Kuusi kuvaa

Iro Haarla elää musiikillista unelmaansa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Jazzpianisti, harpisti ja säveltäjä Iro Haarla on poikkeuksellinen muusikko suomalaisittain, sillä hän on saanut levyttää jo kolme levyä merkittävälle kansainväliselle ECM-levymerkille. Musiikin tekeminen alkoi hänellä jo pienenä tyttönä, kun hän haki lohtua yksinäisyyteensä improvisoimalla pianolla lauluja. Merkittävän osan urastaan hän teki yhteistyössä edesmenneen puolisonsa Edward Vesalan kanssa - tosin taustalla ja ilman julkista tunnustusta.

Iro Haarla syntyi 1956 Tampereella oopperalaulaja Helena Saloniukselle ja näyttelijä Saulo Haarlalle. Kun vanhemmat erosivat Iron ollessa 5-vuotias, Helena-äiti muutti lapsineen Helsinkiin, missä Iro viettikin koko lapsuutensa ja nuoruutensa.

- Äitini ei oikeastaan ehtinyt oikein kiinnostua minusta ja veljestäni Teurista, koska hänellä oli kiire opiskella ja satsata laulajan uraansa. Äiti lähti vuodeksi Salzburgiin opiskelemaan laulamista, kun olin 5-vuotias ja meitä tuli hoitamaan iäkäs, etäiseksi jäänyt lastenhoitaja. Luulin, etten näe äitiä enää koskaan. Mutta sitten hän alkoi lähetellä postikortteja ja aloin ymmärtää, että hän sittenkin on yhä jossain, kertoo Iro.

- Pianosta tuli minulle jo lapsena jonkinlainen turvapaikka. Olin yksinäinen, mutta soittaessani en tuntenut oloani yhtään yksinäiseksi, vaan loin musiikin avulla ympärilleni mielikuvituskavereita. Myöhemminkin musiikki on ollut minulle tärkeä keino käsitellä tunteita ja vaikeita asioita. Se on ylipäätään ollut minulle kaikki kaikessa, jonkinlainen ratsuhevonen, jonka selässä olen kulkenut elämänvaiheesta toiseen, arvioi Iro Haarla.

Vanhempien eron jälkeen äiti yritti vieraannuttaa Iron isästään, mutta Iro sai solmittua yhteyden isäänsä muutamaksi vuodeksi ennen tämän kuolemaa. Iron isä kuoli vain 40-vuotiaana vuonna 1971.

- Aluksi olin vihainen äidille tästä, että sain tutustua isääni niin myöhään, mutta katkeruus ei auta mitään. Isän kuoltua äiti ehkä ymmärsi tekonsa, koska hänen suhtautumisensa minuun muuttui sen jälkeen. Hän alkoi tukea minua musiikkiopinnoissani ja kustansi kaiken.

Iron lahjakkuus pianonsoitossa huomattiin ja hän pääsi Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan tavanomaista nuorempana. Vartuttuaan Iro otti kaikki mahdolliset kurssit Sibelius-Akatemiassa ja kävi myös ulkomailla oppia saamassa. Hän sai myös mahdollisuuden opiskella säveltämistä ja alkoi huomata, että säveltäminen kiinnosti häntä ainakin yhtä paljon kuin itse soittaminen.

- Jazziin ja kevyeen musiikkiin koin kiinnostusta sen takia, että niissä saa improvisoida, mikä on ollut minulle aina sitä lempipuuhaa ja jazzin harmonia kiinnosti minua. Pääsin ensimmäisten joukossa juuri perustettuun Oulunkylän Pop/Jazz-opistoon ja sain Sibelius-Akatemiassa jazzoppia Heikki Sarmannolta.

Sitten nuori Iro tapasi tulevan miehensä, jo tuolloin maineikkaan jazzrumpalin, Edward Vesalan. Iro ihastui Vesalan vahvaan persoonaan ja luuli saavansa liitosta kaipaamaansa turvaa. Sitä hän ei 20-vuotisen liiton aikana kuitenkaan saanut. Vesalan vahvan tahdon alla Iro menetti vähitellen oman identiteettinsä. Hän oli kuitenkin otettu, kun hänen miehensä pyysi hänen apuaan arvostetun musiikkinsa sovittamisessa, vaikka hänen merkittävää työpanostaan ei Vesalan levytyksissä tai konserteissa mainittu. Vesala usein soitti instrumenteillaan kasetille kappaleen aihion, minkä Iro sitten nuotitti ja sovitti isoillekin orkestereille. - En edes olisi uskaltanut vaatia nimeäni kappaleisiin. Niinhän Edwardin kanssa meillä ei toimittu, että olisin häneltä jotain vaatinut. Minulle tärkeintä oli yrittää pitää hänet tyytyväisenä, että perhe pysyisi kasassa, hän purkaa tuntojaan. 

Edward Vesala kuoli vuonna 1999 vain 54-vuotiaana ja Iro jäi 43-vuotiaana kahden lapsen kanssa yksin. Liitosta syntyneet lapset ovat hänelle elämän tärkein asia. - Nousin vuosituhannen alussa kuin tuhkasta, aloitin kaiken, myös musiikkiurani nollasta. Ajattelin, ettei kukaan enää halua soittaa kanssani, mutta sitten alkoikin työtarjouksia tulla. Pikku hiljaa aloin tehdä omaa musiikkiani. Käänteentekevää oli, että suuri kansainvälinen levy-yhtiö ECM halusi levyttää musiikkiani. Näin olen saanut kansainvälisen uran auki ja se on enemmän kuin mitä silloin nuorena osasin edes haaveilla, hän iloitsee.

Kaikkein tärkeintä uudessa elämänvaiheessa Iron mielestä on kuitenkin ollut se, että hän tapasi kontrabasisti Ulf Krokforsin jäätyään leskeksi. He ovat myös tehneet yhdessä musiikkia. Yhteinen sävel löytyi vaistonvaraisesti heti alussa. - Tässä liitossa olen saanut olla oma itseni. Nyt elämäni on kuin kulkisin kohti kirkastuvaa taivaanrantaa. Turvaa tuo myös kristillinen uskoni, sanoo Iro Haarla.

Ohjelmassa kuullaan lyhyitä näytteitä Iro Haarlan isälleen säveltämästä kappaleesta Vesper. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Lähetykset

  • la 8.7.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä