Kuusi kuvaa

Iro Haarla elää musiikillista unelmaansa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Jazzpianisti, harpisti ja säveltäjä Iro Haarla on poikkeuksellinen muusikko suomalaisittain, sillä hän on saanut levyttää jo kolme levyä merkittävälle kansainväliselle ECM-levymerkille. Musiikin tekeminen alkoi hänellä jo pienenä tyttönä, kun hän haki lohtua yksinäisyyteensä improvisoimalla pianolla lauluja. Merkittävän osan urastaan hän teki yhteistyössä edesmenneen puolisonsa Edward Vesalan kanssa - tosin taustalla ja ilman julkista tunnustusta.

Iro Haarla syntyi 1956 Tampereella oopperalaulaja Helena Saloniukselle ja näyttelijä Saulo Haarlalle. Kun vanhemmat erosivat Iron ollessa 5-vuotias, Helena-äiti muutti lapsineen Helsinkiin, missä Iro viettikin koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

- Äitini ei oikeastaan ehtinyt oikein kiinnostua minusta ja veljestäni Teurista, koska hänellä oli kiire opiskella ja satsata laulajan uraansa. Äiti lähti vuodeksi Salzburgiin opiskelemaan laulamista, kun olin 5-vuotias ja meitä tuli hoitamaan iäkäs, etäiseksi jäänyt lastenhoitaja. Luulin, etten näe äitiä enää koskaan. Mutta sitten hän alkoi lähetellä postikortteja ja aloin ymmärtää, että hän sittenkin on yhä jossain, kertoo Iro.

- Pianosta tuli minulle jo lapsena jonkinlainen turvapaikka. Olin yksinäinen, mutta soittaessani en tuntenut oloani yhtään yksinäiseksi, vaan loin musiikin avulla ympärilleni mielikuvituskavereita. Myöhemminkin musiikki on ollut minulle tärkeä keino käsitellä tunteita ja vaikeita asioita. Se on ylipäätään ollut minulle kaikki kaikessa, jonkinlainen ratsuhevonen, jonka selässä olen kulkenut elämänvaiheesta toiseen, arvioi Iro Haarla.

Vanhempien eron jälkeen äiti yritti vieraannuttaa Iron isästään, mutta Iro sai solmittua yhteyden isäänsä muutamaksi vuodeksi ennen tämän kuolemaa. Iron isä kuoli vain 40-vuotiaana vuonna 1971.

- Aluksi olin vihainen äidille tästä, että sain tutustua isääni niin myöhään, mutta katkeruus ei auta mitään. Isän kuoltua äiti ehkä ymmärsi tekonsa, koska hänen suhtautumisensa minuun muuttui sen jälkeen. Hän alkoi tukea minua musiikkiopinnoissani ja kustansi kaiken.

Iron lahjakkuus pianonsoitossa huomattiin ja hän pääsi Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan tavanomaista nuorempana. Vartuttuaan Iro otti kaikki mahdolliset kurssit Sibelius-Akatemiassa ja kävi myös ulkomailla oppia saamassa. Hän sai myös mahdollisuuden opiskella säveltämistä ja alkoi huomata, että säveltäminen kiinnosti häntä ainakin yhtä paljon kuin itse soittaminen.

- Jazziin ja kevyeen musiikkiin koin kiinnostusta sen takia, että niissä saa improvisoida, mikä on ollut minulle aina sitä lempipuuhaa ja jazzin harmonia kiinnosti minua. Pääsin ensimmäisten joukossa juuri perustettuun Oulunkylän Pop/Jazz-opistoon ja sain Sibelius-Akatemiassa jazzoppia Heikki Sarmannolta.

Sitten nuori Iro tapasi tulevan miehensä, jo tuolloin maineikkaan jazzrumpalin, Edward Vesalan. Iro ihastui Vesalan vahvaan persoonaan ja luuli saavansa liitosta kaipaamaansa turvaa. Sitä hän ei 20-vuotisen liiton aikana kuitenkaan saanut. Vesalan vahvan tahdon alla Iro menetti vähitellen oman identiteettinsä. Hän oli kuitenkin otettu, kun hänen miehensä pyysi hänen apuaan arvostetun musiikkinsa sovittamisessa, vaikka hänen merkittävää työpanostaan ei Vesalan levytyksissä tai konserteissa mainittu. Vesala usein soitti instrumenteillaan kasetille kappaleen aihion, minkä Iro sitten nuotitti ja sovitti isoillekin orkestereille. - En edes olisi uskaltanut vaatia nimeäni kappaleisiin. Niinhän Edwardin kanssa meillä ei toimittu, että olisin häneltä jotain vaatinut. Minulle tärkeintä oli yrittää pitää hänet tyytyväisenä, että perhe pysyisi kasassa, hän purkaa tuntojaan. 

Edward Vesala kuoli vuonna 1999 vain 54-vuotiaana ja Iro jäi 43-vuotiaana kahden lapsen kanssa yksin. Liitosta syntyneet lapset ovat hänelle elämän tärkein asia. - Nousin vuosituhannen alussa kuin tuhkasta, aloitin kaiken, myös musiikkiurani nollasta. Ajattelin, ettei kukaan enää halua soittaa kanssani, mutta sitten alkoikin työtarjouksia tulla. Pikku hiljaa aloin tehdä omaa musiikkiani. Käänteentekevää oli, että suuri kansainvälinen levy-yhtiö ECM halusi levyttää musiikkiani. Näin olen saanut kansainvälisen uran auki ja se on enemmän kuin mitä silloin nuorena osasin edes haaveilla, hän iloitsee.

Kaikkein tärkeintä uudessa elämänvaiheessa Iron mielestä on kuitenkin ollut se, että hän tapasi kontrabasisti Ulf Krokforsin jäätyään leskeksi. He ovat myös tehneet yhdessä musiikkia. Yhteinen sävel löytyi vaistonvaraisesti heti alussa. - Tässä liitossa olen saanut olla oma itseni. Nyt elämäni on kuin kulkisin kohti kirkastuvaa taivaanrantaa. Turvaa tuo myös kristillinen uskoni, sanoo Iro Haarla.

Ohjelmassa kuullaan lyhyitä näytteitä Iro Haarlan isälleen säveltämästä kappaleesta Vesper. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Lähetykset

  • la 8.7.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä