Aika. Mitä se nykyään on? Sanotaan, että se on pirstoutunut. Että se on mosaiikkia, jonka jokainen itse kokoaa. Jotkut sanovat, että aika on saastunut. Että se jakautuu yhä pienempiin osiin, että meidät keskeytetään koko ajan. Tutkimusten mukaan suurin ongelma työpaikoilla oli ennen palkka, nyt se on kiire.

Mihin meillä on kiire? Tulevaisuuteen. Kun kysyin tutkijoilta, millaisia ovat suomalaiset utopiat nyt, sain aina vastaukseksi hiljaisuuden. Jos meillä on kiire tulevaisuuteen, mutta ei utopioita, mitä siitä pitäisi ajatella? Että meillä on ongelma tulevaisuuden kanssa. Kiidämme maanisesti eteenpäin, mutta suunta ei ole selvä, eikä ainakaan yhteinen. Tulevaisuus on muuttunut, mutta millaiseksi?

Minäkin hukkasin uskoni tulevaisuuteen. Hukkasin uskoni edistykseen ja parempaan huomiseen. Ei ollut töitä, koulutus ei kannattanut, ilmapiiri muuttui surkeaksi.

Muutkaan eivät löytäneet tulevaisuutta. Nyt tuntuu siltä, kuin koko sukupolveni yrittäisi kiivetä vuorelle, mutta emme pääse edes alkuun. Vuori muuttaa muotoaan ja vuodenajat vaihtuvat miten sattuu.

Jos tulevaisuutta ei löydy tästä päivästä, se pitää etsiä menneisyydestä. Päätin lähteä etsimään tulevaisuutta 1800-luvun lopusta, 1960-luvulta ja 1990-luvun Suomesta. Sieltä paljastui huikea tarina, mutta auttaako se löytämään kadonneen tulevaisuuden ja edistysuskon?

Onko historia potku persuksiin vai munille? Se selviää Tulevaisuuksien historia -sarjassa.

Toimittaja on Matti Johannes Koivu.

Työryhmä: Matti Johannes Koivu, Aleksi Valtonen, Martina Marti ja Eetu Pylkkänen.

Jaksot

  • Sarjan alussa Matti Johannes Koivu huomasi kadottaneensa uskon tulevaisuuteen ja suomalaiseen edistysuskon kertomukseen. Lopussa palataan takaisin lähtöruutuun ja katsotaan, miltä hävinnyt tulevaisuus nyt näyttää, kun kokemus on asetettu sadan vuoden aikaperspektiiviin.

    Nyt on aika päättää menneiden tulevaisuuksien etsinnät. Mennyt tulevaisuus löytyi, mutta millainen se lopulta oli? Ja ennen kaikkea, millainen vaikutus sillä on tämän päivän tulevaisuuskuvaan?

    Modernin Suomen historiassa on eletty voimakkaita tulevaisuususkon aikakausia. 1800-luvun lopussa, 1960-luvulla ja 1990-luvulla. Useat tutkijat tunnistavat nämä ajanjaksot optimistisina, mutta mistä niissä pohjimmiltaan on kysymys? Onko optimismi tässä vai menneisyyden päässä?

    Millainen on vuoden 2017 tulevaisuus 80-luvun lapsen näkökulmasta?

    Sarja esitettiin Yle Radio 1:n Toivon heinäkuussa 2017.

  • Tässä jaksossa Matti Johannes Koivu palaa kouluun. Millaisen tarinan koululaiset ovat oppineet eri aikoina Suomen historiasta? Mitä koulukirjat ovat kertoneet menneestä - entä tulevasta?

    Historia on tarina, jonka lapset oppivat koulussa. Suomalaisten kansallinen kertomus syntyy samoista tarinoista. Jotkut osat muuttuvat, toiset tuntuvat pysyvän sitkeästi samanlaisina.
    Koululla on suuri merkitys ja vastuu kansallisen identiteetin luomisessa.

    Tulevaisuus ei ole menneisyydestä jatkettu suora viiva, vaikka ihmisillä on tapana kuvitella tulevaisuus jo eletyn elämän kaltaisena. Tästä syystä historia on olennainen osa tulevaisuuskuvaa.

    Millaisen tarinan sinä opit koulussa? Luulen, että muistat sen paremmin kuin luuletkaan.

    Sarja esitettiin Yle Radio 1:n Toivon heinäkuussa 2017.

  • Tulevaisuuksien historia -ohjelmasarjan toisessa jaksossa Matti Johannes Koivu suuntaa lähiöön etsimään tulevaisuuden ihmistä. Miltä tulevaisuus tuntui? Miltä se tuoksui ja maistui?

    Jaksossa käydään myös 1800-luvun maalaistalossa ja interrail-matkalla 1990-luvun Euroopassa, sillä suuret yhteiskunnalliset murrosvaiheet ovat aina muokanneet ihmistä. Huomaamattaan suomalainen tallaaja on saanut uusia tapoja ja ajatuksia, jopa piirteitä. Nämä muutokset saattavat ajan kuluessa olla merkittävimpiä tekijöitä yhteiskunnan muutoksessa. Kuinka meistä on tullut näin sujuvia kuluttajia? Mitä Eurooppa merkitsee meille?

    Viimeisen sadan vuoden aikana meistä on tullut yhä vapaampia ja yksilökeskeisempiä. Mutta mitä tämä muutos on vaatinut? Onko tulevaisuuteen hyppääminen aina ollut yksinkertaista?

    Sarja esitettiin Yle Radio 1:n Toivon heinäkuussa 2017.

  • Mitä yhteistä on Mauno Koivistolla, 1800-luvun nuorfennomaaneilla ja 1990-luvun Nokia-insinööreillä? Aivan oikein, tulevaisuus.

    Suomalaiset tunnistavat edistysuskon tarinan huomaamattaan. Siihen kuuluvat kehittyvä teknologia, vaurastuminen, koulutus ja ylipäätään usko parempaan huomiseen.

    Tulevaisuuksien historia -sarjan ensimmäisessä jaksossa Matti Johannes Koivu kerää kamppeensa ja lähtee etsimään tulevaisuutta menneisyydestä. Mitkä ovat olleet suomalaisen edistysuskon huippukohdat ja mistä siinä uskossa oikeastaan on kysymys?

    Ohjelmassa katsotaan suomalaisia tulevaisuuksia 80-luvun lapsen sukupolvitarinan näkökulmasta. Miltä modernin Suomen kehityskaari näyttää heidän maailmastaan katsottuna?

    Kaikki näyttää olleen mahdollista viime vuosiin asti, mutta elämmekö me nyt käänteistä kehityskertomusta?

    Sarja esitettiin Yle Radio 1:n Toivon heinäkuussa 2017.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä