Koe uusi yle.fi
Laulun paikka

Juomalauluja

  • 54 min
  • ei kuunneltavissa

Miksi Jeppe juo, kysytään Ludvig Holbergin klassikkonäytelmässä Jeppe Niilonpoika. Jos Jeppe laulaisi hieman enemmän, hän tuskin ehtisi naukkailla yhtä tiuhaan tahtiin. Vaikka alkoholin nauttimisen osaamme me suomalaiset hyvin, oma juomalauluperinteemme on kuitenkin kotoisin etelämmästä ja varsinkin läntisestä naapuristamme.
Laulun paikassa kuunnellaan mitä erilaisimpia juomalauluja, joita ovat toki säveltäneet liednikkareista kaikkein arvostetuimmatkin. Helpoimmin juomalaulun saa syntymään kyhäämällä uudet sanat tuttuun lastenlauluun. Gallupissa kysytään mihin juomalaulut parhaimmin sopivat, voiko niitä laulaa yksin tai ilman alkoholia, ja vastaajien keskuuudessa yksi juomalaulu nousi tuttuudessaan ylitse muiden. Toimittaja Anu Jaantila
Ohjelmassa kuultavat laulut:
C.M. Bellman: Vila vid denna källa
Vappuaaton seurue
C.M. Bellman, suom. Reino Hirviseppä ja Aatu Leinonen: Reinin viiniä (Pois huolet veljyein)
Polyteknikkojen Kuoro, joht. Juha Kuivanen
Ludwig Spohr, san. Hirvonen, sov. Ryömivä Rauta: Koskenkorvalaulu (Nostakaamme malja)
Vappuaaton seurue
Potpuri, san. Reino Hirviseppä: Lekkerikekkerit - sikermä juomalaulujen ja serenadien teemoja
Kille Kiljunen ja Kalle Kiljunen (Georg Malmsten ja Kaarlo Kytö), laulu, ja anonyymi pianisti
Kansanlaulu, sov. Erik Bergman: Helan går
Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Matti Hyökki
Kansanlaulu, sov. Erkki Nurminen: Raumlase ryypp
Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuoro, joht. Tapani Saarinen
Toivo Kuula, kansanruno: Harvoin mä ryyypyn saan, op. 27/a/1
Amici Cantus, joht. Hannu Norjanen
Kansanlaulu, sov. Juulia Salonen: Juomarityttö
Kuokkavieraat
Eduard Hermes: Metsämiehen juomalaulu (Wir jagen durch Wälder)
Ruokolahden Mieslaulajat, joht. Rauno Hasu
Trad., sov. Ryömivä Rauta: Pyöreän pöydän ritarit
Vappuaaton seurue
Eino Linnala, san. Aaro Hellaakoski: Juomalaulu (Rakkaat veljet Bakkuksessa)
Laulu-Miehet, joht. Matti Hyökki
Maurice Ravel: Chanson a boire (Juomalaulu) laulusarjasta Don Quijote Dulcinellalle
Matti Lehtinen, baritoni, ja Kauko Kuosma, piano
Friedrich von Flotow, san. Paul Holm: Portterilaulu
Matti Salminen, basso, Bel Canto -lauluyhtye ja George de Godzinskyn yhtye
Tauno Marttinen, teksti Aleksis Kivi: Eskon juomalaulu tenoribaritonille, sellolle ja pianolle
Jorma Hynninen, baritoni, Tapio Lötjönen, klarinetti ja puhe, Kari Lindstedt, sello ja Ralf Gothoni, piano
Juhani Pohjanmies, san Unto Koskela, sov. Toivo Kärki: Kuubalainen serenadi
Tapio Rautavaara, laulu, ja Pauli Granfeltin yhtye
Von Salis-Seewiz, runo Aleksanteri Rahkonen: Kevätlaulu (Niitty jälleen vihannoipi)
Vappuaaton seurue
Kansanlaulu, sov. Erkki Nurminen: Ei ryypätä
Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuoro, joht. Tapani Saarinen
Fredrik Pacius, san. Wilhelm Müller: Trinklied (Juomalaulu) mieskuorolle a cappella
Akademiska Sångföreningen, joht. Henrik Wikström
Vappuaaton seurueen jäsen: Juomalaulu (On näitä juttuja kuultu...)

Lähetykset

  • ma 19.6.2017 14.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Se on ihana tunne, kun on hyvässä äänessä. Lied veti minua ihan ehdottomasti. Flyygelin mutkassa minulla oli mahdottoman hyvä olla. Ja vaikka yleisönä olisi ollut vain yksi kuulija, olisin laulanut täydestä sydämestä" sanoo Tii Niemelä.

    Maaliskuussa laulajatar Tii Niemelän 100-vuotissyntymäpäiville kerääntyi hänen kotiinsa, taiteilijakoti Lallukkaan iso joukko ystäviä ja sukulaisia. Vieraat saivat huomata, että vaikka kuulo ja näkö eivät olekaan enää primakunnossa, sanavalmius ja itseironia ovat entisensä.

    Tii Niemelän laulajantaival alkoi vuonna 1937, jolloin hän pääsi opiskelemaan Konservatorioon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan. Jatkosodan sytyttyä hän palveli ensin kolme kuukautta rintamalottana ja sitten viihdytysjoukoissa. Ensikonserttinsa Tii Niemelä lauloi loppuvuodesta 1944.

    Tii Niemelä oli ja halusi olla ennen kaikkea liedlaulaja. Ooppera ei häntä kiinnostanut. Yhdessä aviomiehensä Pentti Koskimiehen kanssa hän konsertoi erinomaisella menestyksellä kotimaan lisäksi 1940- ja -50-luvuilla myös mm. Yhdysvalloissa, Lontoon Wigmore Hallissa ja Ruotsissa. Leikekirjaa selatessa huomio kiinnittyy kautta linjan ylistäviin arvosteluihin. Silti kaikkein hurmaavimmat kiitoksen sanat on lähettänyt marraskuussa 1948 päivätyssä kirjeessä F.E. Sillanpää:

    "Lasse Leutosää toi minut kotiin ja
    koko ajan minä höpötin Teidän taiteenne
    ihanuutta siinä kulkuvärkissä, jossa istuin.
    Te toteutatte ihastuttavasti erään
    ruotsinkielisen ohjesäännön niissä asioissa.
    Se kuuluu: konst är konst - men inte
    konster.

    Harras kiitos, että sain jaloimmilla aisteillani todeta,
    kuinka Te ainoastaan teitte taidetta ettekä harrastaneet
    joutavaa pelehtimistä."

    Toimittajana Outi Paananen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä