Laulun paikka

Yksinlauluja Suomen suvesta

  • 53 min
  • ei kuunneltavissa

Selim Palmgren: Laiskurin laulu
Läksin minä kesäyönä käymään
(Matti Lehtinen, baritoni ja Hermann Hoppe, piano )

Selim Palmgren: Sjung, sjung, brusande våg
Kesäpäivä
Tuomen juurella
Kun ensi kerran silmäs
(Lilli Paasikivi, mezzosopraano ja Ilmo Ranta, piano)

Oskar Merikanto: Myrskylintu
Pai, pai, paitaressu
Metsäkyyhkyset
Muistellessa
(Jorma Hynninen, baritoni ja Ralf Gothoni, piano)

Jean Sibelius: Kukkaissarja, kuusi laulua op. 88
(Karita Mattila, sopraano ja Ilmo Ranta, piano)

Yrjö Kilpinen: Tunturilauluja
(Martti Talvela, basso ja Irwin Gage, piano)

Lähetykset

  • ma 17.7.2017 14.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Monipuolinen ohjelma laulumusiikin ystäville.

    Maamme vanhin suomenkielinen kuoro Ylioppilaskunnan Laulajat on erottamaton osa Suomen historiaa. Helsingin yliopiston yhteyteen vuonna 1883 perustettu kuoro on ollut mukana niin maamme itsenäistymispyrkimyksissä kuin monissa valtiollisissa juhlissa. Se on tilannut merkittävän määrän maamme mieskuoromusiikista sekä ollut yhteistyökumppanina monille orkestereille, niin Suomessa kuin ulkomailla. Kuoro on myös toiminut mieskuoromusiikin julkaisijana ja ahkerana levyttäjänä. Perinteikkään kuoron toimintaa esittelee Laulun paikka -ohjelmassa Inari Tilli.

    Ohjelmassa kuultavat sävellykset:

    Emil Genetz: Herää Suomi!

    Jean Sibelius: Venematka

    Emil Genetz: Karjala

    Robert Kajanus: Ylioppilaskunnan Laulajain marssi

    Erik Bergman: Der Seufzer, sarjasta Bim Bam Bum

    Franzt Abt: Kesäaamu

    Toivo Kuula: Kullervon laulu

    Arnold Schönberg: Landsknechte

    Einojuhani Rautavaara: Lehdet lehtiä

    Eric Whitacre: Lux aurumque

  • Vuoden kuorolevyjä eri vuosilta

    Inari Tilli tarjoilee toimittamassaan Laulun paikka -ohjelmassa makupaloja menneiden vuosien vuoden kuorolevyistä. Vuoden kuorolevy on Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen ja Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin myöntämä tunnustuspalkinto ansioituneelle kuorolevylle. Palkinto myönnetään yhdelle menneen vuoden aikana julkaistulle kuoroäänitteelle, jolla kohtaavat korkea taiteellinen taso ja kunnianhimoinen ohjelmisto. Palkinto on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

    Ohjelmassa kuultavat sävellykset:

    Jukka Linkola: Evoe! (Ylioppilaskunnan Laulajat/Matti Hyökki, sekä Laura ja Kristian Attila, piano)

    Veljo Tormis: Raudan kirous (Dominante/Seppo Murto, sol. Mati Turi, tenori, Allan Vurma, basso, ja Matias Vakkilainen, samaanirumpu)

    Pekka Kostiainen: Hiilellä piirretyt puut (Musica-kuoro/Pekka Kostiainen)

    Einojuhani Rautavaara: The unicorn, teoksesta True and false unicorn (Radion kamarikuoro ja Radion sinfoniaorkesteri/Timo Nuoranne)

    Ville Matveinen: Enkeli (EMO Ensemble/Pasi Hyökki)

    Alex Freeman: Kuutamo metsässä (Hämäläis-Osakunnan Laulajat/Esko Kallio)

    Leevi Madetoja (sov.): Läksin minä kesäyönä käymään (Tapiolan Kamarikuoro/Hannu Norjanen, sol. Kaisa Ranta, sopraano)

    Lauri Mäntysaari: Arnaia (Key Ensemble/Teemu Honkanen, sol. Heidi Gräsbeck, sopraano)

    Erik Bergman: Junibastu (BergManiana Ensemble/Matti Hyökki)

  • "Se on ihana tunne, kun on hyvässä äänessä. Lied veti minua ihan ehdottomasti. Flyygelin mutkassa minulla oli mahdottoman hyvä olla. Ja vaikka yleisönä olisi ollut vain yksi kuulija, olisin laulanut täydestä sydämestä" sanoo Tii Niemelä.

    Maaliskuussa laulajatar Tii Niemelän 100-vuotissyntymäpäiville kerääntyi hänen kotiinsa, taiteilijakoti Lallukkaan iso joukko ystäviä ja sukulaisia. Vieraat saivat huomata, että vaikka kuulo ja näkö eivät olekaan enää primakunnossa, sanavalmius ja itseironia ovat entisensä.

    Tii Niemelän laulajantaival alkoi vuonna 1937, jolloin hän pääsi opiskelemaan Konservatorioon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan. Jatkosodan sytyttyä hän palveli ensin kolme kuukautta rintamalottana ja sitten viihdytysjoukoissa. Ensikonserttinsa Tii Niemelä lauloi loppuvuodesta 1944.

    Tii Niemelä oli ja halusi olla ennen kaikkea liedlaulaja. Ooppera ei häntä kiinnostanut. Yhdessä aviomiehensä Pentti Koskimiehen kanssa hän konsertoi erinomaisella menestyksellä kotimaan lisäksi 1940- ja -50-luvuilla myös mm. Yhdysvalloissa, Lontoon Wigmore Hallissa ja Ruotsissa. Leikekirjaa selatessa huomio kiinnittyy kautta linjan ylistäviin arvosteluihin. Silti kaikkein hurmaavimmat kiitoksen sanat on lähettänyt marraskuussa 1948 päivätyssä kirjeessä F.E. Sillanpää:

    "Lasse Leutosää toi minut kotiin ja
    koko ajan minä höpötin Teidän taiteenne
    ihanuutta siinä kulkuvärkissä, jossa istuin.
    Te toteutatte ihastuttavasti erään
    ruotsinkielisen ohjesäännön niissä asioissa.
    Se kuuluu: konst är konst - men inte
    konster.

    Harras kiitos, että sain jaloimmilla aisteillani todeta,
    kuinka Te ainoastaan teitte taidetta ettekä harrastaneet
    joutavaa pelehtimistä."

    Toimittajana Outi Paananen.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä