Kuusi kuvaa

Lääkäri ja kirjailija Heidi Mäkiselle elämä tarjoaa yllätyksiä

  • 42 min
  • toistaiseksi

Heidi Mäkinen on tamperelainen lääkäri ja esikoiskirjailija. Hänen kirjansa ”Ei saa mennä ulos saunaiholla” julkaistiin 2016. Kirjasta löytyy aineksia Heidin omasta elämästä: Muiden muassa mummu Kiuruvedeltä ja oma kissa Kerttu antavat esikoiskirjan tekstille omat mausteensa.

Kiuruveden toinen mummu, isän äiti, oli värikäs persoona, jonka koti näytti hienolta ja siistiltä. Mummu oli saanut nuorempana sydämen vajaatoiminta-diagnoosin, eikä siksi osallistunut maatilan töihin. Vaari heräsi aamulla aikaisin lypsämään lehmiä. - Mummun mielestä kaikkein vaarallisinta mitä voi tehdä, oli mennä heti saunan jälkeen ulos. Tästä esikoiskirja sai nimensä. Diagnoosia sydämen vajaatoiminnasta Heidi nykyisin epäilee.

Huumori on Heidin kirjoissa keskeistä. Heidi muistaa myös miten joka kesä kaikki lapset kerääntyivät katsomaan kuinka mummu kävi kerran kesässä pikaisesti saunasta uimassa. - Mummo myös pelkäsi ukkosta ja heitti veitset ulos ikkunasta, etteivät ne houkuttele salamoita sisään. - Pelkäsin itsekin ukkosta hirveästi, hän muistelee lämmöllä.

Kun oma äiti ja isä opiskelivat Helsingissä, sai Heidi olla isovanhempien hoidossa Toiviaiskylässä. pitkiäkin aikoja. Nuori isä opiskeli Helsingissä meteorologiksi ja äiti laboratoriohoitajaksi.

Heidin ensimmäisessä kuvassa ollaankin Kiuruveden kesäisissä tunnelmissa. Heidi kurkistaa siinä äidin kainalosta, isä on juuri virittänyt kameran itselaukaisijan ja juossut kuvan oikeaan laitaan kahvikuppi kädessään. Kuva on dokumentaarinen hetki heinäpellon laidalta kun ollaan päästy ansaitulle kahvitauolle. Isä harrasti valokuvausta ja Heidi muistaakin jo lapsuudesta isänsä harrastuksen parissa.

Heidin nuoruuden tärkeät ihmiset löytyivät lukiosta ja opiskeluajalta ja osa on jäänyt pysyvästi ystäviksi. - Opiskeluaika ei tuntunut rankalta. Oli aikaa ja energiaa vaikka laulaa lauluja lopusta alkuun tai keksiä palindromeja, hän nauraa. Opiskelun aloittaminen Kuopion lääketieteellisessä tiedekunnassa ei ollut itsestäänselvyys. Heidi haki ja pääsi ensin Tampereen teknilliseen korkeakouluun, mutta keskeytti opinnot ensimmäisen vuoden jälkeen.

Erikoistumisala reumatologiksi löytyi helposti: ylilääkäri Jyväskylässä kannusti Heidiä alalle ja yhden yön mietittyään Heidi teki päätöksensä. Seminaarit ulkomailla ja verkostoituminen kollegoiden kanssa ovat antaneet työn ohessa paljon mukavia muistoja. - Kaikkein parasta ovat  kuitenkin olleet potilaat ja kollegat.

Heidin haaveena on vähentää lääkärin työtä ja saada aikaa kirjoittamiselle. Viita-akatemia antoi vauhtia esikoiskirjalle ja loi uskoa siihen, että hän osaa kirjoittaa. Myös kirjailija Torsti Lehtisen lääkäreille pitämä kirjoittajakurssi innosti kirjailijaksi.

Kirjailijana Heidi Mäkinen viljelee vinoa huumoria. Ei ole yllätys, että yksi hänen lempikirjailijoitaan on Petri Tamminen. - Musta tuntuu että mä oon kauhean pessimistinen ja melankolinen ihminen, ja ilman sitä mua ei kukaan voi sietää, hän hymähtää.

Heidille lapset ovat rakkaita. Tärkeä tapahtuma hiljattain oli se, kun vietettiin Ellin eli nykyisin Peetan ja hänen puolisonsa Annan häitä. Parilla oli hääkimppunaan nippu parsakaaleja. Heidin tytöksi syntynyt Peeta kertoi jokin aika sitten äidilleen paitsi nimensä vaihtamisesta myös siitä, että haluaisi korjata sukupuoltaan. Vaikka asia ei tullut Heidille ihan yllätyksenä, on se kuitenkin saanut pysähtymään ja ajattelemaan monia asioita uudelleen. - Ensin se tuntu ihan hirveen vaikeelta, täytyy myöntää. Sain tukea eräältä ystävältä joka on ollut samassa tilanteessa. Mä näin tämän asian ihan eri tavalla sen jälkeen. Mä haluan ottaa avoimen linjan sen suhteen ja mä oon sitä mieltä että Suomeen pitäisi saada uusi translaki.

Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

Lähetykset

  • la 26.8.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa ja rakastaa sen tarinoita. Albert Edelefeltin maalausten mallien ja erityisesti Virginien tarina on kiehtonut häntä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.Toimittaja Lisa Enckell tapasi Anna Kortelaisen Kallion kirjastossa.

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä