Kuusi kuvaa

Lääkäri ja kirjailija Heidi Mäkiselle elämä tarjoaa yllätyksiä

  • 42 min
  • toistaiseksi

Heidi Mäkinen on tamperelainen lääkäri ja esikoiskirjailija. Hänen kirjansa ”Ei saa mennä ulos saunaiholla” julkaistiin 2016. Kirjasta löytyy aineksia Heidin omasta elämästä: Muiden muassa mummu Kiuruvedeltä ja oma kissa Kerttu antavat esikoiskirjan tekstille omat mausteensa.

Kiuruveden toinen mummu, isän äiti, oli värikäs persoona, jonka koti näytti hienolta ja siistiltä. Mummu oli saanut nuorempana sydämen vajaatoiminta-diagnoosin, eikä siksi osallistunut maatilan töihin. Vaari heräsi aamulla aikaisin lypsämään lehmiä. - Mummun mielestä kaikkein vaarallisinta mitä voi tehdä, oli mennä heti saunan jälkeen ulos. Tästä esikoiskirja sai nimensä. Diagnoosia sydämen vajaatoiminnasta Heidi nykyisin epäilee.

Huumori on Heidin kirjoissa keskeistä. Heidi muistaa myös miten joka kesä kaikki lapset kerääntyivät katsomaan kuinka mummu kävi kerran kesässä pikaisesti saunasta uimassa. - Mummo myös pelkäsi ukkosta ja heitti veitset ulos ikkunasta, etteivät ne houkuttele salamoita sisään. - Pelkäsin itsekin ukkosta hirveästi, hän muistelee lämmöllä.

Kun oma äiti ja isä opiskelivat Helsingissä, sai Heidi olla isovanhempien hoidossa Toiviaiskylässä. pitkiäkin aikoja. Nuori isä opiskeli Helsingissä meteorologiksi ja äiti laboratoriohoitajaksi.

Heidin ensimmäisessä kuvassa ollaankin Kiuruveden kesäisissä tunnelmissa. Heidi kurkistaa siinä äidin kainalosta, isä on juuri virittänyt kameran itselaukaisijan ja juossut kuvan oikeaan laitaan kahvikuppi kädessään. Kuva on dokumentaarinen hetki heinäpellon laidalta kun ollaan päästy ansaitulle kahvitauolle. Isä harrasti valokuvausta ja Heidi muistaakin jo lapsuudesta isänsä harrastuksen parissa.

Heidin nuoruuden tärkeät ihmiset löytyivät lukiosta ja opiskeluajalta ja osa on jäänyt pysyvästi ystäviksi. - Opiskeluaika ei tuntunut rankalta. Oli aikaa ja energiaa vaikka laulaa lauluja lopusta alkuun tai keksiä palindromeja, hän nauraa. Opiskelun aloittaminen Kuopion lääketieteellisessä tiedekunnassa ei ollut itsestäänselvyys. Heidi haki ja pääsi ensin Tampereen teknilliseen korkeakouluun, mutta keskeytti opinnot ensimmäisen vuoden jälkeen.

Erikoistumisala reumatologiksi löytyi helposti: ylilääkäri Jyväskylässä kannusti Heidiä alalle ja yhden yön mietittyään Heidi teki päätöksensä. Seminaarit ulkomailla ja verkostoituminen kollegoiden kanssa ovat antaneet työn ohessa paljon mukavia muistoja. - Kaikkein parasta ovat  kuitenkin olleet potilaat ja kollegat.

Heidin haaveena on vähentää lääkärin työtä ja saada aikaa kirjoittamiselle. Viita-akatemia antoi vauhtia esikoiskirjalle ja loi uskoa siihen, että hän osaa kirjoittaa. Myös kirjailija Torsti Lehtisen lääkäreille pitämä kirjoittajakurssi innosti kirjailijaksi.

Kirjailijana Heidi Mäkinen viljelee vinoa huumoria. Ei ole yllätys, että yksi hänen lempikirjailijoitaan on Petri Tamminen. - Musta tuntuu että mä oon kauhean pessimistinen ja melankolinen ihminen, ja ilman sitä mua ei kukaan voi sietää, hän hymähtää.

Heidille lapset ovat rakkaita. Tärkeä tapahtuma hiljattain oli se, kun vietettiin Ellin eli nykyisin Peetan ja hänen puolisonsa Annan häitä. Parilla oli hääkimppunaan nippu parsakaaleja. Heidin tytöksi syntynyt Peeta kertoi jokin aika sitten äidilleen paitsi nimensä vaihtamisesta myös siitä, että haluaisi korjata sukupuoltaan. Vaikka asia ei tullut Heidille ihan yllätyksenä, on se kuitenkin saanut pysähtymään ja ajattelemaan monia asioita uudelleen. - Ensin se tuntu ihan hirveen vaikeelta, täytyy myöntää. Sain tukea eräältä ystävältä joka on ollut samassa tilanteessa. Mä näin tämän asian ihan eri tavalla sen jälkeen. Mä haluan ottaa avoimen linjan sen suhteen ja mä oon sitä mieltä että Suomeen pitäisi saada uusi translaki.

Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

Lähetykset

  • la 26.8.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • André Noël Chaker on kanadanranskalainen juristi, liikemies, tunnettu puhuja ja monipuolinen taiteilija. Hän on toiminut Suomessa eri organisaatioissa ja vapaana kouluttajana lähes 30 vuotta. Hänet tunnetaan positiivisena, suomalaisia arvoja kunnioittavana puhujana, joka rohkaisee ja ravistelee kuulijoita etsimään uusia ulottuvuuksia itsestään. Hän ei tyydy siihen, että suutarin pitäisi pysyä lestissään. Siksi hän itse laulaa, juontaa, kirjoittaa viihteellisesti sävytettyjä kirjoja ja harjoittaa silti huippujuristin ammattiaan.

    Ohjelma kertoo värikkäästä, ei kovin helposta taustasta nousseen, monikulttuurisen, miehen elämästä henkilökohtaisten valokuvien kautta. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Säveltäjä Olli Kortekangas on aina ollut kiinnostunut ihmisen äänestä. Tuorein ihmisäänen ja musiikin kokonaisuus on Tampere-talossa 16. helmikuuta kantaesitettävä ooppera Veljeni vartija, joka kertoo sisällissodasta Tampereella. Olli Kortekangas on uransa aikana säveltänyt toistasataa teosta, joihin kuuluu muun muassa orkesterimusiikkia, kuoro- ja kamarimusiikkia sekä kahdeksan oopperaa. Ratkaisevin askel säveltäjän uralla oli kohtaaminen säveltäjä Einojuhani Rautavaaran kanssa. Säveltäjän elämän kuutta kuvaa on selaamassa toimittaja Lisa Enckell.

  • Elokuvientekijä Taru Mäkelä oppi lukemaan elokuvajulisteiden avulla ja ne myös opettivat hänelle tiivistämisen taidon. Viime vuodet hän on elokuvatyönsä rinnalla kamppaillut syövän kanssa ja kolmen syöpää sairastaneena hänen tavoitteensa on nyt, että hänestä tulee vanha nainen. Taru Mäkelä on merkittävän suomalaisen elokuvasuvun lapsi ja elokuvien myötä jo varhain lapsuudessa hän oppi näkemään arkitodellisuuden toisenlaisena. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Tanssija ja koreografi Jens Walentinsson on yksi modernin tanssin uranuurtajista Suomessa. Kun Jorma Uotinen Pariisista palattuaan perusti Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän, Walentinsson oli tanssijana mukana Uotisen legendaarisissa produktioissa (1980 – 1989), jotka kiersivät ympäri Eurooppaa. Uranuurtaja Walentinsson oli myös Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön tanssin lehtorina (1992 - 2005). Hänet tunnetaan monimuotoisista töistään eri taiteilijoiden kanssa ja omista koreografioistaan Suomen teattereissa. Taiteellisuus kukoistaa myös keittiössä. Kuulemme Jens Walentinssonin värikkäästi liikkuvasta elämästä kuuden valokuvan kautta. Toimittaja Sini Sovijärvi.

  • Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Maria-Anna Auviselle uskontojen välinen vuoropuhelu ja rauhantyö ovat arkipäivää. Feministiteologina hänelle ihmisoikeuksien puolustaminen ja naisten aseman esiin nostaminen niin kirkoissa kuin yhteiskunnassa ovat olleet aina tärkeitä. Afrikassa työskennellessään Auvinen sai oppia että ihminen ei ole ihminen yksin, vaan ihmisyys on jaettu ominaisuus. Jos yrittää olla ihminen yksin, ei esimerkiksi tervehdi tai ota huomioon toista ihmistä, eli kieltää toisen ihmisyyden, menettää samalla omansa, korostaa Mari-Anna Auvinen. Toimittajana on Lisa Enckell.

  • Tampereen taidemuseon ja vasta perustetun Muumimuseon johtaja Taina Myllyharjua on kiinnostanut kuvataide ihan pienestä pitäen. Lapsuudessaan Raumalla hän piirsi paljon yhdessä Tiina-siskonsa kanssa sekä kävi maamme ensimmäistä kuvataidekoulua. "Sain historiasta ja kuvaamataidosta kympin koulussa, joten ehkä nämä olivat enteitä siitä, että tarvitsen kumpaakin elämässäni."

    Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Suomen "viralliseksi Muumimammaksi" hän ei olisi kuvitellut tulevansa. Hän piti kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen suuri Star Trekin fani. Lapsuuteen liittyi vahva nallekarhujen keräilyvaihe ja hän omistaa edelleen siskonsa kanssa suuren kokoelman nallepehmoleluja.

    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Professori, kuvataiteilija, graafikko, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka tunnetaan huikeasta, värikylläisestä ja materiaaleja kokeilevasta taiteestaan. Hänen yhdessä miehensä Jaakko Seeckin kanssa työstämä Seitsemän veljestä (1979) oli ensimmäinen pitkä, kotimainen animaatioelokuva. Siitä valmistui 2011 ranskankielinen versio, jota on esitetty elokuvafestivaaleilla eri maissa. Suomen juhlavuotena 2017 valmistui Riitta Nelimarkan isoisästä Eero Nelimarkasta työstämä dokumenttielokuva.

    Riitta Nelimarkan taiteessa toistuvat, sympaattiset otukset ovat muunnelmia hahmosta nimeltä Elise, joka on vapaa, kokeileva, ihmettelevä ja kyseenalaistava eli hänen alter egonsa. Nosce te ipsum (tunne itsesi) on Riitta Nelimarkan keskeisiä tunnuslauseita. Kansainvälisesti tunnettu kuvataiteilija kertoo elämästään keskeisten valokuvien kautta Helsingin Marjaniemessä, värejä räiskyvässä ateljeekodissaan meren rannalla.

    Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Nuotio on yksi hienoimmista lämmönlähteistä. Sillä voi kypsentää hiilloksella, siinä voi loimuttaa, käristää tai valmistaa ruokaa astiassa. Tuli on lähentävä elementti. Se on vähän kuin keittiö, jossa on aina hauskimmat jutut, nauraa keittiömestari Markus Maulavirta, joka 50-vuotiaana irtisanoutui ravintolatyöstä ja lähti Lappiin eräoppaaksi.

    Markus Maulavirta intohimo puhtaisiin raaka-aineisiin syttyi nuorena kokkina, kun hän työskenteli Michelin-tähdenkin saaneessa ravintola Georgessa. Lähiruuan puolestapuhujana hän iloitsee suomalaisesta ruuasta, joka on hieno valttikortti maailmalla. Suomalaisessa ruokakulttuurissa on menty askel eteenpäin, sillä aistit on päästetty valloilleen ja nautiskelu sallitaan, iloitsee Maulavirta. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi on tehnyt koko työuransa Punaisessa Ristissä. Tie avustusjärjestöön vei nuorena sattumalta, mutta sille tielle hän jäi. Yhdessä tekemisen aatos koukutti hänet mukaansa. Katastrofista toiseen kulkeminen ei ole saanut häntä turhautumaan. Hän keskittää energiansa aina siihen, mitä pystytään tekemään eikä siihen, mihin ei voida vaikuttaa. Joulun hän viettää rauhassa perheensä kanssa Valkeakosken kodissaan, mikäli mikään katastrofi ei vie häntä juuri silloin avustusoperaatioon. Kalle Löövin tapasi Sari Valto.

  • Turun vanhan keskusta ja Turun tuomiokirkon seudun joenvarsi ovat olleet arkkitehti Benito Casagranden elämässä monella tapaa merkityksellisiä. Pikkupoikana joenranta tarkoitti paikkaa, missä hän leikki ystävänsä Keijo Ketosen kanssa. Valmistuessaan kiitettävillä arvosanoilla arkkitehdiksi Benito Casagrande ihastui vanhaan suurtoriin ja historialliseen jokimiljööseen ja teki siitä diplomityönsä. Monet diplomityössä ehdotetut ajatukset ovat 40 vuoden jälkeen käyneet toteen. Yksi hänen näkyvimmistä töistään on Turun Hansakorttelin kauppakeskuksen suunnittelu.

    Benito Casagranden merkityksellisemmät elämänvaiheet kulminoituvat joen rannassa olevaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen, jonka turkulaiset tuntevat Ingmanin talona. Benito Casagranden isoisä Antonio Casagranden piti samaisessa talossa 1900-luvun alussa piskuista lelukauppaa. Casagranden ansiosta rakennus kunnostettiin museoviraston valvonnassa ja nykyään talo tunnetaan Casagranden talona. Ikkuna ikkunalta ja metri metriltä Benito Casagrande hankki talon omistukseensa ja sinne rakennettiin hänen toivomuksestaan katolinen kappeli. Hän toivoo tulevansa puolisonsa kanssa myös haudatuksi sinne.

    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Sota-aikana lasten elämässä oli vähän leikkiä, sillä arki oli täynnä töitä ja huolia. Lähes 80 vuotta sitten evakkomatkalle lähtenyt Kaarina Peltola on entinen lotta ja aina avulias sotaveteraani. Talvisodan alkaaessa vain 13-vuotias Kaarina Peltola osallistui monenlaisiin töihin pikkulottana sekä talvi- että jatkosodan aikana. Mieluisimpia töitä hänestä oli leipominen. Hänen tuli myös ommella lumipukuja, viljellä hyötykasveja, auttaa kotiaskareissa ja huolehtia pienemmistä sisaruksistaan. Ohjelman on toimittanut rita Trötschkes.

  • Hyppäys solistin tehtävästä oopperan johtoon oli Lilli Paasikivelle mahdollisuus, johon piti tarttua heti, vaikka laulajan uralla oli ja on vielä paljon tarjolla. Laulamista hän ei kiireenkään keskellä ole jättänyt vaan esiintyy syksyn aikana isoissa tehtävissä mm. Yhdysvalloissa ja Japanissa.

    Suomen kansallisooppera on mullistusten keskellä kun sekä pääjohtaja, että baletin johtaja vaihtuvat. Siihen liittyy hänen ajatuksissaan sekä haikeutta, että kiehtovia mahdollisuuksia.

    Hallintotyöt eivät Lilli Paasikiveä ahdista. Haasteet on tehty voitettaviksi. Jos rahat ovat tiukassa, pitää toiminta sopeuttaa sen mukaan. Lilli korostaa, että hän on diplomi-insinöörin tytär ja arvostaa tehokkaita ratkaisuja. Hänen ihanteensa on myös renessanssi-ihminen, jolta löytyy monenlaista osaamista.

    Ohjelman Lilli Paasikiven kuudesta kuvasta on toimittanut Ari Meriläinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä