Kuusi kuvaa

Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

  • 43 min
  • toistaiseksi

Hannu Hautala sanoo olevansa ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

Hannu Hautala rakastaa kuvaamista talven valossa ja kesällä öisissä metsissä. Hannun henkilintuja ovat joutsen, kuukkeli, kotka ja uivelo.

Mieluisia kuvattavia ovat olleet myös pöllöt, joita löytyy vuonna 1968 ilmestyneestä, ensimmäisestä kirjasta Erämetsän elämää.

- Kuukkeli on minulle sielun lintu, ja se on yleinen metsän lintu täällä Kuusamossa. Vuonna 1984 tein Kuukkelin maa  -nimisen kirjan, joka oli myyntimenestys. Sen ansiosta pystyin ostamaan parhaan mahdollisen kameran, ja olin vihdoin tasavertainen muiden ammattivalokuvaajien kanssa.

Hannu Hautala on ollut pikkupojasta lähtien kiinnostunut luonnosta ja luontovalokuvista. - Lapsuudessani minulla oli tapana istua lähimetsän puissa. Katselin ja kuuntelin luonnon ääniä sekä tarkkailin lintuja, hän muistelee.

Nuorena miehenä hän toimi autonasentajana Seinäjoella, mutta saatuaan valtion taiteilija-apurahan vuonna 1970 Hautala ryhtyi päätoimiseksi luontovalokuvaajaksi.

– Kuusamossa on sikäli hyvä asua ja kuvata, että täällä paistaa kesällä läpi yön aurinko. Kesällä pystyn yhdessä vuorokaudessa tuottamaan saman verran kuvia kuin talvella yhdessä viikossa.  Kesänyön valo on pehmeää, salaperäistä, muotoilevaa ja kauniin keltaisen sumuista, hän kuvailee. Hannu Hautala kuvaa edelleen filmille.

- Haluan, että kuvissani näkyy vuodenaika ja vuorokauden aika.  Luonnonkuvaus on hyvin herkkä ala, pahimmillaan se voi olla sitä, että luontokuvaaja ei voi mennä metsään, koska astuu muurahaisen päälle, nauraa Hannu. Hän lienee eniten valokuvakirjoja julkaissut suomalainen luonnonvalokuvaaja. Hänen kirjojaan on julkaistu yli 50 ja niitä on käännetty useille kielille ja myyty ympäri maailmaa. Häntä itseään kiehtovat eniten japanilaiset luontovalokuvakirjat.

Hannu Hautalan valokuva Parittelevat kotkat valittiin vuonna 1973 vuoden lehtikuvaksi. Kotkien parittelua ei oltu siihen mennessä onnistuttu tiettävästi kuvaamaan. Tällä kuuluisalla valokuvallaan hän tuli suuren yleisön tietoisuuteen.

Kotkan kuvaamista hän opetteli aluksi oppi-isänsä Teuvo Suomisen kanssa, joka oli luontovalokuvauksen ja luonnonsuojelun uranuurtaja.  Opettajansa seurassa Hannu Hautala oppi lukemaan luonnon yksityiskohtia. – Teuvo Suominen saattoi pysähtyä jäkälän viereen ja kertoa minulle mistä sen väri on peräisin, hän kuvailee.

Hannu Hautala muutti vaimonsa Irman kanssa Kuusamoon vuonna 1979.

- Jokaisen menestyvän miehen takana on nainen, vakuuttaa Hannu, jolle kielitaitoinen ja kovakuntoinen Irma-vaimo on hyvin tärkeä. Hän järjestää arkistot, löytää valokuvat, kuulee tarvittaessa lintujen äänet, auttaa Hannua kuvauksissa ja kantaa reppuja.

Vuonna 2000 käynnistyi suuri kuvamanipulaatiosota Hannu Hautalan viidestä valokuvasta, joihin hän oli kiistan mukaan teettänyt manipuloituja elementtejä.  - Olen jättänyt asian taakseni.

Hannu Hautala on saanut paljon palkintoja ja tunnustusta työstään.  - Suuri ilonaiheeni oli se, kun Oulun yliopisto promovoi minut kunniatohtoriksi elämäntyöstäni vuonna 2002.
 

Hannu Hautalan kuusi kuvaa on toimittanut Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 15.7.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä