Ooppera

W. A. Mozartin Don Giovanni

  • 3 h 35 min
  • ei kuunneltavissa

Wolfgang Amadeus Mozart: Don Giovanni, kaksinäytöksinen ooppera
Libretto: Lorenzo Da Ponte
Musiikin johto: Josep Pons

Barcelonan Liceu-teatterin kuoro ja orkesteri

Don GIovanni - Mariusz Kwiecien, baritoni
Leporello - Simón Orfila, baritoni
Don Pedro - Eric Halfvarson, basso
Donna Anna - Carmela Remigio, sopraano
Don Ottavio - Dmitry Korchak, tenori
Donna Elvira - Miah Persson, sopraano
Masetto - Valeriano Lanchas, basso
Zerlina - Julia Lezhneva, sopraano

Oopperasta ja sen esityksestä keskustelevat toimittaja Risto Nordell, oopperalaulaja Ritva-Liisa Korhonen ja cembalotaiteilija Elina Mustonen.

Esitys on äänitetty Barcelonassa 26.6.

Oopperan tapahtumat:

1. näytös

Don Giovanni saapuu kylään palvelijansa Leporellon vetämissä vaunuissa. Don Giovanni tekeytyy Donna Annan sulhaseksi ja ahdistelee tätä. Donna Anna tajuaa kuitenkin ettei Don Giovanni ole hänen sulhasensa Annan isä, Komtuuri saapuu paikalle mutta Don Giovanni tappaa tämän.

Anna vannoo sulhasensa Don Ottavion kanssa kostoa ja Leporello nuhtelee isäntäänsä murhasta, mutta Don Giovanni ei ole kuulevinaankaan. Seuraavaksi parivaljakko kohtaa Donna Elviran, Don Giovannin entisen rakastetun. Elvira muistuttaa Don Giovannia, että hän vannoi rakastavansa Don Giovannia aikoinaan. Don Giovanni lähtee pois ja Leporello selittää kuuluisassa luettelosaariassaan,että Donna Elvira ei ole suinkaan ainoa nainen, jota Don Giovanni on vannonut rakastavansa: Hän on yksi 2065 muun naisen lisäksi.

Zerlina ja Masetto, aviopari, juhlivat häitään, Don Giovanni kutsuu juhlaväen jatkoille huvilaansa, Masetto vastustelee, mutta suostuu lopulta tulemaan mukaan. Don Ottavio ja Donna Anna pyytävät Don Giovannilta apua Komtuurin murhaajan kiinniottamisessa. Donna Anna tunnistaa Don Giovannin isänsä murhaajaksi ja vannoo kostoa raivoissaan. Juhlat jatkuvat Don Giovannin huvilassa, tanssin huumassa Don Giovannin viettelee Zerlinan. Samassa Donna Anna ilmoittaa kaikille, että Don Giovanni on Komtuurin murhaaja. Ensimmäinen näytös päättyy kun Don Giovanni ja Leporello pötkivät pakoon.

2. näytös

Kyllästynyt Leporello uhkaa ottaa lopputilin, mutta Don Giovanni lahjoo hänet jäämään suostumatta kuitenkaan luopumaan lemmenseikkailuista. Seuraava kohde on Elviran palvelijatar, jota Don Giovanni lähestyy Leporellon vaatteissa. Isäntänsä vaatteisiin pukeutunut Leporello joutuu pitämään seuraa Elviralle sillä aikaa kun Don Giovanni liehittelee palvelijatarta. Masetto ja joukko talonpoikia saapuvat paikalle toiveenaan saada Don Giovanni hengiltä. Leporelloksi pukeutunut Don Giovanni käskee joukkoa hajaantumaan ja vetää Masetton sivuun. Kun muut eivät ole kuuloetäisyydellä, hän iskee Masettoa miekkansa lappeella ja pakenee paikalta.

Isäntänsä viittaan ja hattuun pukeutunut Leporello on väsynyt Elviran kujerrukseen ja yrittää karistaa tämän kannoiltaan. Anna, Ottavio, Masetto ja Zerlina estävät häneltä ulospääsyn olettaen, että he saavat kiinni Don Giovannin. He ovat aikeissa surmata tämän kun Leporello paljastaa henkilöllisyytensä, anoo armoa ja pakenee. Ottavio vannoo kostoa ja Elvira kauhistelee Don Giovannin tekosia. Leporello kohtaa isäntänsä hautausmaalla, lähellä Komtuurin muistomerkkiä. Kun Don Giovanni kuvailee kovaan ääneen seikkailujaan, ääni keskeyttää hänet ja varoittaa, että aamuun mennessä konnan nauru on vaiennettu. Leporello näkee patsaan ja ajattelee kauhuissaan, että he ovat kuulleet Komtuurin äänen. Giovanni nauraa ja määrää palvelijansa kutsumaan patsaan illalliselle vielä samana iltana. Sillä aikaa Ottavio yrittää saada Annan vaimokseen, mutta Anna sanoo, ettei hän surunsa keskellä pysty ajattelemaan avioliittoa.

Don Giovanni on istahtamaisillaan pöydän ääreen linnansa suuressa salissa, kun Elvira ryntää paikalle ja anelee häntä palaamaan luokseen. Välinpitämätön isäntä vaatii Elviraa lähtemään, mutta Elvira kauhistuu niin, ettei pääse ulos. Hän kirkuu ja juoksee salin läpi. Hänen pelkonsa on oikeutettua: Komtuuri on saapunut illalliselle. Kun Don Giovanni kieltäytyy katumasta tekosiaan ja helvetti nielaisee hänet. Toiset ryntäävät sisään ja Leporello kertoo heille tapahtuneesta. Elostelija on viimein saanut ansionsa mukaan.

Lähetykset

  • la 5.8.2017 19.03 • Yle Radio 1

Jaksot

  • KANSALLISOOPPERASSA RICHARD WAGNERIN PARSIFAL
    3-näytöksinen musiikkidraama. Musiikinjohto Pinchas Steinberg. Ohjaus Harry Kupfer.
    Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro.
    Musiikin johto Pinchas Steinberg
    Solistit: Nikolai Schukoff - Parsifal.
    Jyrki Korhonen - Gurnemanz.
    Tuija Knihtilä - Kundry.
    Tommi Hakala - Amfortas.
    Jukka Rasilainen - Klingsor.
    Koit Soasepp - Titurel.
    Nicholas Söderlund ja Matias Haakana - Graalin ritarit.
    Jussi Miilunpalo ja Jussi Salonen - Neljä knaapia.
    Anna-Kristiina Kaappola ja Elli Vallinoja - Neljä knaapia ja kukkaistytöt.
    Tove Åman, Leena Liimatainen, Jeni Packalen ja Tatjana Romanova-Vorontsova - Kukkaistytöt. –
    Lavastus Hans Schavernoch ja puvut Yan Tax.
    Suomen Kansallisoopperassa 19.5. taltioidun lähetyksen toimittaa Risto Nordell.
    Illan aikana teoksesta ja sen esityksestä keskustelevat Joel Haahtela, Juha Uusitalo ja Risto Nordell.

    Oopperan tapahtumat

    I Näytös

    Gurnemanz istuu suuren puun juurella kaksi nuorta ritaria mukanaan. Linnasta kuuluu ehtoollismusiikki, ja kaikki kolme polvistuvat. Riivattu nainen, Kundry, saapuu villisti ratsastaen ja ojentaa pienen kristallipullon Gurnemanzille annettavaksi Amfortakselle. Ritarit epäilevät Kundryn olevan ilkeä ja veljeskuntaa vastaan, mutta Gurnemaz keroo tämän auttaneen heitä suuresti – minkä Kundry itse kuitenkin kiistää.

    Gurnemanz kertoo Pyhästä keihäästä O wunden-wundervoller heiliger Speer! (Ihmehavan pyhä keihäs) ja siihen liittyvästä historiasta. Amfortas tuodaan kylpemään. Gurnemanz kertoo Durich mitleid wissend, der reine Tor; harre sein' den ich erkor (myötätunnon avulla ymmärtävä puhdas houkka, odota sitä, jonka olen valinnut).

    Lammelta kuuluu hälinän syyksi paljastuu ammuttu joutsen. Veljeskunnan pyhä eläin tuodaaan nuolen lävistämänä Gurnemanzille, ja Parsifal seuraa ritarien ympäröimänä. Nuhtelujen jälkeen, Gurnemanzin vakuututtua Parsifalin viattomuudesta ja tietämättömyydestä hän kyselee kuka nuorukainen on. Parsifal ei tiedä nimeään eikä omaisiaan. Gurnemanz toivoo Parsifalin oleva kauan odotettu "puhdas houkka". Kundry kertoo Parsifalin isän Gamuretin kuolleen taistelussa ja hänen äitinsä Herzeleiden (Sydänsuru) kuolleen suruun. Parsifal on hyökätä Kundryn kimppuun kuultuaan äitinsä kuolemasta ja Gurnemaz joutuu torumaan häntä jälleen. Gurnemanz kutsuu Parsifalin seuraamaan Graalin paljastuksen pyhää toimitusta linnaan Wer ist der Gral? (Kuka on Graal?) kysyy tietämätön Parsifal.

    Näyttämökuva vaihtuu välisoiton aikana temppeliksi. Saliin saapuu ritareita puoliympyrään. Amfortas kannetaan sisälle, ja palvelijat tuovat peitetyn Graalin temppelin keskelle.

    Titurel pyytää Amfortasta suorittamaan pyhän tehtävän – paljastamaan Graalin. Amfortasta kiduttaa hänen syntinsä, ja hän kieltäytyy ensin, mutta lopulta hän paljastaa Graalin. Kirkas valonsäde osuu pyhään astiaan. Rituaali on ohi, kuningas kannettu pois ja ritarit poistuneet temppelistä. Gurnemanz kysyy: Weisst du, was du sahst? (Tiedätkö mitä näit?), Parsifal pudistaa päätään. Gurnemanz on pettynyt, koska Parsifal ei ollutkaan ' puhdas houkka' ja avaa oven ajaakseen Parsifalin tiehensä. Taivaallinen ääni toistaa Durich mitleid wissend, der reine Tor.

    II Näytös

    Näytös alkaa Klingsorin, Lumouksen ja Katumuksen Motiiveilla. Klingsor tarkkailee ympäristöä ja kaikkea mikä lähestyy linnaa. Hän kutsuu kirouksen voimalla Kundryn luokseen. Kundry tietää tetävänsä: hänen on tuhottava Parsifal. Klingsor seuraa Parsifalin ja omien ritariensa taistelua. Parsifal selviää voittajana. Seuraavaksi ansaksi Klingsor lähettää Kukkaistytöt. Hekään eivät onnistu, ja pian kuuluu Kundryn ääni: Parsifal! Weile! (Parsifal, odota). Vaellusvuosinaan kukaan ei ollut kutsunut häntä tällä unohtuneella nimellä. Kundry kertoo tarinan sekä Gamuretin että Herzeleiden kuolemista ja lopuksi painaa suudelman Parsifalin huulille. Suudelman vaikutus on päinvastainen kuin mitä Kundry halusi. Se tuo Parsifalille muistot Graalin linnasta, Amfortaksen haavan ja kärsimykset. Parsifal tuntee Amfortaksen kivun itsessään ja muistelee Graalia. Amfortas! – Die Wunde! – Die Wunde! (Amforta! – Haava! – Haava!)

    Parsifal työntää Kundryn luotaan. Kundry yrittää saada Parsifalia pelastamaan itsensä omilla ehdoillaan ja kertoo kirouksensa syyn: hän nauroi nähdessään Kristuksen ristillä. Parsifal sanoo pystyvänsä pelastamaan, muttei sillä tavalla kuin Kundry haluaisi. Kundry pyytää viettämään hetken sylissään, mutta Parsifal torjuu yhä Kundryn.

    Kundry raivoissaan kutsuu Klingsoria apuun. Klingsor ilmestyy linnan muurille Pyhä Keihäs kädessään ja sinkoaa sen Parsifaliin. Keihäs jää ilmaan Parsifalin yläpuolelle ja Parsifalin tehtyä ristinmerkin linna ja puutarha raunioituvat. Parsifal kutsuu Kundrya ja sanoo, mistä hänet löytää ja lähtee etsimään tietä Graalin linnaan. Nyt Parsifal tietää tehtävänsä ja velvollisuutensa.

    III Näytös

    Muutamia vuosia myöhemmin pitkäperjantaina Gurnemanz on edelleen vartiossa Graalin mailla. Kundry makaa maassa hänen vieressään ja näkee ensin lähestyvän mustan ritarin. Gurnemanzille tulija on pyhään paikkaan pyhänä päivänä tuleva aseellinen tunkeutuja. Ritari on hiljaa ja nyökkää vain Gurnemanzin kyselyihin ja istuutuu.

    Ritari nousee, iskee kantamansa Pyhän Keihään maahan Gurnemanzin eteen ja riisuu varusteensa. Gurnemanz tunnistaa tulijan, ja hänen kasvoilleen tulee hämmästys ja liikutus tunnistaessaan myös aseen.

    Gurnemanz kertoo Titurelin kuolleen ja sanoo, että Parsifalin täytyisi virkistäytyä pyhässä lähteessä. Kundry pesee Parsifalin jalat, voitelee ne ja lopuksi kuivattaa ne omilla hiuksillaan. Gurnemanz tyhjentää voidepullon sisällön Parsifalin päähän ja voitelee hänet Graalin ritareiden kuninkaaksi. Ensimmäiseksi tehtäväkseen Parsifal ottaa lähteestä ja kastaa Kundryn sekä suutelee tätä kevyesti otsalle. Koko luomakunta on kauneimmillaan ja orkesterista soi Wagnerin kaunein säveltunnelataus, Pitkäperjantain Lumous.

    Linnassa Titurelin paarit ovat katafalkilla Amfortaksen istuimen lähellä. Parsifal lähestyy Amfortasta hiljaa ja koskettaa haavaa Keihään terällä, ja haava parantuu. Parsifal paljastaa Graalin, ja se säteilee valoa kaikkialle. Parsifal siunaa ritarit Graalilla ja valkoisen kyyhkysen leijuessa hänen päänsä päällä. Kundry katsoo kiitollisena Parsifaliin ja kuolee anteeksiannettuna

  • 3-näytöksinen ooppera

    Musiikinjohto Aapo Häkkinen

    Esityksen konsepti Erik Söderblom
    Ohjaus Ville Sandqvist

    Helsingin Barokkiorkesteri
    Helsingin kamarikuoro

    Solistit:
    Gustaf Ericsson Wasa - Mario Zeffiri, tenori
    Christiern II - Cornelius Uhle, baritoni
    Sevrin Norrby - Niall Chorell, tenori
    Christina Gyllenstierna - Martina Janková, sopraano
    Cecilia af Eka - Helena Juntunen, sopraano
    Margaretha Wasa - Monica Groop, mezzosopraano
    Sveriges Skydds-ängel - Tuuli Lindeberg, sopraano

    Oopperan väliajalla ja sen päätteeksi professori Veijo Murtomäki, muusikko Jukka Rautasalo ja toimittaja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Outi Paananen.

    Kustaa Vaasa kertoo Ruotsin kuninkaan taistelusta Tanskan kuningas Kristianin johtamia valloittajia vastaan Ruotsin valtakunnassa 1500-luvulla.

    Kadonneeksi luultua oopperaa ei ole koskaan esitetty säveltäjänsä elinajan jälkeen. Kozeluch (1747-1818) oli Mozartin merkittävä kilpailija, ja aikalaisten keskuudessa näistä kahdesta jopa arvostetumpi.

    Huikeassa videoteknisessä toteutuksessa Musiikkitalon konserttisali muuntuu keskiaikaisen valtataistelun areenaksi.

    SYNOPSIS

    Alkusoitto:
    Søren Norby saapuu Helsingin Musiikkitalolle. Hän kävelee salista toiseen, kunnes saapuu linnan tyrmään.

    I NÄYTÖS
    Kustaa Vaasan äiti Cecilia ja sisko Margareta, jonka puoliso Joakim Brahe mestattiin Tukholman verilöylyssä, ovat vangittuina Tukholman linnassa.

    Vangittujen naisten ja lasten joukkoon liittyy myös Sten Sturen leski Kristina Gyllenstierna. Kristiina kertoo kapinaliikkeen johtajan Kustaa Vaasaan olevan kaupungin ulkopuolella. Naiset panevat kaiken toivonsa Kustaa Vaasaan.

    Søren Norby astuu tyrmään ja ilmoittaa, että naiset viedään Kristian II:n, Tukholman verilöylyn toimeenpanijan, luokse.

    Kalmarin unionikuningas, Tanskan Kristian II, lisänimeltään Tyranni, kävelee kunnian kentillä pitkin Tukholman linnan saleja.

    Saavuttuaan perille Kristian saa kuulla Norbyltä Kustaa Vaasan ruotsalaisjoukkoineen olevan lähettyvillä. Norby kehottaa Kristiania maltillisuuteen. Kristian uhoaa tuhoavansa vihollisen ja käyttävänsä Kustaan äitiä panttivankina.

    Naiset tuodaan Kristianin eteen. He raivoavat Kristianille, syyttävät tätä miestensä murhaamisesta ja sanovat olevansa valmiita kuolemaan myös itse.

    Kristian päättää lähettää Kristiinan taivuttelemaan ruotsalaisia perääntymään välittömästi. Mikäli Kustaa kieltäytyy, hän tulee saamaan äitinsä pään lahjana heti seuraavana päivänä. Cecilia, Kustaan äiti, kehottaa Kristiinaa kieltäytymään ja toteaa mieluummin kuolevansa.Kristiina suostuu kuitenkin Kristianin lähettilääksi ja lähtee Norbyn kanssa.

    Kustaa Vaasan kapinaleiri piirtyy esiin kaupungin laitamilla.

    II NÄYTÖS
    Auringon laskiessa Kustaa Vaasa pohtii elämän katoavaisuutta. Yhdessä sotilaittensa kanssa
    hän rukoilee kerettiläisten protestanttista Jumalaa suojelemaan Ruotsia ja antamaan voimia
    vihollisen lyömiseen. Kustaa määrää hyökkäyksen alkamaan aamunkoitteessa.

    Norby ja Kristiina saapuvat. Kustaa hämmästyy luullessaan Sten Sturen lesken toimivan yhteistyössä vihollisen kanssa. Kristiina kertoo Kristianin tappavan Kustaan äidin, mikäli hän
    ei peräänny. Kristiina kehottaa Kustaata siitä huolimatta hyökkäämään. Norby ei ole osannut
    odottaa tällaista käännettä.

    Kustaa ahdistuu ja epäröi, ei tiedä mitä tehdä. Hyökkääminen johtaa hänen äitinsä kuolemaan,
    perääntyminen valtakunnan menetykseen. Hän kysyy neuvoa sotilailtaan, jotka ilmoittavat
    olevansa valmiita uhraamaan Ruotsin puolesta kaiken. Kustaa lähettää Norbyn viemään
    Kristianille sanan, että hän on valmis taistelemaan kuolemaan saakka. Kristiinaa hän pyytää
    sanomaan jäähyväiset äidilleen.

    Jäätyään yksin Kustaa kiroaa Kristianin julmuuden ja kutsuu taivaallisia voimia tuhoamaan
    tämän. Lopulta hän vaipuu uneen.

    Ruotsin Suojelusenkeli ilmestyy. Hän kutsuu ihanat henget paikalle lahjoittamaan Kustaalle
    autuaat, voimia antavat unet.

    Henget laulavat ja tanssivat nukkuvalle Kustaalle. Uneen ilmestyy Voitto, jota seuraa Maine, joka laakeroi Kustaan. Mainetta seuraa Kunnia, jolta hän saa kruunun ja valtikan. Sen jälkeen saapuu Rakkaus, joka johdattaa Kustaan hänen äitinsä luokse, ja lopulta he yhdessä kohtaavat Kuolemattomuuden, joka korkealla ilmassa kantaa kuvaa Kustaa Vaasasta.

    Suojelusenkeli ilmoittaa, että Kustaa Vaasa tulee hallitsemaan Ruotsia. Suojelusenkeli
    pyytää Ceciliaa antamaan pojalleen palmunlehden merkkinä tehtävän täytäntöön panosta, maan
    pelastamisesta.

    III NÄYTÖS
    Cecilia viruu yksin tyrmässä. Hän rukoilee pojalleen voimia pysyä päätöksessään. Hän ei pelkää
    kuolemaa. Hän jopa uskoo sen olevan siunaukseksi pojalleen.

    Kristiina saapuu ja kertoo käynnistään Kustaan leirissä. Kustaa on päättänyt pysyä hyökkäyssuunnitelmassaan.

    Cecilia ylistää poikaansa. Norby saapuu hakemaan Ceciliaa Kristianin luokse. Hänet on määrä viedä laivalle, näkyvälle paikalle, estämään hyökkäystä.

    Kristian on nähnyt painajaisunta. Raivottaret ovat ryöstäneet häneltä kruunun ja valtikan.
    Tukholman verilöylyssä mestatut, Kustaan isä Erik Johansson Vasa, Sten Sture ja Joakim Brahe,
    ilmestyvät kukin vuorollaan. Tultuaan tolkkuihinsa Kristian vannoo voittoa Kustaasta.

    Norby saapuu. Hän kertoo ruotsalaisten olevan linnan porteilla ja yrittää taivutella Kristiania
    vapauttamaan Kustaan äidin, sillä teko voisi saada ruotsalaiset luopumaan hyökkäysaikeista.
    Kristian ei aio missään nimessä luopua pantistaan. Hän haluaa nähdä ruotsalaisen veren vuotavan.
    Norbyn ja Kristianin välille kehkeytyy eripura. Kristian uhkaa Norbyä väkivallalla. Norbyn
    mielestä Kristianin olisi pikemminkin syytä olla huolissaan ruotsalaisten väkivallasta. Kristian
    sanoo hänellä olevan tikari heille molemmille. Silloin trumpetit kutsuvat taisteluun.

    Hyökkäys! Kustaa Vaasa on joukkoineen linnan muureilla. Valtaus. Cecilia ja Kustaa kohtaavat,
    Kristiina ja Margareta ovat turvassa. Norby liittyy ruotsalaisten joukkoihin. Kristian pakenee,
    häipyy alas Musiikkitalon uumeniin ja palaa takaisin Tanskaan.

    Cecilia kertoo, kuinka Søren Norby järjesti hänen pakonsa ja pelasti hänet. Kaikki ylistävät
    Kustaa Vaasaa, Ruotsin kuningasta.

  • Libretto Michael Baran ja Jyrki Linjama. Ohjaus Michael Baran. Lars Levi Laestadius - Esa Ruuttunen, baritoni. Enkeli Sofia, sekä naisia Laestadiuksen ja lestadiolaisuuden vaikutuspiiristä - Laura Mäkitalo, mezzosopraano. Kamariorkesteri Soli Deo Gloria. Musiikinjohto Juhani Lamminmäki. Oopperan väliajalla illan oopperasta ja sen esityksestä keskustelevat Risto Nordellin vieraina säveltäjä Kimmo Hakola ja tutkija Johanna Hurtig.
    Äänitetty Turun tuomiokirkossa 11.2.

    SYNOPSIS
    Ooppera tapahtuu Laestadiuksen kuolinvuoteella, tajuttomuuskohtauksen aikana,
    hetki ennen kuolemaa. Ajan ja paikan rajat katoavat: Laestadius kohtaa
    enkelin, kokee takaumia omasta elämästään ja saa kirjeitä tulevaisuudesta,
    oman aikamme naisilta.
    PROLOGI
    Enkeli Sofia laulaa Laestadiuksen sielunmessua. Enkeli kertoo Laestadiukselle,
    että tämän seuraajat tekevät pahoja tekoja. Laestadiuksen kysymyksiin Sofia
    lupaa vastauksen kolmen kirjeen muodossa. Seuraa ylimeno ja sen osana
    ensimmäinen raamattumeditaatio, katkelma Vuorisaarnasta.
    ENSIMMÄINEN NÄYTÖS
    1. KOHTAUS
    Laestadius on nuori kasvitieteilijä kenttätyössä. Hän löytää uuden sannikkaislajin
    ja iloitsee siitä. Sofia tutkii Raamatun luomiskertomusta.
    2. KOHTAUS
    Laestadius on vanha ja turhautunut kansatieteilijä. Hän saa 1. kirjeen tulevaisuudesta,
    oopperalaulajalta, Ailalta, jota 1900-luvun lestadiolaiset ovat yrittä-
    neet estää valitsemasta laulajan ammattia. Laestadius pitää parannussaarnan.
    Lopussa Sofia tutkii jälleen Raamattua: ”Cantate Domino canticum novum”:
    Laulakaa Herralle uusi laulu.
    VÄLIAIKA
    TOINEN NÄYTÖS
    1. KOHTAUS
    Nuoren Laestadiuksen kihlautuminen ja avioituminen Brita-Kajsan kanssa.
    Seuraa siirtymä: Brita-Kajsan kehtolaulu ja Sofian laulama sielunmessu johdattavat
    2. kirjeeseen. Siinä Liisa kertoo oman kokemuksensa avioitumisesta
    körttipapin kanssa sekä kokemuksensa lestadiolaisesta hoitokokouksesta
    1980-luvun Suomessa. Laestadius järkyttyy. Sitten hän alkaa muistella oman
    elämänsä naisia.
    2. KOHTAUS
    Keski-ikäinen Laestadius kohtaa Lapin Marian. Tämä saarnaa Laestadiukselle
    synnit anteeksi. Marian työnäyn innoittamana Laestadius pitää toisen saarnansa.
    Lopussa saarna katkeaa siihen, ettei hän kykene aloittamaan Isä meidän
    -rukousta.
    KOLMAS NÄYTÖS
    1. KOHTAUS
    Laestadius kipuilee isättömyyttään, elää uudelleen 3-vuotiaana kuolleen poikansa
    ruumiinsiunauksen ja putoaa siitä omaan varhaislapsuuteensa, juopon
    isän väkivallan kohteeksi. Isä sammuu ja Laestadiuksen saamelaisen äidin
    kehtolaulu lohduttaa ja ilahduttaa pikkupoikaa.
    2. KOHTAUS
    Laestadius saa 3. kirjeen tulevaisuudesta, Maijalta, joka on lapsena joutunut
    seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, ja jonka lestadiolaisyhteisö on asettunut
    tekijöiden puolelle ja Maijaa vastaan. Laestadius murtuu täysin. Hän kykenee
    kuitenkin tekemään oikeita kysymyksiä. Silloin Sofia ilmestyy hänelle näkyvä-
    nä, ja he lukevat yhdessä katkelman Ilmestyskirjasta, Jumalan Karitsasta, joka
    yksin kykenee ”avaamaan kirjan”. He käyvät vielä läpi kaikki kirjeet. Kello kutsuu
    Laestadiusta viimeiselle rajalle. Sofia rukoilee hänen puolestaan.

  • 3-näytöksinen ooppera vuodelta 1854
    Libretto: Eugène Scribe

    Musiikinjohto - Sakari Oramo
    Kokkola Opera Meyerbeer -orkesteri ja SibA Brass
    Meyerbeer-oopperakuoro, kuoromestari Chloé Dufresne

    Ohjaus: Maria Sid
    Kuoromestari: Chloe Dufresne
    Korrepetitio: Pia Värri

    Katariina Viipurista - Anu Komsi, sopraano
    Tsaari Peters - Michael Leibundgut, basso
    Prascovia - Anna Palimina, sopraano
    Ismail Danilowitz - Herman Wallén, tenori
    Gritzenko - Heikki Kilpeläinen, baritoni
    Georges Skawronski - Oliver Kuusik, tenori
    Natalie - Johanna Lehesvuori, sopraano
    Ekimonna - Annastiina Tahkola, sopraano
    Reynolds - Peter Achrén
    Germoloff - Robin Turunen

    Kukkaistytöt - Emilie Achrén ja Hilla Mäntylä
    Leipurin apulainen - Taras Kolsnyk

    - Suoran lähetyksen väliajalla professorit Hannu Salmi ja Veijo Murtomäki sekä Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen taustoista.

    Oopperan tapahtumat:

    1. NÄYTÖS
    Viipurin lähistöllä Suomenlahden rannalla kirvesmiehet ja muu kylän väki nautiskelevat päivätauosta. Tsaari Pietari esiintyy kirvesmiehenä ja haluaa olla ahkera. Leipuri Danilowitz ilmestyy kauppaamaan piirakoita ja kakkujaan työväelle, joka innostuu pilkkaamaan Pietaria hänen ihastumisestaan kanttiininpitäjä Katariinaan. Pietari ärsyyntyy ja väki innostuu juomaan ja tanssimaan, nostaa maljan Suomelle ja rukoilee samalla Jumalan suojelusta Ruotsille. Danilowitz provosoi kilistämään Venäjän Tsaarin kunniaksi, jolloin suomalaiset hermostuvat ja meinaa syntyä tappelu, kunnes kello soi taas takaisin töihin.

    Danilowitz ja Pietari toteavat olevansa Moskovasta kotoisin kumpainenkin joten liittyvät Tsaarin armeijaan.

    Pietari kuulee huilunsoitonopettajansa Georges Skawronskin soittoa ja haluaa soittaa mukana ja vähän juodakin. Katariina keskeyttää kostean soittotunnin kertoakseen, että on juuri onnistunut sopimaan avioliitosta veljensä Georgesin ja ystävänsä Prascovian välillä, luvan antoi Prascovian eno Reynolds.

    Pietari ja Georges kehuvat Katariinaa hyväksi diplomaatiksi ja taivaalle ilmestyy Pohjantähden tähtikuvio ja Katariinan ja Georgesin äidin ennustus.

    Prascovia juoksee hätääntyneenä paikalle ja kertoo kyliä polttavan tataariarmeijan lähestyvän. Katariina lupaa hoitaa tämänkin tilanteen, käskee muut piiloon ja jää kohtaamaan tataarit ja heidän päällikkönsä Gritzenkon.

    Katariina lumoaa tataarit laulullaan ja ennustaa kaikille onnea ja Gritzenkolle korpraalin arvoa, jos tämä liittyykin Tsaarin armeijaan. Tataarijoukkio on kerralla selätetty muutamalla trillillä ja koloratuurilla ja poistuvat paikalta.

    Tuskin on ehtinyt Katariina hengähtää, kun Pietari ilmestyy paikalle ja alkaa flirttailla Katariinalle. Katariina vastaa flirttiin ja kuulee mielessään taas äitinsä ennustuksen, jossa Katariina kohtaa suurmiehen ja pääsee itsekin pitkälle elämässään. Rakastuneet vaihtavat sormuksen ja kaulakorun keskenään.Pietari jättää jäähyväiset ja vannoo uskollisuutta Katariinalle.

    Prascovia juoksee Katariinan luo entistä hätääntyneempänä, häät Georgesin kanssa ovat uhattuna ja sitä myötä kuherruskuukausi, koska Geroges on kutsuttu armeijaan. No ei hätää, Katariina lupaa hoitaa homman niin, että nuoripari saisi kaksi viikkoa olla keskenään häitten jälkeen.

    Koittaa häät, joissa on iloinen ja riehakas tunnelma.Katariina astuu laivaan sotilaaksi pukeutuneena ja uhrautuu Georgesin puolesta armeijaan.

    2. NÄYTÖS
    Tsaarin armeijan sotilaat rentoutuvat sotilasleirissä tanssien ja juoden, Danilowitz innostuu esittämään kasakkalaulua, hulvatontota menoa jatkuu naissotilaitten rumpumarssilla ja Tsaarin marssilla, joka onkin yhtäkkiä kielletty.

    Gritzenko on kuin onkin Korpraali, kuten Katariina ennusti ja on vastaanottanut salaliitosta kertovan kirjeen, jonka Katariina osaa lukea. Germoloff tulee ilmoittamaan Tsaarin määräyksestä ottaa kauhea Nagaikka-ruoska käyttöön armeijan omassa kurinpidossa. Sotilaat eivät tykkää asiasta. Gritzenko määrää Katariinan sotilaan valeasussa vahtimaan erästä telttaa.

    Vahtivuorossaan Katariina tunnistaa teltassa ryypiskelevät miehet Pietariksi ja Danilowitziksi ja yrittää vakoilla heitä. Kanttiinin naiset Nathalie ja Ekimonna liittyvät ryyppyseuraan ja kertovat juttua arpakuutioista, joilla arvotaan lemmitty. Katariina on kauhuissaan, kun näkee Pietarin pettävän häntä. Gritzenko yrittää saada Katariinan jättämään vahtivuoronsa, mutta tämäpä ei suostu ja antaa vielä Gritzenkolle korvapuustinkin! Tästä suivaantuneena Gritzenko saa juopuneen Pietarin määräämään Katariinalle kuolemantuomion. Kun Katariinaa viedään teloitettavaksi, niin Katariina lähettää Pietarille sormuksensa yhdessä salaliitosta kertovan kirjeen kanssa.

    Kapinalliset riehaantuvat yhä enemmän kiroamaan Tsaarin pahuutta, kunnes Pietari paljastaa itsensä Tsaariksi ja lupaa hallita valtakuntaansa voittajana. Kaikki kumartavat Tsaarille ja vannovat hänelle uskollisuutta.

    3. NÄYTÖS
    Tsaari Pietari on onnettomana palatsissaan ja luopuisi mistä vaan, jos vaan saisi Katariinansa takaisin. Danilowitz yrittää lohduttaa Tsaaria surussaan. Gritzenko tulee anomaan ylennystä, kun on nyt niin ansioitunut sotilaana.Tsaarille paljastuu kuka Katariinan kuoleman takana on, mutta Gritzenko ilmoittaakin että Katariina pääsi uimalla luoteja pakoon. Katariina ei siis olekaan kuollut!
    Tällä välin suomalaisia on saapunut palatsin porteille ja Prascovia ja Georges törmäävät Gritzenkoon, joka nyt uhkaa Georgesia kuolemantuomiolla. Prascovia ja Georges päättävät paeta, mutta Danilowitz ilmoittaa Katariinan olevan elossa ja pian hänet tuodaankin palatsiin shokissa ja muistinsa menettäneenä.

    Pietari auttaa Katariinaa muistamaan tuomalla hänen eteensä muistoja Viipurista ja huilutunneista. Viimein tutut huilumelodiat saavat Katariinan tokenemaan ja samantien järjestetään häät, jossa Pietari saa Katariinansa ja Katariinasta tulee Tsaaritar äitinsä ennustuksen mukaisesti.

  • 3-näytöstä ja epilogi. Libretto: W.H. Auden ja Chester Kallman William Hogarthin samannimisen kuparipiirrossarjan vuodelta 1735 mukaan. Suomen kansallisoopperan kuoro ja orkesteri. Musiikinjohto Eivind Gullberg Jensen. Tom Rakewell - Steve Davislim, tenori. Anne - Hanna Rantala, sopraano. Nick Shadow - Jaakko Kortekangas, baritoni. Baba Turkkilainen - Päivi Nisula, mezzosopraano. Trulove - Koit Soasepp, basso. Sellem - Mika Pohjonen, tenori. Mother Goose - Merle Silmato, altto. Mielisairaalan vartija - Juha Eskelinen, baritoni. - Kansallisoopperassa 9.4. äänitetyn esityksen toimittaa Risto Nordell. Outi Paananen sekä säveltäjät Kimmo Hakola ja Olli Kortekangas keskustelevat illan teoksesta ja sen esityksestä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä