Kuusi kuvaa

Sattuma vei Kirsti Kirjavaisen Nepaliin, mutta siitä tuli toinen kotimaa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Lähetystyöntekijä ja kätilö Kirsti Kirjavainen oli päättänyt lähteä nuorena avustustyöhön ulkomaille, mutta Nepal valikoitui kohteeksi sattumalta. Uusiin tehtäviin hän valmistautui Englannissa ja suuntana piti olla Pakistan, mutta viisumia ei kuulunut ja sitä odotellessa aukesi kätilölle paikka Nepalissa ja Kirsti oli lähtöön valmis, vaikka ei juuri mitään vuoristoisesta maasta tiennyt. Maasta tuli hänen toinen kotimaansa, jossa hän on viettänyt 30 vuotta.

Avustustyö Nepalissa on ollut monipuolista auttamista ja monet projektit ovat keskittyneet terveydenhuollon lisäksi koulutukseen. Kirsti Kirjavaisen työ on vienyt hänet köyhän maan kaikkein syrjäisimmille seuduille ja auttamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, kuten alakastisia ja vammaisia.

- Katmandu oli silloin vanha kaupunki, jota temppelit hallitsivat ja liikennettä oli hyvin vähän. riksoja oli ja ihmiset kantoivat tavaroita. Hyppäsin satoja vuosia taaksepäin, hän muistelee ensitunnelmia Nepalista 40 vuotta sitten.

Lapsikuolleisuus maassa oli suuri ja kätilöiden toimintaan ei ollut erikoistumista lainkaan, joten tehtävää riitti. Tärkeimpänä oppina hän piti kuitenkin sitä, että uuteen kohteeseen ei voi mennä sanelemaan asioita. – Sinne mennään aina oppimaan. Suunnitelmia ei voi tehdä etukäteen vaan aina ensin kuuntelemaan ihmisiä. asutaan heidän maalattiaisissa taloissa ja rakennetaan oma vessa ja keittiöpuutarha ja eletään kuten paikalliset, hän kertoo.

Vaikeimmissakin kohteissa Kirsti Kirjavainen onnistui aina löytämään luottamuksen paikallisten keskuudessa.  Tärkeää oli tehdä yhteistyötä paikallisten auttajien kanssa oli sitten kyseessä kansanparantaja tai kyläkätilö. Monesti projektina oli lukutaidon opettaminen, sillä se oli hyvin alhainen Nepalissa 40 vuotta sitten kun hän maahan asettui. – Olin heille isosisko, sillä nimiä ei ollut tapana käyttää. Ihmiset saivat myös nimen luonteenpiirteiden mukaan ja minä olin Pääskynen kun olen kova menemään, hän hymähtää. Hyviä muistoja Kirstillä on Nepalista paljon, vaikka on huonojakin, mutta niistä hän ei mielellään puhu.

Köyhyyden ja maanjäristysten lisäksi Nepalissa ongelmana oli pitkä sisällissota ja Kirsti joutui sen keskellä monesti vaaratilanteisiin. Kyläläiset olivat kuitenkin aina häntä auttamassa ja varoittamassa maolaississien saapumisesta, mutta aina piti olla valmiina lähtöön. Myös maolaississien puolelta hän sai lopulta tukea, sillä jotkut heistä kokivat, että avustustyöntekijät ovat heidän kanssaan samalla puolella, suojelemassa ihmisiä. – He välittivät ihmisistä ja meillä oli aivan mielettömän hyviä keskusteluja maolaisjoukkojen kanssa kylissä ja poluilla ja heistä olen saanut myös hyviä ystäviä.

Kastittomat daliitit ovat olleen keskeisesti Kirstin avustustyön kohteena. Huonossa asemassa syntyperänsä vuoksi olevat ihmiset ovat maassa suuri epäkohta edelleen, vaikka virallisesti kastijärjestelmä on lopetettu. Heidän luottamuksensa voittaminen on ollut haastavaa. Lukutaito on ollut alhainen ja monissa daliittien kylissä sitä ei edes arvostettu. – Syrjäisissä halveksituissa alakstisten ompelijoiden kylissä meille sanottiin, että he eivät ole kiinnostuneita mistään, mitä heille tarjosimme. Ei lukutaitoa voi syödä, meille sanottiin, Kirsti muistelee. Lopulta kuitenkin luottamus voitettiin ja myös dalittikylissä lukutaito ja koulutus on nyt paremmin arvostettua.

Kirsti Kirjavaista on kaikkina Nepalissa vietettyinä vuosina kannustanut se, että hänen elämänkatsomuksessaan usko ja teot kuuluvat yhteen. - Nepalilaisilla on sananlasku, että yhdellä kädellä ei voi taputtaa. Se tarkoittaa sitä, että vanhojen ja nuorten, miesten ja naisten pitää toimia yhdessä ja myös sitä, että usko ja teot kuuluvat yhteen, hän kiteyttää oman ajattelunsa.

Lähetykset

  • la 19.8.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

  • Kuvataiteilijana ja kirjailijana palkittu monipuolinen taiteilija Hannu Väisänen elää kutsumustaan todeksi joka päivä. Maaliskuussa Helsingissä avautunut tuore näyttely pursuaa värejä. Kirjailijanura alkoi aikoinaan Ranskassa hyvin dramaattisissa merkeissä. Kaapatuksi joutuminen ja siitä selviytyminen synnyttivät tarpeen kertoa tarinoita ja kirjailijan ura aukeni. Nykyisin hän myös asuu Ranskassa. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

  • Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Kalastajaukki sai pojan maistamaan kuitenkin suolakalaa – muuten ei ollut asiaa verkoille. Krantusta pojasta kasvoi innokas kalastaja, matkailuyrittäjä ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa. Saamelaisesta perinteestä ammentava moderni ruoka on nostanut Aanaarin toistuvasti Suomen parhaimpien ravintoloiden listauksiin. Muusikoksikin kouluttautuneen Nikulan mukaan työ on parhaimmillaan kuin bändisoittamista, jossa sijaa jää myös improvisaatiolle. Anna Nevalainen tapasi Heikki Nikulan ravintolasalin puolella Inarissa.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä