Kuusi kuvaa

Iro Haarla elää musiikillista unelmaansa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Jazzpianisti, harpisti ja säveltäjä Iro Haarla on poikkeuksellinen muusikko suomalaisittain, sillä hän on saanut levyttää jo kolme levyä merkittävälle kansainväliselle ECM-levymerkille. Musiikin tekeminen alkoi hänellä jo pienenä tyttönä, kun hän haki lohtua yksinäisyyteensä improvisoimalla pianolla lauluja. Merkittävän osan urastaan hän teki yhteistyössä edesmenneen puolisonsa Edward Vesalan kanssa - tosin taustalla ja ilman julkista tunnustusta.

Iro Haarla syntyi 1956 Tampereella oopperalaulaja Helena Saloniukselle ja näyttelijä Saulo Haarlalle. Kun vanhemmat erosivat Iron ollessa 5-vuotias, Helena-äiti muutti lapsineen Helsinkiin, missä Iro viettikin koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

- Äitini ei oikeastaan ehtinyt oikein kiinnostua minusta ja veljestäni Teurista, koska hänellä oli kiire opiskella ja satsata laulajan uraansa. Äiti lähti vuodeksi Salzburgiin opiskelemaan laulamista, kun olin 5-vuotias ja meitä tuli hoitamaan iäkäs, etäiseksi jäänyt lastenhoitaja. Luulin, etten näe äitiä enää koskaan. Mutta sitten hän alkoi lähetellä postikortteja ja aloin ymmärtää, että hän sittenkin on yhä jossain, kertoo Iro.

- Pianosta tuli minulle jo lapsena jonkinlainen turvapaikka. Olin yksinäinen, mutta soittaessani en tuntenut oloani yhtään yksinäiseksi, vaan loin musiikin avulla ympärilleni mielikuvituskavereita. Myöhemminkin musiikki on ollut minulle tärkeä keino käsitellä tunteita ja vaikeita asioita. Se on ylipäätään ollut minulle kaikki kaikessa, jonkinlainen ratsuhevonen, jonka selässä olen kulkenut elämänvaiheesta toiseen, arvioi Iro Haarla.

Vanhempien eron jälkeen äiti yritti vieraannuttaa Iron isästään, mutta Iro sai solmittua yhteyden isäänsä muutamaksi vuodeksi ennen tämän kuolemaa. Iron isä kuoli vain 40-vuotiaana vuonna 1971.

- Aluksi olin vihainen äidille tästä, että sain tutustua isääni niin myöhään, mutta katkeruus ei auta mitään. Isän kuoltua äiti ehkä ymmärsi tekonsa, koska hänen suhtautumisensa minuun muuttui sen jälkeen. Hän alkoi tukea minua musiikkiopinnoissani ja kustansi kaiken.

Iron lahjakkuus pianonsoitossa huomattiin ja hän pääsi Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan tavanomaista nuorempana. Vartuttuaan Iro otti kaikki mahdolliset kurssit Sibelius-Akatemiassa ja kävi myös ulkomailla oppia saamassa. Hän sai myös mahdollisuuden opiskella säveltämistä ja alkoi huomata, että säveltäminen kiinnosti häntä ainakin yhtä paljon kuin itse soittaminen.

- Jazziin ja kevyeen musiikkiin koin kiinnostusta sen takia, että niissä saa improvisoida, mikä on ollut minulle aina sitä lempipuuhaa ja jazzin harmonia kiinnosti minua. Pääsin ensimmäisten joukossa juuri perustettuun Oulunkylän Pop/Jazz-opistoon ja sain Sibelius-Akatemiassa jazzoppia Heikki Sarmannolta.

Sitten nuori Iro tapasi tulevan miehensä, jo tuolloin maineikkaan jazzrumpalin, Edward Vesalan. Iro ihastui Vesalan vahvaan persoonaan ja luuli saavansa liitosta kaipaamaansa turvaa. Sitä hän ei 20-vuotisen liiton aikana kuitenkaan saanut. Vesalan vahvan tahdon alla Iro menetti vähitellen oman identiteettinsä. Hän oli kuitenkin otettu, kun hänen miehensä pyysi hänen apuaan arvostetun musiikkinsa sovittamisessa, vaikka hänen merkittävää työpanostaan ei Vesalan levytyksissä tai konserteissa mainittu. Vesala usein soitti instrumenteillaan kasetille kappaleen aihion, minkä Iro sitten nuotitti ja sovitti isoillekin orkestereille. - En edes olisi uskaltanut vaatia nimeäni kappaleisiin. Niinhän Edwardin kanssa meillä ei toimittu, että olisin häneltä jotain vaatinut. Minulle tärkeintä oli yrittää pitää hänet tyytyväisenä, että perhe pysyisi kasassa, hän purkaa tuntojaan. 

Edward Vesala kuoli vuonna 1999 vain 54-vuotiaana ja Iro jäi 43-vuotiaana kahden lapsen kanssa yksin. Liitosta syntyneet lapset ovat hänelle elämän tärkein asia. - Nousin vuosituhannen alussa kuin tuhkasta, aloitin kaiken, myös musiikkiurani nollasta. Ajattelin, ettei kukaan enää halua soittaa kanssani, mutta sitten alkoikin työtarjouksia tulla. Pikku hiljaa aloin tehdä omaa musiikkiani. Käänteentekevää oli, että suuri kansainvälinen levy-yhtiö ECM halusi levyttää musiikkiani. Näin olen saanut kansainvälisen uran auki ja se on enemmän kuin mitä silloin nuorena osasin edes haaveilla, hän iloitsee.

Kaikkein tärkeintä uudessa elämänvaiheessa Iron mielestä on kuitenkin ollut se, että hän tapasi kontrabasisti Ulf Krokforsin jäätyään leskeksi. He ovat myös tehneet yhdessä musiikkia. Yhteinen sävel löytyi vaistonvaraisesti heti alussa. - Tässä liitossa olen saanut olla oma itseni. Nyt elämäni on kuin kulkisin kohti kirkastuvaa taivaanrantaa. Turvaa tuo myös kristillinen uskoni, sanoo Iro Haarla.

Ohjelmassa kuullaan lyhyitä näytteitä Iro Haarlan isälleen säveltämästä kappaleesta Vesper. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Lähetykset

  • la 8.7.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä