Tiedeykkönen Extra

Tiedeykkönen Extra: Oppimisvaikeudet: Lukivaikeus voi haitata vielä työelämässäkin

  • 23 min
  • toistaiseksi

Osa 1/4. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on yleisin oppimisvaikeuksista, ja dysleksia on yksi osa sitä. Lukivaikeudesta voi kärsiä vielä aikuisenakin, vaikka kouluiän kuntoutuksella saadaan hyviä tuloksia.
Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, mitä lukivaikeuden synnystä tiedetään tällä hetkellä ja millaisia apukeinoja sen kanssa arjessa selviytymiseen on. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Lähetykset

  • ma 12.6.2017 14.00 • Yle Areena

Jaksot

  • 4/4 Magneettikenttien uskotaan olevan merkityksellisiä mustan aukon aktiivisuudelle. Ne vaikuttavat siihen, kuinka musta aukko ahmii kuumaa kaasua ympäristöstään. Magneettikentillä on roolinsa myös silloin, kun mustan aukon navoilta syöksyy avaruuteen lähes valonnopeudella eteneviä suihkuja. NASA:n Sofia-hankkeessa mitataan lentokoneesta käsin kaukana avaruudessa olevien mustien aukkojen magneettikenttiä. Avaruudessa on magneettikenttiä sielläkin missä näyttäisi olevan tyhjää.

    Haastateltavana on tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

  • 3/4 Auringon magneettikenttä syntyy plasman hiukkasten liikkeestä. Monimutkaisen mekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta. Auringon pinnassa havaitaan useita ilmiöitä kuten auringonpilkkuja, protuberansseja ja roihuja, joiden syntyyn magneettikenttä vaikuttaa.

    Auringosta tulevat voimakkaat purkaukset saattavat häiritä ja vahingoittaa sähkölaitteita ja elektroniikkaa maapallolla ja satelliiteissa. Pyrkimyksenä onkin kehittää menetelmiä, joiden avulla Auringon aktiivisuutta ja avaruussäätä voidaan ennustaa.

    Haastateltavana on apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

  • 2/4 Suurta fuusioenergian koelaitosta ITERiä rakennetaan Ranskan Caradacheen kansainvälisin voimin. Laitokseen kootaan maailman suurimmat magneetit, joiden avulla on tarkoitus tuottaa suuria magneettikenttiä reaktorissa olevan plasman koossapitoon. Hanke on varsin haasteellinen, koska aiemmin ei ole rakennettu mitään vastaavaa.

    Haastateltavana on johtava tutkija Tuomas Tala VTTstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

  • 1/4 Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin kompassia, joka lienee vanhin magnetismin sovellus. Viime vuosisatojen aikana fysiikka edistyi Euroopassa ja vähitellen alettiin ymmärtää, mistä magnetismissa on kysymys ja miten sähkövirta ja magnetismi liittyvät toisiinsa.
    Magnetismin ilmiötä ovat ratkoneet muun muassa Oersted, Ampère, Faraday, Hertz ja Maxwell.

    Magnetismin ja magneettisuuden historiasta kertoo professori Ari Sihvola Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

  • 4/4 Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka välttää kateutta parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työpaikalla? Voiko kateuden tunne olla vaarallinen? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

  • 3/4 Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetään toisella tunteella. Häpeän tunne on tuskallinen ja voi synnyttää ongelmia, tai ainakin muita negatiivisia tunteita. Mikä häpeän tunteessa siis voi olla hyvää? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita.Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

  • 2/4 Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuolia: huolestuminen, pelko, ikävä ja mustasukkaisuus. Mitä on rakkauden syntymisen taustalla? Entä miksi rakkaus loppuu? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

  • 1/4 Vaikka inho on lajityypillisesti hyödyllinen tunne, voi se yleistyneenä olla myös vaarallinen: se voi johtaa esimerkiksi syömishäiriöön. Moraalinen inho voi ilmetä kehossa samoin fyysisin merkein kuin vaikkapa pilaantuneen ruoan haistaminen, mutta sen tehtävä on toinen: se auttaa meitä tunnistamaan omia arvoja. Voiko inho muuttua hyväksynnäksi ja millä edellytyksillä?
    Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    Tunteet ovat elämän suola, mutta mistä ne syntyvät, missä ne tuntuvat ja mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa? Milloin tunteisiin pitää puuttua, vai pitääkö? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja ja neljää tunnetta lisää: inhoa, rakkautta, häpeää ja kateutta. Aikaisemmassa tunnesarjassahan käsiteltiin iloa, surua, vihaa ja pelkoa. Psykologi Katja Myllyviita kertoo näistä jokapäiväisistä, mutta joskus hankalistakin tunteista. Professori Lauri Nummenmaan johtaman tutkimusryhmän julkaisemista kehon tunnekartoista selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

  • Osa 4/4. Yhdysvaltalainen Jonathan Trent työskenteli parikymmentä vuotta NASAn tutkijana ja teki töitä sen eteen, kuinka Marsissa tuotetaan ruokaa ja energiaa. Mutta huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta ja isoista globaaleista ongelmista sai hänet siirtämään huomionsa avaruudesta Maahan. Trentille oli karttunut osaamista suljetusta kierrosta ja mikrobeista. Tiedemiehenä hän koki vastuun kotiplaneetan tilasta ja halusi hyödyntää tietämystään Maan auttamiseksi.

    Jonathan Trent on rakentanut suljetun kierron systeemin, joka toimii luonnollisessa tai keinotekoisessa lammessa. Siinä viljellään nopeasti kasvavaa mikrolevää ja kaloja, joiden jätökset ruokkivat mikroleviä. Levien happi päätyy taas kaloille, mikä kasvattaa kalansaaliita. Trent testasi mikrolevien osuutta Kaliforniassa San Franciscon lahdella. Kiertävä systeemi toimi jätevedessä, ja samalla vesi puhdistui. Näin syntynyt biomassa muunnettiin biopolttoaineeksi. Kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto Lappeenrannan yliopistosta pitää tällaista vesiviljelysysteemiä hyvänä, koska se ei tarvitse maata.

    Euroopan astrobiologit ovat perustamassa virtuaalista eurooppalaista astrobiologian instituuttia. Tämä tutkijoiden verkosto julkaisi kesällä 2018 nk. valkoisen paperin, jossa käydään läpi astrobiologian vaikutusta yhteiskuntaan tämän päivän Euroopassa. Yksi raportin teemoista on ympäristö ja kestävä kehitys. Elämän alkuperän ja levittäytymisen tutkimuksen lisäksi on pohdittava elämän kestävää tulevaisuutta maapallolla. Avaruuden kaivostoiminta ja mahdollinen asuttaminen pitää tehdä kestävällä tavalla. Dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta miettii, miten avaruutta voidaan hyödyntää kestävällä tavalla.

    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katri Koivula.

    Kuuntele myös Astrobiologiaa-sarjan aiemmat, huhtikuussa 2018 julkaistut jaksot!

  • Osa 3/4. Elämän syntyminen ja kehittyminen on yksi keskeinen astrobiologian tutkimusaihe. Miljardien vuosien takaisia vaiheita biomolekyyleistä soluiksi emme tunne juurikaan, sillä kaikki välivaiheet ovat kuolleet sukupuuttoon. Mitä tiedetään esisolujen kalvorakkuloista ja niiden vaiheista aidoksi soluksi? Tätä selvittää tutkija Anni Kauko. Hän hakeutui tekemään töitä dosentti Kirsi Lehdon kanssa, koska elämän synty sekä varhainen evoluutio kiehtoivat.

    Elämän puun kolme haaraa, alkeistumalliset bakteerit ja arkeonit sekä aitotumalliset eukaryootit, ovat tärkeässä roolissa, kun elämän kehittymistä tutkitaan. Bakteerit ja arkit ovat niin kutsuttuja prokaryootteja. Ne ovat yksisoluisia eikä niissä ole tumaa. Eukaryootit, joihin kuuluvat niin ihmiset, eläimet ja kasvit kuin myös ameebat ja sienet, ovat polveutuneet jostain – minkälainen oli viimeinen aitotumallisten yhteinen esi-isä? Kuinka alkeellisista yksisoluisista kasvoi monimutkaisia ja monimuotoisia eliöitä?

    Elämä on enemmän kuin osiensa summa. Monimutkainen elämä vaatii keskeisten järjestelmien olemassaoloa, että elämää syntyy. ”Tästä seuraa paljon muna-kana-ongelmia, mikä oli ensin?”, tietää Anni Kauko. Hän on tutkinut solun alkuperää, ja nyt työn alla on aitotumallisten eli eukaryoottien polveutuminen. Nämä molemmat asiat ovat oleellisia sen ymmärtämiselle, mistä me tulemme ja voisiko muilla planeetoilla olla tuttua elämää. Aitotumallisten synnyn yhteydessä kehittyi paljon uusia proteiinilaskoksia. Minkälaisia nämä proteiinilaskokset ovat?

    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katri Koivula.

    Kuuntele myös Astrobiologiaa-sarjan aiemmat, huhtikuussa 2018 julkaistut jaksot!

  • Osa 2/4. Jos Marsissa on elämää, vaikkapa vain alkeellisia pieneliöitä, meidän pitää jättää sellainen elämä marsilaisille. Näin sanoi aikoinaan tähtitieteilijä Carl Sagan. Dosentti Kirsi Lehdon mielestä Marsiin on syytä mennä nimenomaan tutkimusmielessä eikä niinkään varmistamaan, että siellä on ihmiselle paikka maapallon elinolojen rappeuduttua. Tutkimuspäällikkö Pekka Janhusen mielestä Marsin mikrobien miettimiseen ei ole syytä, ennen kuin niitä sieltä todella löydetään. Hyvin todennäköisesti asteroideilla ei ole elämää, joten ne olisivat parempi kohde avaruuden kaivostoiminnalle ja ne tarjoaisivat materiaalia asuinsijoihin.

    Elämä pitää itsekkäästi puoliaan ja pyrkii leviämään. Jos elämä ihmisen muodossa leviää asteroidivyöhykkeelle, joka oli ennen eloton, kukaan ei häviä, sanoo Pekka Janhunen.
    Kirsi Lehtoa harmittaa ihmisen loputon ahneus, jolta ei säästy avaruuskaan. Tuhlaaminen ja taloudellinen kasvu asetetaan etusijalle.

    Toisaalta ihmiskunta on hyötynyt suuresti avaruustutkimuksesta. “Meillä on käytössämme paikannus- ja tietoliikennejärjestelmät ympäri maapallon. Nykyinen elämänmuoto ei olisi mahdollista ilman näitä satelliitteja”, muistuttaa Janhunen. Hänen mukaansa avaruustutkimuksen anti ja sen taloudellinen hyöty on moninkertainen verrattuna siihen, mitä tutkimukseen on laitettu.

    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katri Koivula.

    Kuuntele myös Astrobiologiaa-sarjan aiemmat, huhtikuussa 2018 julkaistut jaksot!

  • Osa 1/4. Astrobiologian kiehtova kysymys on, kuinka elämä sai alkunsa ja kehittyi yksinkertaisista molekyyleistä. Nyt ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen, mutta minkälaisissa oloissa tämä Maa-planeetalla syntynyt elämä pärjää, kun asutusta suunnitellaan Marsiin ja asteroidivyöhykkeelle.

    Marsin oloissa riittää haasteita. Tämän planeetan ilmakehä on suureksi osaksi vain hiilidioksidia, ja sitähän ihminen ei voi hyödyntää muuta kuin kasvien välityksellä. Lisäksi Marsin ilmanpaine on huomattavasti alhaisempi kuin Maan. Painovoima on vain kolmasosa maapallon gravitaatiosta. Kylmäkin siellä on. Siksi ihmisen suojaksi tarvitaan vahvoja paineen kestäviä kupuja, joissa olisi meille sopiva ilman koostumus. Voisiko ihminen asettua Marsin sata metriä syviin laavatunneleihin, pohtii dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta. Hän on tutkinut, miten alkeelliset yhteyttävät syanobakteerit pärjäisivät Marsin matalassa ilmanpaineessa. Lehto osallistui Pyhäsalmen kaivoksessa seminaariin, jossa pohdittiin Marsin olojen simulointia.

    Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen puolestaan suuntaisi katseen asteroideille. Ne ovat ihmisille vaarallisia, koska asteroidi voi törmätä maahan. Siksi asteroidit pitäisi ottaa haltuun. Janhunen visioikin mineraalien louhimisesta asteroidivyöhykkeellä sekä noin kilometrin läpimittaisista asuinsijoista. Asteroidien kaivostoiminta ja isojen kiertävien kapselien rakentaminen kulkisivat käsi kädessä. Janhusen kehittämä sähköpurje olisi keino päästä asteroidivyöhykkeelle. Hänen mielestään olisi hyvä asia, jos meidän kaltaistamme elämää leviäisi myös avaruuteen. Näin elämä säilyisi, mikäli maapallo tuhoutuisi.

    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Äänisuunnittelija Katri Koivula.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä