Radio Suomesta poimittuja

Sonniasemalla osa 1: siitossonnin arki

  • 13 min
  • toistaiseksi

Kaukana ovat ne ajat, kun kylään hankittiin yksi komia sonni, jonka luo kaikki lähiseutujen lehmät kulkivat miehelään. Perinteistä "sonni ja lehmä ne yhteen soppii" -menetelmää ei maataloudessa enää juurikaan käytetä, etenkin lypsykarja lisääntyy maassamme lähes yksinomaan keinosiemennyksen avulla. Ja sama pätee pitkälti myös hevosiin, luonnollinen astutus on hevostalleillakin harvinainen tapahtuma.

Jos olet koskaan päässyt näkemään, kun sonni ja lehmä, tai ori ja tamma, kohtaavat lapsenteko mielessä, ymmärrät myös syyn siihen, miksi tähän on tultu. Harva tilallinen kun haluaa menettää hyvää lypsylehmää tai kelpo ravuria vain siksi, että jalka katkeaa lemmentöissä. Siinä nimittäin aitaa kaatuu ja tanner tömisee, kun sonni oikein lemmekkääksi ryhtyy...

Sanna Pirkkalainen pääsi harvinaiselle vierailulle maamme ainoalle sonniasemalle Hollolaan. Oppaina ovat eläintenhoitajien esimies Tuula Nyström ja eläinlääkäri Henri Simonen.

Lähetykset

  • to 15.6.2017 19.25 • Yle Areena

Jaksot

  • Mikko Maasola puhuu. Viikonloppuna vietetään kuninkaallisia häitä. Miksi ne tuntuvat paremmilta kuin oman sukulaisen häät?

  • Mikko Maasola puhuu. Alkuperäiskansoja ei saa loukata, mutta mitä tässä uskaltaa enää leikkiä? Ja mitä kannattaa ? Maasola on leikkinyt Lännen miestä lähes 50 vuotta - ja huonolla menestyksellä.

  • Mikko Maasola puhuu. Ovatko eritteet suomalainen bioase - vai viimeinen hätähuuto tyhjennysharjoitusta tekevältä kuntouimarilta?

  • Mikko Maasolan puheenvuoro. Vappu on suomalainen karnevaali, johon hyyytävän kylmä sää sopii tavattoman hyvin. Mutta miksi keski-ikäisen on niin vaikea saada irrotteluvaihdetta pykälään, isompaa vaihdetta pienempään silmään?

  • Mikko Maasola puhuu viikonvaihteeksi. Mestaruuspokaalin seikkailut ovat jääkiekon viimeinen arvoitus. Ja niin sen kuuluu ollakin.

  • Mikko Maasola puhuu suunsa puhtaaksi. Oletko saanut viime aikoina pisteitä? Jos olet, niin onneksi olkoon. Olet osa yhteiskuntaa ja omaat markkina-arvoa.

  • Mikko Maasola puhuu hiljaisen viikon päättämiseksi. Mitä mahdollisuuksia tarjoaa uusi vapaaehtoistyö, jossa käydään saattamassa tuntematonta hautaan. Nyt, jos koskaan, on hyvä hetki pohtia kuolemaa ja olemista.

  • Saara Aalto on harjoitellut lauantain UMK-showta Metro Areenalla tämän viikon. Iiris Arjanne nappasi Saaran kiinni ja kysyi miten vaatevaihdot,joille on kellotettu kuusi minuuttia, onnistuivat?

  • Miekkailu on monelle tuttu urheilulaji tv:n kautta katsottuna. Mutta mitä me tiedämme lajissa käytettävistä miekoista?
    Helsingin miekkailijoiden pyhäkössä Pasilassa, seuran puheenjohtajan Joonas Lyytisen kanssa miekkoja kilistelee Petri Rinne.

    Joonas Lyytinen kertoo, että länsimaisessa miekkailussa käytetään kolmea erilaista asetta: kalpaa, säilää ja florettia.
    - Näitä kaikkia käyttävät kilpavälineinä niin miehet, kuin naisetkin, yksilöinä sekä myös joukkueina.

    Maailman huiput miekkailevat vain yhtä asetta, sillä tekniikat ja ominaisuudet, joita vaaditaan ovat niin erilaiset, huomauttaa Lyytinen.

    Joonas Lyytinen kuvailee sähköistä pisteenkirjausta.
    - Kaikissa kolmessa miekkatyypissä aseeseen on kiinnitetty johto, joka menee miekkailijan hihan alta selkään, ja sieltä merkitsijälaitteeseen, joka kirjaa pisteet.

    - Kalpa ja floretti ovat pistoaseita, joissa aseen päässä olevan napin pohjaan painuminen, antaa signaalin sähköiselle merkintälaitteelle ja tuo miekkailijalle pisteen.

    - Säilä on lyömäase, jonka terällä lyödään. Säilässä pistesignaalin antaa sähköä johtava takki. Kun miekka ottaa kontaktin takkiin syttyy pistelamppu.

    Miekkailu harrastuksena ei ole kaikkein kalliimmasta päästä, arvelee Helsingin miekkailijoiden puheenjohtaja Joonas Lyytinen.
    - Kalvan hinnaksi tulee sen terän materiaalista riippuen noin 80-140 euroa. Floretti on suurin piirtein saman hintainen ja säilä on jonkun verran halvempi. Kokonainen miekkailusetti on noin 500-600 euron arvoinen investointi.

    Lyytinen kannustaa myös iäkkäämpiä henkilöitä miekkailu-harrastuksen pariin.
    - Veteraanimiekkailijat ovat Suomessa hyvin vireää väkeä, seniorit kilpailevat hyvinkin ahkerasti keskenään.

  • Laura Voutilaiseen liitetään usein termi "suorittaja". Voutilainen myöntääkin olevansa pedantti ja toteaa, että hänen elämänsä on ollut hyvin aikataulutettua jo lapsuudessa.

    Tänä keväänä Lauraa työllistää Abba-musikaali Mamma Mia, jossa hän näyttelee Donnan roolin.
    Myöhemmin tänä vuonna Lauralta ilmestyy myös uusi albumi.

    Anna Keränen jututtaa somettavaa Laura Voutilaista.

  • Tanssinopettaja Hanna Still opettaa latinalaistansseja ja myös kilpailee itse tanssiparketeilla. Hanna kantaa kassissaan useita erilaisia kenkiä, jotta pitkän opetuspäivän tunneille olisi kullekin tanssityylille sopivat jalkineet - lenkkarista aina korollisiin tanssikenkiin. Aloitteleva salsa-tanssin harrastajamme Ari Huomolin selvittää tanssikenkien salaisuutta.

  • Kirjailija, toimittaja Minna Lindgren on kirjoittanut vanhuskirjoja, kirjasarja Ehtoolehto kuvailee palvelutalo Ehtoolehdon asukkaiden elämää, hyvässä ja pahassa.

    Lindgrenin kirjoja on käännetty useille kielille ja eri maissa mainoskiertueilla vieraillessaan hän on törmännyt usein kysymykseen, että miten Suomi, jolla on Nokia, on Pisa ja kaikki on onnistunut rössimään vanhustenhoitonsa niin täydellisesti.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä