Tiedeykkönen

Ahdistushäiriöt ja skitsofrenia kulkevat suvuissa - ympäristötekijöistä riippuu puhkeaako riski sairaudeksi

  • 47 min
  • toistaiseksi

Ahdistuneisuushäiriö on migreenin jälkeen toiseksi yleisin aivosairaus. Mikä saa stressaavissa ja pelottavissa tilanteissa normaalin reaktion, ahdistuksen, jämähtämään krooniseksi ahdistushäiriöksi? Kenellä on muita suurempi riski ahdistuksen kroonistumiseen ja miten riskiä voisi pienentää? Myös alttius sairastua skitsofreniaan kulkee suvuissa, mutta sekin vaati puhjetakseen laukaisevia tekijoiltä.
Geenien lisäksi muutkin tekijät vaikuttavat sairastumiseen. Elinympäristö, infektiot ja elämäntavat sekä tuuri joko laukaisevat perityn riskin tai jättävät sen uinumaan. Nykyisin tiedetään, että ainakim stressi, tartuntatudit ja kannabis voivat saada sairauden puhkeamaan. Mutta miten ihmeessä evoluutio ei ole karsinut sairauksien riskigeenejä pois väestöstä, onko niistä jotain hyötyäkin ihmislajin selviämiselle? Monitekijäisten aivosairauksien syiden selvittelyssä riittää tutkijoilla työtä vielä vuosiksi. Geeneistä ja aivosairauksista puhuvat neurogenomiikan apulaisprofessori Iiris Hovatta Helsingin Yliopiston Neurogenomiikan laboratoriosta ja toimittaja Leena Mattila. Kuva Shutterstock.

Lähetykset

  • pe 11.8.2017 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Teknologia poistaa hajuja. Erilaiset teknologiat ja teolliset prosessit ulottuvat kaikkialle arkeen. Elämään liittyvät hajut on saatu poistettua. Toisaalta haju viestii, että laitteessa on jotain vialla. Mikä on huipputeknologian haju?

    Kuinka äänimaailma muuttuu teknologian kehittymisen myötä? Minkälainen on nykypäivän tehtaan pilli, joka kutsuu työhön? Entä miltä teknologia näyttää? Aisteista ja teknolgiasta kertoo tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta.

    Lisäksi kurkistus Tekniikan museon uuteen näyttelyyn, jossa teknologiaa lähestytään aistien välityksellä. Emeritus professori Veijo Kauppinen valottaa puolestaan konepajateollisuuden vaiheita. Alasta esimerkkinä helsinkiläinen Hellmanin konepaja, joka täyttää yhdessä Suomen kanssa sata vuotta. Mukana perheyrityksestä isä ja tytär Pauli ja Anne Nurminen.

  • Naisyhdistysten 1900-luvun alussa organisoimat Maitopisara-toimistot olivat lastenneuvolan edeltäjiä. Mikä sitten oli Sophie Mannerheimin, Arvo Ylpön ja Syster Rakelin merkitys neuvolatoiminnalle ja neuvoloiden merkitys viime vuosisadan alkupuolen lasten terveydelle, se selviää Tiedeykkösessä, jossa haastateltavana on LL Helene Laurent. Hän on valtiotieteellisen tiedekunnan väitöskirjassaan tutkinut lastenneuvoloiden kehittymistä osaksi kunnallista perusterveydenhuoltoa vuosina 1904-1955.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Äiti ja lapsi tarkastuskäynnillä Kallion Harjutorin Maitopisarayhdistyksen asemalla.
    Kuva: Viljo Pietinen/Historian kuvakokoelma/Museovirasto.

  • Albert Einstein ennusti sata vuotta sitten, että gravitaatioaaltoja on olemassa. Noihin aikoihin heräsi kuitenkin epäilys, ettei niitä voida havaita.
    Useita vuosikymmeniä vienyt kehitys- ja tutkimusrupeama johti lopulta siihen, että gravitaatioaalto havaittiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2015 Yhdysvalloissa LIGO-hankkeessa, jossa hyvin heikko gravitaatioaallon signaali havaitaan laser-interferometrian avulla. Kyseinen aalto oli peräisin kahden mustan aukon törmäämisestä kaukana avaruudessa.
    Nyt palkittavat fyysikot Rainer Weiss, Barry Barish ja Kip Thorne ovat olleet ratkaisevassa asemassa LIGO-hankkeessa. Ensimmäisen gravitaatioaaltohavainnon jälkeen on tehty kolme uuttakin havaintoa, niistä viimeisin julkistettiin vasta hiukan yli viikko sitten.
    Fysiikan Nobeliin johtaneesta gravitaatioaaltotutkimuksesta ja sen merkityksestä ovat haastateltavana professori Kari Enqvist ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta.
    Ohjelman loppupuolella vilkaistaan lokakuun tähtitaivaalle, joka pilvettöminä öinä tarjoilee planeettoja ja hohtavan Linnunradan. Orionidien tähdenlentoparvi lentää lokakuussa ja sen maksimi osuu 21. päivään. Haastateltavana on professori Markku Poutanen. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

  • Tiedeykkönen tutustuu ihmiskehoon alapäästä alkaen. Ihminen on pitkäselkäinen kädellinen, joka serkuistaan poiketen kävelee kahdella jalalla. Pystykävely ei onnistu millä tahansa vartalolla, mutta meille onkin kehittynyt anatomisia muutoksia, jotka soveltuvat savannilla juoksenteluun. Harvat nykyihmiset silti enää juoksevat varsinkaan paljain jaloin ja savannilla.

    Paleobiologi Suvi Viranta-Kovanen ja toimittaja Leena Mattila pohdiskelevat luurangon, irtojalan ja pääkallon seurassa kivikautisen ihmiskehon soveltuvuutta nykyaikaisiin oloihin.

    Kuva: Shutterstock

  • Digitalisaatio muuttaa toimintaamme. Ihmiset tietävät paljon enemmän kuin ennen, jos vain haluavat. Kommunikointi ihmisten kesken käy helposti. Miten tämä näkyy työelämässä? Hierarkinen johtaminen ei enää toimi.

    Hajautettu työ – uusi työ, mistä siinä on kysymys? Asiaa valottavat emeritus professori Göte Nyman ja professori Markku Wilenius. Käytännön näkökulmaa tuo it-alan ammattilainen Ossi Kuittinen, joka kutsuu itseään humanistiseksi teknologiksi.
    Entä miten hajautetut organisaatiot toimivat? Miten niissä tehdään päätöksiä? Tästä esimerkkiyrityksinä Buurtzorg, Reaktor ja Patagonia. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva: Shutterstock

  • Esoteeriset aatesuuntaukset tulivat Suomeen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, merkittävimpinä teosofia, spiritualismi ja antroposofia. Näiden liikkeiden historiasta kertovat väitöskirjatutkijat Julia von Boguslawski Helsingin yliopiston uskontotieteen oppiaineesta ja Antti Harmainen Tampereen yliopiston historian oppiaineesta. Toimittaja on Jaana Sormunen

  • Kaupoissa on jo nanosuksia, nanohiukkasia sisältäviä aurinkovoiteita ja likaantumattomia paitoja, mutta tulevaisuudessa nanotieteen tutkimus voi tuoda vaikkapa keinoja, joilla lääkeaineet saadaan kuljetettua suoraan syöpäsoluihin. Tai ehkä pääsemme kulkemaan näkymättömyysviitan alla kuin Harry Potter konsanaan.

    Ohjelmassa kiertelemme Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen laboratorioissa ja keskustelemme nanotieteen kuumista tutkimusaiheista, kuten grafeenista ja DNA-origameista. Ohjelmassa selviää myös, millainen on maailman pienin kultaketju.

    Haastateltavina ovat Nanotiedekeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Hannu Häkkinen, fysikaalisen kemian professori Mika Pettersson sekä yliopistonlehtori Jussi Toppari.

    Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuva: Mari Heikkilä. Jyväskylän nanotiedekeskuksen laserlaboratoriossa piirretään laserilla grafeenin pinnalle. Lasersäteen ohjailuun tarvitaan iso määrä linssejä.

  • Kiina on tällä hetkellä maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja, joka investoi myös paljon omiin aurinkovoimaloihin. Kiinassa on avattu esimerkiksi maailman suurin, veden päällä kelluva aurinkovoimala. Kiinasta on tulossa myös sähköautobuumin johtava maa.

    Pohjois-Afrikkaan suunniteltiin Desertec-hankkeessa suurta aurinkosähkövoimalaa, jossa oli tarkoitus käyttää hyväksi suuria peilejä. Japanissa taas kehitettiin satelliittiaurinkovoimalaa. Kiinan tilanteesta ja aurinkoenergiahankkeista kertoo professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

    Ohjelman loppupuolella esitellään pieni bonsaityyppinen, tutkijoiden kehittämä puu, jonka lehdet ottavat vastaan aurinkoenergiaa mutta myös valoenergiaa sisätilan valaistuksesta. Valoenergia muutetaan sähköksi, joka kelpaa vaikkapa matkapuhelimen lataukseen. Haastateltavana on projektipäällikkö Matti Tähtinen VTTstä.

    Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Mitä Suomen tekniikan kehityksessä on tapahtunut viime vuosina? Mitä tapahtuu nyt ja minkälaiset asiat vievät maata eteenpäin? Tätä arvioivat professorit Markku Wilenius Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksenkeskuksesta ja Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä tutkija Panu Nykänen.

    Erilaiset komiteat, muun muassa tietokonekomitea ja atomienergianeuvottelukunta kantoivat hedelmää. Mikä on 2010-luvun "komitea", joka kantaa Suomea tulevaisuuteen? Mitä ovat tekniikan menestykset ja kipupisteet?

    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo

  • Miten ja millaisista lähteistä paikallishistoria kootaan? Professori Anu Lahtinen on kirjoittanut elokuussa julkaistun Hyvinkään seudun historian, ja hän kertoo kuinka tänä vuonna 100 vuotta juhlivan, mutta jo monisataavuotisen historian omaavan Hyvinkään historia sai muotonsa: millaisia lähteitä hänellä oli käytössään ja miten niistä valikoitui se historian sisältö, joka on nyt luettavissa Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset -nimeä kantavassa teoksessa. Myös ohjelmassa kuultavat tekstikatkelmat ovat ko. teoksesta. Toimittajana on Jaana Sormunen.

  • Gravitaatiolinssi toimii kuin kosminen suurennuslasi – tähtiharrastus kannattaa aloittaa syyskuussa

    Tutkijaryhmä löysi radioteleskooppien avulla kaukana avaruudessa piileskelevän gravitaatiolinssin. Gravitaatiolinssi on ilmiö, jonka ansiosta tutkijat pääsevät kurkkaamaan massiivisten avaruuden kohteiden kuten vaikkapa galaksin taakse.
    Tässä tapauksessa gravitaatiolinssi paljasti yksityiskohtia supermassiivisesta mustasta aukosta kaukaisessa aktiivisessa galaksissa. Mustasta aukosta johtuen valtavat hiukkassuihkut syöksyvät avaruuteen.
    Haastateltavana on erikoistutkija, tekniikan tohtori Talvikki Hovatta Turun yliopistosta. Hän on työskennellyt Owens Valleyn radioteleskoopilla Kaliforniassa sekä Metsähovin radiotutkimusasemalla Kirkkonummella.
    Hovatta kertoo gravitaatiolinssistä, aktiivisen galaksin mustasta aukosta ja paljastaa, millaista on tehdä töitä suuren radioteleskoopin parissa.
    Tähtikuviot näkyvät jälleen ja syyskuu tarjoaa myös planeettoja. Myös revontulet saattavat leimahtaa tähtitaivaalle. Syyskuun tähtitaivaasta kertoo ohjelman lopuksi professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva Anthony Readhead/Caltech/MOJAVE

  • Tanskassa onnistuttiin tunnistamaan merestä löydetty vainaja kadonneeksi ruotsalaistoimittajaksi DNA:n perusteella. DNA-tutkimus vaatii aina vertailua varten vainajan omaa tai sukulaisten DNA:ta. Pohjoismaissa tunnistusta helpottavat myös hyvät terveystiedot ja hammaskartat. Oikeuslääketieteellisillä tutkimuksilla selvitetään sekä elävien että kuolleiden henkilöllisyyksiä, ikää ja lähtömaita, kertoo oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila.
    Lakisääteisesti kaikille pitää Suomessa tehdä kuolinsyynselvitys ennen hautausta. Useimmiten meillä tiedetään, mitä tauteja ihminen sairasti ja hoitava lääkäri voi kirjoittaa kuolintodistuksen näiden tietojen pohjalta. Lääketieteellinen ruumiinavaus voi kuitenkin antaa lisää tietoa sairauden etenemisestä tai hoidon tehosta. Oikeuslääketieteellinen avaus tehdään, jos epäillään henkirikosta, myrkytystä, onnettomuutta tai kuolema on äkillinen ja yllättävä. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolla vieraili Leena Mattila.

    Tarkat terveystiedot helpottavat myös elävien ihmisten tunnistusta. Pohjoismaiden ulkopuolella tilanne on toinen, iso osa ihmisistä ei ole terveydenhuollon kirjoissa eikä tunnistusta nopeuttavia rekistereitä ole. Nykyään yhä useammin tarvitaan oikeuslääketieteellistä asiantuntemusta elävien maahanmuuttajien iän ja henkilöllisyyden varmistamiseen. Parhaillaan Suomessa yritetään selvittää Turun puukottajan henkilöllisyyttä.
    Geneettisen oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila ja Leena Mattila keskustelevat Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osaston tiloissa Ruskeasuolla.

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä