Tiedeykkönen

Ahdistushäiriöt ja skitsofrenia kulkevat suvuissa - ympäristötekijöistä riippuu puhkeaako riski sairaudeksi

  • 47 min
  • toistaiseksi

Ahdistuneisuushäiriö on migreenin jälkeen toiseksi yleisin aivosairaus. Mikä saa stressaavissa ja pelottavissa tilanteissa normaalin reaktion, ahdistuksen, jämähtämään krooniseksi ahdistushäiriöksi? Kenellä on muita suurempi riski ahdistuksen kroonistumiseen ja miten riskiä voisi pienentää? Myös alttius sairastua skitsofreniaan kulkee suvuissa, mutta sekin vaati puhjetakseen laukaisevia tekijoiltä.

Geenien lisäksi muutkin tekijät vaikuttavat sairastumiseen. Elinympäristö, infektiot ja elämäntavat sekä tuuri tai sen puute joko laukaisevat perityn riskin tai jättävät sen uinumaan. Nykyisin tiedetään, että ainakin stressi, tartuntatudit ja kannabis voivat saada sairauden puhkeamaan. Mutta miten ihmeessä evoluutio ei ole karsinut sairauksien riskigeenejä pois väestöstä, onko niistä jotain hyötyäkin ihmislajin selviämiselle? Monitekijäisten aivosairauksien syiden selvittelyssä riittää tutkijoilla työtä vielä vuosiksi. Geeneistä ja aivosairauksista puhuvat neurogenomiikan apulaisprofessori Iiris Hovatta Helsingin Yliopiston Neurogenomiikan laboratoriosta ja toimittaja Leena Mattila.

Kuva Shutterstock.

Lähetykset

  • pe 11.8.2017 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ajan kulkeminen itseään toistavana kehänä liittyy useampaan itä-aasialaiseen maailmankatsomukseen. Tässä syklissä kaikki kiertää ja syntyy uudelleen, myös ihmisessä oleva sielu. Ajatus jälleensyntymästä on se, joka kaikkein vahvimmin erottaa sen perinteisen juutalais-kristillisestä maailmankatsomuksesta, joka näkee ajan olevan lineaarinen jana, jolla on alku ja loppu.

    Missä ovat syklisen aikakäsityksen juuret, miten syklinen maailmankatsomus näkyy tänä päivänä ja miten lineaarinen ja syklinen maailmankatsomus ovat modernina aikana kohdanneet? Tiedeykkösessä asiantuntijoina ovat emeritusprofessori Asko Parpola, professori, tutkija Klaus Karttunen sekä dosentti Jyri Komulainen. Toimittajana on Ville Talola.

    Kuva: Sabine Schulte/Unsplash

  • Vuonna 1241 mongolit hyökkäsivät Eurooppaan, mutta jo seuraavana vuonna he vetäytyivät takaisin Aasian perukoille. Keitä he oikein ovat, kysyivät eurooppalaiset, ja niin paavi kuin kuninkaatkin lähettivät Mongoliaan lähetystöjä ottamaan selvää mongoleista ja petaamaan rauhanomaisia suhteita heidän kanssaan.

    Paavin lähetystöä johtanut fransiskaaniveli Johannes de Plano Carpini sekä Ranskan kuninkaan Ludvig IX:n lähetystöä johtanut fransiskaani Vilhelm Rubruk kirjoittivat matkoistaan kertomukset, joita Euroopassa innokkaasti luettiin ja siteerattiin. Itse matkan ja mongolikaanien kohtaamisten lisäksi he kertoivat tarkasti ja värikkäästi mongolien tavoista ja elämästä, ruoasta ja nomadiasumuksista. Läntisen keskiajan ehkä hienoimmat matkakertomukset olivat syntyneet.

    Helsingin yliopiston historian dosentti, FT Antti Ruotsala on tutkinut keskiajan eurooppalaisten matkoja Aasiaan sekä mongolien ja eurooppalaisten suhtautumista toisiinsa mm. näiden matkakertomusten pohjalta. Myös mongolien tapakulttuuri alkoholinkäyttöineen on ollut Ruotsalan tutkimuskohteena.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Plano Carpinin matkareitti on merkitty sinisellä “rautatieviivalla” ja Rubrukin reitti vihreällä viivalla. Kartta: Historical Atlas by William R. Shepherd, 1923 (yksityiskohta)

  • Tämä vuosi 2018 on jälleen kiinnostava Mars-tutkimuksessa. Uusin laskeutuja on parhaillaan matkalla kohti punaista planeettaa ja se saapuu perille marraskuun lopussa. Samalla tekeillä on koko joukko uusia, entistäkin kiinnostavampia Mars-luotaimia ja urheiluautonkin avaruuteen lähettänyt SpaceX -yhtiö lupaa lähettävänsä piankin ihmisiä Marsiin. Vaikka tämä kunnianhimoinen suunnitelma viivästyisikin (kuten todennäköistä on), olemme todellakin jännän äärellä.

    Tiedeykkönen katsoo missä Mars-tutkimus makaa, mitä kaikkea on tapahtunut ja mitä on tulossa. Ohjelma porautuu Marsiin myös ihan konkreettisesti: eurooppalainen ExoMars -kulkija tulee kairaamaan näytteen Marsin pinnan alta ja marraskuussa laskeutuva InSight sondaa planeetan sisustaa seismometrillä. Sen jälkeen, kun Mars on nyt kartoitettu avaruudesta ja sitä on tongittu paikan päällä pinnalla, koetetaan elämän merkkejä etsiä siis pinnan alta.

    Ohjelmassa ääneen pääsevät Euroopan avaruusjärjestön Jorge Vago, Markus Landgraf ja Dmitri Ivanov sekä Ranskan avaruustutkimuskeskuksen Philippe Laudet sekä tutustutaan asiaan Nasan planeettatutkimuksen keskuksessa, Jet Propulsion Laboratoryssä. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

    Kuva: Insight-laskeutuja (Nasa)

  • Keski-Suomen Summasjärven alla on Suomen uusin 12. meteoriittikraatteri. Tähän tulokseen tulivat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Helsingin yliopiston ja Tarton yliopiston tutkijat.
    Geologit Satu Hietala ja Jari Nenonen olivat mukana tutkimassa ko. aluetta. Miten tutkijat saivat varmuuden, että kysymyksessä on Suomen 12. meteoriittikraatteri?

    Satu Hietala ei ole ensimmäistä kertaa tekemisissä kraatterin kanssa. Hän löysi vuonna 2003 Keurusselän kraatterin. Toimittaja Teija Peltoniemi kävi Hietalan kanssa tutkimassa kiviä Vantaan Kaivokselassa Sillbölen suljetussa rautakaivoksessa. Hietalalla on mukana kivien tunnistamiseen tarvittavia välineitä. Löytyikö rautamalmia? Apuna kivien tunnistamiseen on netin palvelu kivikone.fi.

    Kuva Satu Hietala: Kraatterijärvi Summanen Keski-Suomessa.

  • Ennen vanhaan Kokkolassa valmistettiin oopiumia ja Turussa tehtailtiin malarialääkettä potilaiden tarpeisiin. Monia myrkkykasveja viljeltiin lääkkeiksi, mutta silloin pidettiin mielessä, että annos tekee myrkyn. Kun annos oli tarkka, niin yleensä potilas jäi henkiin. Alkuperäisestä Digitaliksesta eli sormustinkukasta kehitys kehittyi sydänlääkkeenä käytettävään digitalikseen.

    Tiedeykkösessä pohditaan, mistä lääkeyrttejä sekä väri- ja myrkykasveja on tullut tai tuotu Suomeen, ja kuka niitä tänne toimitti. Tulivatko yrtit ja muut hyötykasvit luostarien vai linnojen väen mukana vai jo näitä ennen? Kasviarkeologiaan tutustutaan Kumpulan kasvitieteellissä puutarhassa.

    Lääkärit ja apteekit kasvattivat raaka-aineet lääkkeisiin, joita he itse valmistivat. Näin oli säädetty laissa. Raaka-aineen saanti piti varmistaa ja lähellä kasvatettu oli tuoreempaa kuin kaukaa rahdattu, ja vaikuttavat aineet olivat tallella. Kaukaa tuoduista yrteistä eteeriset öljyt ehtivät haihtua matkan varrelle. Nykyiset kasvitieteelliset puutarhat ovat jatkoa entisaikain apteekkarien ja lääkärien rohdoskasviviljelmille.

    Apteekkari Julinin tehtaassa valmistettiin malarialääkettä kiinapuun kuoresta. Kiinanmyllynkatu Turussa on saanut nimensä tämän Suomen ensimmäisen lääketehtaan mukaan. Joskus hyötykasvien tie rahvaan pöytään oli mutkainen. Oudosta potaatista, perunasta, innostuttiin vasta, kun älyttiin keittää siitä viinaa. Leena Mattila ja kasviarkeologi Teija Alanko hakevat tuulensuojaa Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan pensaikoista Kumpulan kartanon alapuolelta.

    Kuva: Hullukaali (Hyoscyamus niger)
    Shutterstock

  • Tulivuoria purkautuu koko ajan maapallolla mutta suureen julkisuuteen tulevat yleensä vain ihmisiä ja asutuksia uhkaavat purkaukset. Hawaijilla purkautui menneenä keväänä Kilauea-tulivuori ja purkaus jatkuu yhä. Guatemalassa purkautui vastikään Fuego-tulivuori.
    Maapallon historiassa on ollut valtavia tulivuorenpurkauksia ja nykyisen Suomenkin maaperästä voi jäljittää merkkejä menneistä tulivuorista.
    Tiedeykkösessä ovat haastateltavana akatemiatutkija Jussi Heinonen ja tohtorikoulutettava Paavo Nikkola Helsingin yliopistosta. Nikkola on perehtynyt tulivuoriin Islannissa ja kertoo Tiedeykkösessä rakopurkauksesta, jossa tasaiselle kentälle avautui puolentoistakilometrin pituinen rako laavavirtoineen. Akatemiatutkija Jussi Heinonen puolestaan kertoo tulivuoresta Japanissa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    Kuva Shutterstock: Tulivuori Fuego purkautuu yöllä Guatemalassa.

  • Miten välittää empatiaa ja tunnetietoa digitaalisessa ympäristössä? Tutkija Katri Saarikiven ryhmä selvittää Helsingin yliopistossa neurotieteen keinoin, miten tunnetietoa voi mitata ja kuinka sen välittymistä voi parantaa vuorovaikutusteknologioissa. Kun tunteet saadaan valjastettua mukaan yhteiseen ongelmanratkaisuun, niin työnteko sujuu paremmin.

    Etäyhteydet, lisätty ja keinotodellisuus muuttavat työelämää paljon. Voiko nk. tunnehiha tarjota yhden tavan välittää tunteita etäpalaverissa? Toimittaja Teija Peltoniemi osallistui työpajaan, jossa rakennettiin tunnehihaa ja kokeiltiin sen käyttöä. Oppaana pajassa oli tutkija Valtteri Wikström. Hän tekee väitöstyötä siitä, voivatko tunneteknologiat auttaa tunnetiedon välittymistä internetissä.

    Mikä on ihmisen rooli digitaalisen työn maailmassa? Aivotutkija Katri Saarikivi on toiveikas.
    -Työ on ihmisten tapa olla vuorovaikutuksissa toistemme kanssa. Meillä on aina ollut tarve ratkoa muiden pulmia, ja siihen on kehitetty työkaluja. Nyt työkalut ovat digitaalisia, sanoo psykologi Saarikivi.

    Projektissa ovat mukana Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto.

    Kuva. Shutterstock

  • Pelkkä pituus ei takaa suurempia älynlahjoja, vaikka pitkien ryhmässä olisi keskimäärin enemmän älyä. Jokaisen suomalaisen älykkyys ei ole samaa tasoa kuin suomalaisten keskimääräinen älykkyys. Ryhmän sisällä on vaihtelua neropatista puupäähän. Vaikka kuuluisit tiettyyn ryhmään, voit poiketa paljonkin ryhmän keskiarvoista.

    Älykkyyttä mitataan, vertaillaan ja tuloksia tulkitaan joskus turhan yksioikoisesti. Joku ryhmä voi olla keskimäärin älykkäämpi kuin toinen ryhmä keskimäärin. Silti molempien ryhmien sisällä löytyy vaihtelua laidasta toiseen ja suurin osa on ääripäiden välissä, toteaa neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa. Leena Mattilta tapasi Vuoksimaan Suomen Molekyylilääketieteen Instituutisssa Helsingin Meilahdessa.

    Aivot muovautuvat ja älykkyys kehittyy tai jää kehittymättä sen mukaa millaisissa oloissa eletään. Geenit antavat pohjan ja rajat sille mihin ihminen aivoineen voi yltää suotuisisa oloissa. Hyvissä oloissa ja harjoittelemalla yleinen älykkyys pääsee kehittymään kukkaansa. Toisaalla huonoissa oloissa esimerkiksi aliravitsemus voi haitata aivojen kehitystä, ja geenien tuomat mahdollisuudet jäävät kehittymättä. Hyvät geenit eivät auta kognitiivisten kykyjen kehittymistä, jos satut syntymään surkeisiin oloihin laiminlyödyksi tai nälkiintymään.

    Kuva: Shutterstock

  • Viisi kuppia kahvia päivässä vähentää dementiaa, pitkät ihmiset ovat älykkäämpiä kuin lyhyet ja niin edelleen. Uutisissa vilisee jos jonkinmoisia tutkimustuloksia. Tiedeykkösessä keskustellaan tänään Jyväskylän yliopiston tilastotieteen lehtori Harri Högmanderin kanssa, miten tutkimustulosten luotettavuutta voidaan arvioida.

    Matkan varrella selviää muun muassa, mitä eroa on korrelaatiolla ja kausaliteetilla, mitä tarkoittaa p-arvo ja miksi kaksoissokkokokeet eivät sovi kaikkeen. Samalla selviää, millaisia asioita tilastotieteilijät tutkivat. Piipahdamme myös tilastotieteen yliopistonlehtori Salme Kärkkäisen työhuoneessa katsomassa kuvia pohjaeläimistä ja kuulemme, miksi tilastotieteilijä on niistä kiinnostunut.

    Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva: Shutterstock

  • Brittiläinen fyysikko Stephen Hawking menehtyi maaliskuussa 76-vuotiaana. ALS-tautia sairastavasta ja puhesyntetisaattoria käyttäneestä Hawkingista tuli aikamme kuuluisin tutkija, jonka sanomisia seurattiin tarkasti.

    Hawking tutki mustia aukkoja ja kosmologiaa ja kirjoitti myyntilistojen kärkeen nousseen teoksen Ajan lyhyt historia. Hänet nimitettiin Cambridgen yliopiston Lucas-professoriksi, tehtävään jossa toimi aikoinaan Isaac Newton. Hawkingin muistoksi pidetään juhlatilaisuus kesäkuun 15. päivänä Lontoon Westminster Abbeyssa, jonne hänen tuhkansa sijoitetaan Isaac Newtonin ja Charles Darwinin hautojen lähelle.

    Emeritusprofessori Mauri Valtonen Turun yliopistosta ja dosentti Claus Montonen Helsingin yliopistosta opiskelivat 1970-luvun alussa Hawkingin kanssa samaan aikaan Cambridgen yliopistossa. He kertovat Tiedeykkösessä kuinka "joutuivat välistä hommiin" Hawkingin vuoksi, muistelevat Hawkingin persoonaa ja arvioivat hänen tieteellistä työtään. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    Kuva: EPA/EVERT ELZINGA

  • Pikkuhiljaa potilaan käsite on muuttunut: terveydenhuollossa tutkitaan yhä terveempiä potilaita ennaltaehkäisyn nimissä. Kalifornian yliopiston kardiologian professori Rita Redberg kritisoi ylihoitamista, koska esimerkiksi kuvantamisessa potilasta rasitetaan ylimääräisellä säteilykuormalla.
    Ylihoitaminen selittää myös osaltaan terveydenhuollon kohonneita kustannuksia.

    Rita Redberg kritisoi myös sitä miten helposti ihmisen kehon sisään asennettavat lääketieteelliset laitteet, kuten vaikkapa tekonivelet, pääsevät makkinoille. Niiltä ei vaadita ollenkaan samanlaisia kliinisiä tutkimuksia kuin lääkkeiltä ennen kuin ne päästetään markkinoille.

    Suomen Akatemian kliininen tutkija Kari Tikkinen pohtii lääketieteen epävarmuutta ja kuinka juuri se aiheuttaa helposti liiallista tutkimista.

    Toimittaja Nina Malmberg.

    Kuva: Ken Treloar/Unsplash

  • Israelin valtion perustamisesta tuli kuluneeksi toukokuussa 2018 tasan 70 vuotta. Kehitys, joka lopulta johti juutalaisvaltion perustamiseen, alkoi osana 1800-luvun nationalismia. Ajatus juutalaisista yhtenä kansana, jolla tuli olla oma valtio koki kuitenkin vastustusta myös juutalaisten itsensä piirissä.
    Paikkakaan ei ollut itsestäänselvyys vaan omaa maa-aluetta haettiin Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.

    Vastaavasti joissakin uskonnollisissa piireissä valtiollinen Israel ja sen vaiheet tulkitaan suoraan Raamatun ennustusten ja Jumalan tahdon toteutumisen merkkeinä. Tiedeykkösessä juutalaisvaltion syntyhistoriasta puhuvat Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja tutkija Timo Stewart. Toimittajana on Ville Talola

    Kuva: Juutalaisia siirtolaisia saapumassa Exodus-laivalla Euroopasta Haifan satamaan toukokuussa 1947. (EPA/Pinn Hans/Israeli Government press office)

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä