Toivon tuoja

Kuuntelemisen taito

  • 4 min
  • toistaiseksi

Toivon tuoja -sarjassa kuuluttajat haastattelevat puhelimitse ihmisiä, jotka ovat tuoneet toivoa muille, ammatissaan tai vapaa-ajalla. Radio 1:n kuuntelijoita pyydettiin antamaan ilmi toivon tuojia lähi- tai tuttavapiiristään. Toivon tuojia ilmaantui runsaasti, ja heistä yhdeksän valittiin haastateltaviksi.

Yksi heistä on eläkkeellä oleva rikosylikonstaapeli Antti Timonen Joensuusta, jonka ilmiantoi hänen ystävänsä Eeva Putto. Perustelut olivat seuraavat:

"Eläkkeellä oleva rikosylikonstaapeli toimi ammatissaan kanssaihmisilleen lohtua, toivoa ja totuutta tuoden. Oman pojan itsemurha vei hänet mukaan Surunauha ry:n toimintaan ja esiintymään Näin unta elämästä -dokumenttiin. Seurakuntien Palvelevassa puhelimessa hän on erittäin tarpeellinen järkijätkä tunnetta unohtamatta."

Surunauha ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, jonka tavoitteena on tukea itsemurhan tehneiden läheisiä ja lisätä avoimuutta puhua itsemurhista.

Antti Timosta haastattelee Timo Teräsvuori.

Lähetykset

  • ma 17.7.2017 14.54 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Toivon tuoja -sarjassa ääneen pääsee nyt Vieno Viitakare. Hänen ystävänsä Eijaleena Martikainen suositteli Vienoa toivon tuojaksi näin:

    “Vieno on yli 70-vuotias kuusankoskelainen ex-diakonissa, joka on eläkkeelle jäätyään tuonut toivoa niin paikallisille työttömille kuin puutetta kärsiville naapurimaiden asukkaille. Vienon Kammari kerää vaatetta ja tavaraa ja toimittaa sitä säännöllisesti Viipurin alueelle, Latviaan ja Viroon. Aiemmin tehtiin bussimatkoja, joilla “kilotytyöt” mahdollistivat tavaramäärien saamisen rajan yli. Vienon Kammarissa työskentelee työllistettyjä, joista moni on saanut uuden otteen koko elämäänsäkin, kun lopulta on löytynyt mielekästä tekemistä ja arvostava yhteisö. Vieno Viitakare jaksaa vääntää viranomaisten kanssa vuosi toisensa perään, jotta syrjäytyneitä tai työttömiä saataisiin edelleen työllistää erilaisin tuin. “Kukas sitten jaksaa, jos minä en?”, hän kuittaa.”

    Vienon Kammari toimittaa vaatetta ja tavaraa paitsi Viipuriin myös rekoittain Latvian ja Viron kouluihin, sosiaalikeskuksiin ja perheisiin.
    Tuijan Kurvinen kysyy aluksi Vienolta, mikä toimi kimmokkeena perustaa Vienon Kammari vuonna 2001.

  • Toivon tuoja -sarjassa kuuluttajat haastattelevat puhelimitse ihmisiä, jotka ovat tuoneet toivoa muille, ammatissaan tai vapaa-ajalla. Radio 1:n kuuntelijoita pyydettiin antamaan ilmi toivon tuojia lähi- tai tuttavapiiristään. Toivon tuojia ilmaantui runsaasti, ja heistä yhdeksän valittiin haastateltaviksi.

    Yksi heistä on eläkkeellä oleva rikosylikonstaapeli Antti Timonen Joensuusta, jonka ilmiantoi hänen ystävänsä Eeva Putto. Perustelut olivat seuraavat:
    "Eläkkeellä oleva rikosylikonstaapeli toimi ammatissaan kanssaihmisilleen lohtua, toivoa ja totuutta tuoden. Oman pojan itsemurha vei hänet mukaan Surunauha ry:n toimintaan ja esiintymään Näin unta elämästä -dokumenttiin. Seurakuntien Palvelevassa puhelimessa hän on erittäin tarpeellinen järkijätkä tunnetta unohtamatta."
    Surunauha ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, jonka tavoitteena on tukea itsemurhan tehneiden läheisiä ja lisätä avoimuutta puhua itsemurhista.
    Antti Timosta haastattelee Timo Teräsvuori.

  • Toivon heinäkuun Kuuluttajan vieras -sarjassa kuuluttajat haastattelevat puhelimitse henkilöitä, jotka ovat tuoneet toivoa muille, ammatissaan tai vapaa-ajalla. Radio 1:n kuuntelijoita pyydettiin antamaan ilmi toivon tuojia lähi- tai tuttavapiiristään. Toivon tuojia ilmaantui runsaasti, ja heistä yhdeksän valittiin haastateltaviksi.

    Tällä kertaa vieraana on porvoolainen musiikkikasvattaja, säveltäjä Mia Makaroff. Kuorojen kanssa pitkään työskennelleen toivon tuojan ilmiantoi yksi kuorolaisista, Aira Raudasoja, joka kirjoitti Miasta näin:
    “Mia on loistava musiikkikasvattaja etenkin lapsille ja nuorille, mutta myös jo ikääntyville kuorolaisille. Mia ei tyydy ohjaamaan ainoastaan hyviä kuoroja ja laulajia vaan oman periaatteensa “kaikki oppivat laulamaan” mukaisesti ohjaa myös vähemmän taitavia kuoroja. Hän innostaa ja uskoo ihmisiin, ei koskaan suhtaudu kehenkään muutoin kuin rakastavan kannustavasti ja viisaasti. Mia ei ainoastaan opeta laulamaan vaan kunnioittamaan ja arvostamaan kaikkia taidoista ja taustoista riippumatta. Mia elää kurojensa mukana. Oman opetustyönsä ohessa Mia säveltää ja käy tuomaroimassa kuoroja eri puolilla maailmaa.”

    Marja Vehkanen pyysi juttutuokion alkajaisiksi Miaa valottamaan tarkemmin ajatuksiaan periaatteesta “kaikki oppivat laulamaan”.

  • Toivon tuoja -sarjassa kuuluttajat haastattelevat puhelimitse henkilöitä, jotka ovat tuoneet toivoa muille, ammatissaan tai vapaa-ajalla. Radio 1:n kuuntelijoita pyydettiin ilmiantamaan toivon tuojia lähi- tai tuttavapiiristä, ja ilmiantoja tuli runsaasti. Ilmiannetuista valittiin haastateltaviksi yhdeksän henkilöä.

    Maaria Holman haastateltavana on lempääläinen toivon tuoja Aino Vesamäki. Hänet ilmiantoi Asta Hilavuo, joka kirjoitti ystävästään näin:

    “Ensimmäinen muistikuvani ystävästäni Ainosta on, kun hän esitteli jossain seurakunnan tilaisuudessa afrikkalaisia liinoja. Aino on tuonut iloa ja toivoa sadoille ihmisille Keniassa mitä erilaisimmissa tehtävissä kyläyhteisön papin puolisona, Suomessa erilaisissa seurakunnan vapaaehtoistehtävissä, soittotaitoisena järjestänyt musiikki- ja lauluhetkiä vanhainkodeissa, toiminut swahilin epävirallisena tulkkina maahanmuuttajien kotouttamistyössä, sairaiden ystävien rinnalla kulkijana, saattohoitajana jne. Nykyisin hänellä taitaa olla sydäntä lähinnä varainkeruun ideointi ja vapaaehtoistyö Tansaniaan rakennettavan Kimbilio-turvakodin rakennusprojektissa.”

    Juttutuokion aluksi Aino kertoo mainituista afrikkalaisista liinoista.

  • Toivon tuoja -teemasarjassa kuuluttajat haastattelevat puhelimitse henkilöitä, jotka ovat tuoneet toivoa muille, ammatissaan tai vapaa-ajalla. Radio 1:n kuuntelijoita pyydettiin antamaan ilmi toivon tuojia lähi- tai tuttavapiiristään. Toivon tuojia ilmaantui runsaasti, ja heistä yhdeksän valittiin haastateltaviksi.

    Puhelimen päässä on tällä kertaa Erkki Kumpula, joka työskentelee palveluneuvojana Lapin Kuntoutus Oy:ssä. Hän on keskittynyt erityisesti veteraanityöhön. Erkki Kumpulan ilmiantoi Lapin Kuntoutus Oy:n toiminnanjohtaja Eija Räihä, joka kirjoitti Erkistä muun muassa näin:

    “Erkki on työskennellyt yli 25 vuotta sotiemme veteraanien hyväksi sekä työssään että vapaa-ajalla. Hän on aina lähtenyt, heti kun mahdollista, selvittämään veteraanien asioita ja tehnyt sen ilolla. Hän on työyhteisössä ollut henkilö, joka on meitä muita muistuttanut siitä, että maksamme kunniavelkaa sotiemme veteraaneille. Tämän lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa, ohjannut ja opastanut heitä vapaaehtoistyöhön veteraanien kanssa ja kantanut huolta heidän kotouttamisestaan. Erkki on myös tuonut lapsensa ja vaimonsa vapaaehtoistyön piiriin veteraanien hyväksi. Jos kysyisin eri veteraanijärjestöjen ja Spr:n edustajilta suosittelevatko he Erkkiä haastateltavaksi, uskon että kaikki ilolla tekisivät sen.”

    Heikki Puskala kysyi alkuun, mitä Kumpula tarkalleen ottaen työssään on tehnyt.

  • Toivon tuoja -teemasarjassa kuuluttajat haastattelevat puhelimitse henkilöitä, jotka ovat tuoneet toivoa muille, ammatissaan tai vapaa-ajalla. Radio 1:n kuuntelijoita pyydettiin antamaan ilmi toivon tuojia lähi- tai tuttavapiiristään. Toivon tuojia ilmaantui runsaasti ympäri Suomen, ja heistä yhdeksän valittiin haastateltaviksi.

    Sarjan esimmäisessä osassa ääneen pääsee vuodesta 2008 pääasiassa Etelä-Suomessa vankilateatteria tehnyt helsinkiläinen ohjaaja, Taittuu ry:n taiteellinen johtaja Hannele Martikainen. Hänet ilmiantoi Päivi Kapiainen, Hannelen tuttava, joka kirjoitti näin:
    “Vankiloissa ei toivoa usein ole. Harva ihminen on edes kiinnostunut siitä, miten elämässään vankilaan tai vankilakierteeseen joutunutta voitaisiin todella auttaa. Hannele Martikaisen työ niin vankien kuin henkilökunnan keskuudessa toivon tuojana on oikeastaan ainutkertaista. Rohkeudesta ja taitavuudesta puhumattakaan. Hänen toimintansa vetää vierestä katsojatkin hiljaiseksi ja nöyräksi. Vaikea tehtävä, jonka isot saappaat hän täyttää täysin. Hän tekee perustavanlaatuista asenne- ja ilmapiirin muutosta Suomen vankiloissa.”

    Hannele Martikaisen ohjaamat esitykset suunnataan mahdollisuuksien mukaan vankiloiden ulkopuolelle. Yleensä ne toteutetaan ammattiteattereissa. Tähän mennessä Martikaisen ohjaamia esityksiä on nähty muun muassa Hämeenlinnan kaupunginteatterissa, Riihimäen teatterissa ja Helsingin KokoTeatterissa. Projektit ovat vapauttavia: vangit tulevat nähdyksi vankilan ulkopuolella, esiintyjinä, ja siten myös vangin idetiteetti muuttuu hiljalleen esiintyjän identiteetiksi. Hiljattain tehdyt tutkimuksetkin osoittavat, että vankilateatterilla on positiivisia vaikutuksia paitsi yksilön myös yhteiskunnan kannalta.

    Taittuu ry:n toiminnasta löytyy tietoa osoitteessa www.taittuu.fi.

    Hannele Martikainen kertoo alkuun Marja Vehkaselle millaista on kohdata ensi kertaa ihmiset, joiden kanssa tehdä teatteria.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä