerho-ohjaaja Hende Nieminen on palkittu vastikään Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinnolla. 44-vuotias Nieminen on työskennellyt vuosia oikeudenmukaisemman maailman puolesta maalipurkki kädessään. Hän on opettanut graffitimaalausta koululaisille sekä vetänyt Suomen ryhmää kolmivaiheisessa ihmisoikeuksia ja kansalaisaktivismia käsittelevässä Actlab-työpajakokonaisuudessa Armeniassa, Gerogiassa ja Norjassa.

    Suomen kristillinen rauhanliike on ekumeniaa ja uskontojenvälistä vuoropuhelua korostava, kirkkokuntiin sitoutumaton rauhanjärjestö. Palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, sovinnontyön asiantuntija Mahdi Abdile ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Hende Niemisen tapaa Anna Patronen.

    Kuva: Pasi Salminen.

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä