Kuusi kuvaa

Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

  • 43 min
  • toistaiseksi

Hannu Hautala sanoo olevansa ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.

Hannu Hautala rakastaa kuvaamista talven valossa ja kesällä öisissä metsissä. Hannun henkilintuja ovat joutsen, kuukkeli, kotka ja uivelo.

Mieluisia kuvattavia ovat olleet myös pöllöt, joita löytyy vuonna 1968 ilmestyneestä, ensimmäisestä kirjasta Erämetsän elämää.

- Kuukkeli on minulle sielun lintu, ja se on yleinen metsän lintu täällä Kuusamossa. Vuonna 1984 tein Kuukkelin maa  -nimisen kirjan, joka oli myyntimenestys. Sen ansiosta pystyin ostamaan parhaan mahdollisen kameran, ja olin vihdoin tasavertainen muiden ammattivalokuvaajien kanssa.

Hannu Hautala on ollut pikkupojasta lähtien kiinnostunut luonnosta ja luontovalokuvista. - Lapsuudessani minulla oli tapana istua lähimetsän puissa. Katselin ja kuuntelin luonnon ääniä sekä tarkkailin lintuja, hän muistelee.

Nuorena miehenä hän toimi autonasentajana Seinäjoella, mutta saatuaan valtion taiteilija-apurahan vuonna 1970 Hautala ryhtyi päätoimiseksi luontovalokuvaajaksi.

– Kuusamossa on sikäli hyvä asua ja kuvata, että täällä paistaa kesällä läpi yön aurinko. Kesällä pystyn yhdessä vuorokaudessa tuottamaan saman verran kuvia kuin talvella yhdessä viikossa.  Kesänyön valo on pehmeää, salaperäistä, muotoilevaa ja kauniin keltaisen sumuista, hän kuvailee. Hannu Hautala kuvaa edelleen filmille.

- Haluan, että kuvissani näkyy vuodenaika ja vuorokauden aika.  Luonnonkuvaus on hyvin herkkä ala, pahimmillaan se voi olla sitä, että luontokuvaaja ei voi mennä metsään, koska astuu muurahaisen päälle, nauraa Hannu. Hän lienee eniten valokuvakirjoja julkaissut suomalainen luonnonvalokuvaaja. Hänen kirjojaan on julkaistu yli 50 ja niitä on käännetty useille kielille ja myyty ympäri maailmaa. Häntä itseään kiehtovat eniten japanilaiset luontovalokuvakirjat.

Hannu Hautalan valokuva Parittelevat kotkat valittiin vuonna 1973 vuoden lehtikuvaksi. Kotkien parittelua ei oltu siihen mennessä onnistuttu tiettävästi kuvaamaan. Tällä kuuluisalla valokuvallaan hän tuli suuren yleisön tietoisuuteen.

Kotkan kuvaamista hän opetteli aluksi oppi-isänsä Teuvo Suomisen kanssa, joka oli luontovalokuvauksen ja luonnonsuojelun uranuurtaja.  Opettajansa seurassa Hannu Hautala oppi lukemaan luonnon yksityiskohtia. – Teuvo Suominen saattoi pysähtyä jäkälän viereen ja kertoa minulle mistä sen väri on peräisin, hän kuvailee.

Hannu Hautala muutti vaimonsa Irman kanssa Kuusamoon vuonna 1979.

- Jokaisen menestyvän miehen takana on nainen, vakuuttaa Hannu, jolle kielitaitoinen ja kovakuntoinen Irma-vaimo on hyvin tärkeä. Hän järjestää arkistot, löytää valokuvat, kuulee tarvittaessa lintujen äänet, auttaa Hannua kuvauksissa ja kantaa reppuja.

Vuonna 2000 käynnistyi suuri kuvamanipulaatiosota Hannu Hautalan viidestä valokuvasta, joihin hän oli kiistan mukaan teettänyt manipuloituja elementtejä.  - Olen jättänyt asian taakseni.

Hannu Hautala on saanut paljon palkintoja ja tunnustusta työstään.  - Suuri ilonaiheeni oli se, kun Oulun yliopisto promovoi minut kunniatohtoriksi elämäntyöstäni vuonna 2002.
 

Hannu Hautalan kuusi kuvaa on toimittanut Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 15.7.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

  • Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä