Kuusi kuvaa

Sattuma vei Kirsti Kirjavaisen Nepaliin, mutta siitä tuli toinen kotimaa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Lähetystyöntekijä ja kätilö Kirsti Kirjavainen oli päättänyt lähteä nuorena avustustyöhön ulkomaille, mutta Nepal valikoitui kohteeksi sattumalta. Uusiin tehtäviin hän valmistautui Englannissa ja suuntana piti olla Pakistan, mutta viisumia ei kuulunut ja sitä odotellessa aukesi kätilölle paikka Nepalissa ja Kirsti oli lähtöön valmis, vaikka ei juuri mitään vuoristoisesta maasta tiennyt. Maasta tuli hänen toinen kotimaansa, jossa hän on viettänyt 30 vuotta.

Avustustyö Nepalissa on ollut monipuolista auttamista ja monet projektit ovat keskittyneet terveydenhuollon lisäksi koulutukseen. Kirsti Kirjavaisen työ on vienyt hänet köyhän maan kaikkein syrjäisimmille seuduille ja auttamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, kuten alakastisia ja vammaisia.

- Katmandu oli silloin vanha kaupunki, jota temppelit hallitsivat ja liikennettä oli hyvin vähän. riksoja oli ja ihmiset kantoivat tavaroita. Hyppäsin satoja vuosia taaksepäin, hän muistelee ensitunnelmia Nepalista 40 vuotta sitten.

Lapsikuolleisuus maassa oli suuri ja kätilöiden toimintaan ei ollut erikoistumista lainkaan, joten tehtävää riitti. Tärkeimpänä oppina hän piti kuitenkin sitä, että uuteen kohteeseen ei voi mennä sanelemaan asioita. – Sinne mennään aina oppimaan. Suunnitelmia ei voi tehdä etukäteen vaan aina ensin kuuntelemaan ihmisiä. asutaan heidän maalattiaisissa taloissa ja rakennetaan oma vessa ja keittiöpuutarha ja eletään kuten paikalliset, hän kertoo.

Vaikeimmissakin kohteissa Kirsti Kirjavainen onnistui aina löytämään luottamuksen paikallisten keskuudessa.  Tärkeää oli tehdä yhteistyötä paikallisten auttajien kanssa oli sitten kyseessä kansanparantaja tai kyläkätilö. Monesti projektina oli lukutaidon opettaminen, sillä se oli hyvin alhainen Nepalissa 40 vuotta sitten kun hän maahan asettui. – Olin heille isosisko, sillä nimiä ei ollut tapana käyttää. Ihmiset saivat myös nimen luonteenpiirteiden mukaan ja minä olin Pääskynen kun olen kova menemään, hän hymähtää. Hyviä muistoja Kirstillä on Nepalista paljon, vaikka on huonojakin, mutta niistä hän ei mielellään puhu.

Köyhyyden ja maanjäristysten lisäksi Nepalissa ongelmana oli pitkä sisällissota ja Kirsti joutui sen keskellä monesti vaaratilanteisiin. Kyläläiset olivat kuitenkin aina häntä auttamassa ja varoittamassa maolaississien saapumisesta, mutta aina piti olla valmiina lähtöön. Myös maolaississien puolelta hän sai lopulta tukea, sillä jotkut heistä kokivat, että avustustyöntekijät ovat heidän kanssaan samalla puolella, suojelemassa ihmisiä. – He välittivät ihmisistä ja meillä oli aivan mielettömän hyviä keskusteluja maolaisjoukkojen kanssa kylissä ja poluilla ja heistä olen saanut myös hyviä ystäviä.

Kastittomat daliitit ovat olleen keskeisesti Kirstin avustustyön kohteena. Huonossa asemassa syntyperänsä vuoksi olevat ihmiset ovat maassa suuri epäkohta edelleen, vaikka virallisesti kastijärjestelmä on lopetettu. Heidän luottamuksensa voittaminen on ollut haastavaa. Lukutaito on ollut alhainen ja monissa daliittien kylissä sitä ei edes arvostettu. – Syrjäisissä halveksituissa alakstisten ompelijoiden kylissä meille sanottiin, että he eivät ole kiinnostuneita mistään, mitä heille tarjosimme. Ei lukutaitoa voi syödä, meille sanottiin, Kirsti muistelee. Lopulta kuitenkin luottamus voitettiin ja myös dalittikylissä lukutaito ja koulutus on nyt paremmin arvostettua.

Kirsti Kirjavaista on kaikkina Nepalissa vietettyinä vuosina kannustanut se, että hänen elämänkatsomuksessaan usko ja teot kuuluvat yhteen. - Nepalilaisilla on sananlasku, että yhdellä kädellä ei voi taputtaa. Se tarkoittaa sitä, että vanhojen ja nuorten, miesten ja naisten pitää toimia yhdessä ja myös sitä, että usko ja teot kuuluvat yhteen, hän kiteyttää oman ajattelunsa.

Lähetykset

  • la 19.8.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä