Kuusi kuvaa

Iro Haarla elää musiikillista unelmaansa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Jazzpianisti, harpisti ja säveltäjä Iro Haarla on poikkeuksellinen muusikko suomalaisittain, sillä hän on saanut levyttää jo kolme levyä merkittävälle kansainväliselle ECM-levymerkille. Musiikin tekeminen alkoi hänellä jo pienenä tyttönä, kun hän haki lohtua yksinäisyyteensä improvisoimalla pianolla lauluja. Merkittävän osan urastaan hän teki yhteistyössä edesmenneen puolisonsa Edward Vesalan kanssa - tosin taustalla ja ilman julkista tunnustusta.

Iro Haarla syntyi 1956 Tampereella oopperalaulaja Helena Saloniukselle ja näyttelijä Saulo Haarlalle. Kun vanhemmat erosivat Iron ollessa 5-vuotias, Helena-äiti muutti lapsineen Helsinkiin, missä Iro viettikin koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

- Äitini ei oikeastaan ehtinyt oikein kiinnostua minusta ja veljestäni Teurista, koska hänellä oli kiire opiskella ja satsata laulajan uraansa. Äiti lähti vuodeksi Salzburgiin opiskelemaan laulamista, kun olin 5-vuotias ja meitä tuli hoitamaan iäkäs, etäiseksi jäänyt lastenhoitaja. Luulin, etten näe äitiä enää koskaan. Mutta sitten hän alkoi lähetellä postikortteja ja aloin ymmärtää, että hän sittenkin on yhä jossain, kertoo Iro.

- Pianosta tuli minulle jo lapsena jonkinlainen turvapaikka. Olin yksinäinen, mutta soittaessani en tuntenut oloani yhtään yksinäiseksi, vaan loin musiikin avulla ympärilleni mielikuvituskavereita. Myöhemminkin musiikki on ollut minulle tärkeä keino käsitellä tunteita ja vaikeita asioita. Se on ylipäätään ollut minulle kaikki kaikessa, jonkinlainen ratsuhevonen, jonka selässä olen kulkenut elämänvaiheesta toiseen, arvioi Iro Haarla.

Vanhempien eron jälkeen äiti yritti vieraannuttaa Iron isästään, mutta Iro sai solmittua yhteyden isäänsä muutamaksi vuodeksi ennen tämän kuolemaa. Iron isä kuoli vain 40-vuotiaana vuonna 1971.

- Aluksi olin vihainen äidille tästä, että sain tutustua isääni niin myöhään, mutta katkeruus ei auta mitään. Isän kuoltua äiti ehkä ymmärsi tekonsa, koska hänen suhtautumisensa minuun muuttui sen jälkeen. Hän alkoi tukea minua musiikkiopinnoissani ja kustansi kaiken.

Iron lahjakkuus pianonsoitossa huomattiin ja hän pääsi Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan tavanomaista nuorempana. Vartuttuaan Iro otti kaikki mahdolliset kurssit Sibelius-Akatemiassa ja kävi myös ulkomailla oppia saamassa. Hän sai myös mahdollisuuden opiskella säveltämistä ja alkoi huomata, että säveltäminen kiinnosti häntä ainakin yhtä paljon kuin itse soittaminen.

- Jazziin ja kevyeen musiikkiin koin kiinnostusta sen takia, että niissä saa improvisoida, mikä on ollut minulle aina sitä lempipuuhaa ja jazzin harmonia kiinnosti minua. Pääsin ensimmäisten joukossa juuri perustettuun Oulunkylän Pop/Jazz-opistoon ja sain Sibelius-Akatemiassa jazzoppia Heikki Sarmannolta.

Sitten nuori Iro tapasi tulevan miehensä, jo tuolloin maineikkaan jazzrumpalin, Edward Vesalan. Iro ihastui Vesalan vahvaan persoonaan ja luuli saavansa liitosta kaipaamaansa turvaa. Sitä hän ei 20-vuotisen liiton aikana kuitenkaan saanut. Vesalan vahvan tahdon alla Iro menetti vähitellen oman identiteettinsä. Hän oli kuitenkin otettu, kun hänen miehensä pyysi hänen apuaan arvostetun musiikkinsa sovittamisessa, vaikka hänen merkittävää työpanostaan ei Vesalan levytyksissä tai konserteissa mainittu. Vesala usein soitti instrumenteillaan kasetille kappaleen aihion, minkä Iro sitten nuotitti ja sovitti isoillekin orkestereille. - En edes olisi uskaltanut vaatia nimeäni kappaleisiin. Niinhän Edwardin kanssa meillä ei toimittu, että olisin häneltä jotain vaatinut. Minulle tärkeintä oli yrittää pitää hänet tyytyväisenä, että perhe pysyisi kasassa, hän purkaa tuntojaan. 

Edward Vesala kuoli vuonna 1999 vain 54-vuotiaana ja Iro jäi 43-vuotiaana kahden lapsen kanssa yksin. Liitosta syntyneet lapset ovat hänelle elämän tärkein asia. - Nousin vuosituhannen alussa kuin tuhkasta, aloitin kaiken, myös musiikkiurani nollasta. Ajattelin, ettei kukaan enää halua soittaa kanssani, mutta sitten alkoikin työtarjouksia tulla. Pikku hiljaa aloin tehdä omaa musiikkiani. Käänteentekevää oli, että suuri kansainvälinen levy-yhtiö ECM halusi levyttää musiikkiani. Näin olen saanut kansainvälisen uran auki ja se on enemmän kuin mitä silloin nuorena osasin edes haaveilla, hän iloitsee.

Kaikkein tärkeintä uudessa elämänvaiheessa Iron mielestä on kuitenkin ollut se, että hän tapasi kontrabasisti Ulf Krokforsin jäätyään leskeksi. He ovat myös tehneet yhdessä musiikkia. Yhteinen sävel löytyi vaistonvaraisesti heti alussa. - Tässä liitossa olen saanut olla oma itseni. Nyt elämäni on kuin kulkisin kohti kirkastuvaa taivaanrantaa. Turvaa tuo myös kristillinen uskoni, sanoo Iro Haarla.

Ohjelmassa kuullaan lyhyitä näytteitä Iro Haarlan isälleen säveltämästä kappaleesta Vesper. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Lähetykset

  • la 8.7.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Palkittu keittiömestari ja ravintoloitsija, suomalaisen ruoan puolestapuhuja Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan uransa etenemisestä 40-ikävuoteen asti. 25-vuotinen ura on vienyt Rovaniemellä varttuneen Rastaan bensa-aseman sämpyläntäyttäjästä ensimmäiseksi suomalaiseksi nuorten kokkien maailmanmestariksi. Matkan varrelle mahtuu menestyksekkäitä ravintoloita kuin hutilyöntejäkin. Mitään hän ei tekisi toisin, mutta toivoisi oppivansa vihdoin sanomaan ei.

    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta. Ohjelman toimittajana on Lisa Enckell

  • Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes

  • Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseen. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Marjatta Levannon hänen kotonaan eteläisessä Helsingissä.

  • Erityisesti jazz-laulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys. Toimittajana on Laura Satimus

  • Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa, kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee, että toisten eteen tehty työ kannattaa aina. Hän toimi Kajaanin Runoviikon taiteellisena johtajana vuodet 2011-2018 ja hänet tunnetaan myös monologi-näytelmien tekijänä. Toimittaja Lisa Enckell.

  • Tampereen Työväen Teatteri on ollut näyttelijä Ilmari Saarelaiselle toinen koti ja työ on ollut hänen toinen minänsä. Nälkä näyttelemiseen jatkuu, vaikka hän on eläkkeellä ja vakituinen pesti on jo jäänyt taakse. Näyttelijän työtä on mittarissa peräti 50 vuotta. Nopea sanataituri ja tilannetajun mestari rakastaa naurua, mutta tärkeitä ovat olleet myös monet vakavat ja koskettavat roolit. Suuren yleisön sydämiin Ilmari "Immu" Saarelainen jäi television komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli. Viimeiset 10 vuotta Ilmari Saarelainen on esittänyt monologia Parasta ennen, joka on myös todiste hänen hulvattomasta tilannetajustaan ja pikantista sarkasmistaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Professori Iiris Hovatta tutkii ahdistuksen eri muotoja. Tutuimpia niistä ovat paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Kansainvälisissä alansa huippuyksiköissä työskennellyt Hovatta on tutkinut geenien ja ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen ongelmissa. Pitkän tieteellisen uran tehnyt toisen polven huippututkija rentoutuu luonnossa ja klassisen musiikin avulla. Varhaislapsuutensa Espoon Tapiolassa ja nuoruutensa Iirislahdessa asunut Iiris Hovatta kuvaa perhettään "perinteiseksi akateemiseksi perheeksi". Musiikki ja luonto ovat ollet perheen yhteiset harrastukset. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä