Kuusi kuvaa

Lääkäri ja kirjailija Heidi Mäkiselle elämä tarjoaa yllätyksiä

  • 42 min
  • toistaiseksi

Heidi Mäkinen on tamperelainen lääkäri ja esikoiskirjailija. Hänen kirjansa ”Ei saa mennä ulos saunaiholla” julkaistiin 2016. Kirjasta löytyy aineksia Heidin omasta elämästä: Muiden muassa mummu Kiuruvedeltä ja oma kissa Kerttu antavat esikoiskirjan tekstille omat mausteensa.

Kiuruveden toinen mummu, isän äiti, oli värikäs persoona, jonka koti näytti hienolta ja siistiltä. Mummu oli saanut nuorempana sydämen vajaatoiminta-diagnoosin, eikä siksi osallistunut maatilan töihin. Vaari heräsi aamulla aikaisin lypsämään lehmiä. - Mummun mielestä kaikkein vaarallisinta mitä voi tehdä, oli mennä heti saunan jälkeen ulos. Tästä esikoiskirja sai nimensä. Diagnoosia sydämen vajaatoiminnasta Heidi nykyisin epäilee.

Huumori on Heidin kirjoissa keskeistä. Heidi muistaa myös miten joka kesä kaikki lapset kerääntyivät katsomaan kuinka mummu kävi kerran kesässä pikaisesti saunasta uimassa. - Mummo myös pelkäsi ukkosta ja heitti veitset ulos ikkunasta, etteivät ne houkuttele salamoita sisään. - Pelkäsin itsekin ukkosta hirveästi, hän muistelee lämmöllä.

Kun oma äiti ja isä opiskelivat Helsingissä, sai Heidi olla isovanhempien hoidossa Toiviaiskylässä. pitkiäkin aikoja. Nuori isä opiskeli Helsingissä meteorologiksi ja äiti laboratoriohoitajaksi.

Heidin ensimmäisessä kuvassa ollaankin Kiuruveden kesäisissä tunnelmissa. Heidi kurkistaa siinä äidin kainalosta, isä on juuri virittänyt kameran itselaukaisijan ja juossut kuvan oikeaan laitaan kahvikuppi kädessään. Kuva on dokumentaarinen hetki heinäpellon laidalta kun ollaan päästy ansaitulle kahvitauolle. Isä harrasti valokuvausta ja Heidi muistaakin jo lapsuudesta isänsä harrastuksen parissa.

Heidin nuoruuden tärkeät ihmiset löytyivät lukiosta ja opiskeluajalta ja osa on jäänyt pysyvästi ystäviksi. - Opiskeluaika ei tuntunut rankalta. Oli aikaa ja energiaa vaikka laulaa lauluja lopusta alkuun tai keksiä palindromeja, hän nauraa. Opiskelun aloittaminen Kuopion lääketieteellisessä tiedekunnassa ei ollut itsestäänselvyys. Heidi haki ja pääsi ensin Tampereen teknilliseen korkeakouluun, mutta keskeytti opinnot ensimmäisen vuoden jälkeen.

Erikoistumisala reumatologiksi löytyi helposti: ylilääkäri Jyväskylässä kannusti Heidiä alalle ja yhden yön mietittyään Heidi teki päätöksensä. Seminaarit ulkomailla ja verkostoituminen kollegoiden kanssa ovat antaneet työn ohessa paljon mukavia muistoja. - Kaikkein parasta ovat  kuitenkin olleet potilaat ja kollegat.

Heidin haaveena on vähentää lääkärin työtä ja saada aikaa kirjoittamiselle. Viita-akatemia antoi vauhtia esikoiskirjalle ja loi uskoa siihen, että hän osaa kirjoittaa. Myös kirjailija Torsti Lehtisen lääkäreille pitämä kirjoittajakurssi innosti kirjailijaksi.

Kirjailijana Heidi Mäkinen viljelee vinoa huumoria. Ei ole yllätys, että yksi hänen lempikirjailijoitaan on Petri Tamminen. - Musta tuntuu että mä oon kauhean pessimistinen ja melankolinen ihminen, ja ilman sitä mua ei kukaan voi sietää, hän hymähtää.

Heidille lapset ovat rakkaita. Tärkeä tapahtuma hiljattain oli se, kun vietettiin Ellin eli nykyisin Peetan ja hänen puolisonsa Annan häitä. Parilla oli hääkimppunaan nippu parsakaaleja. Heidin tytöksi syntynyt Peeta kertoi jokin aika sitten äidilleen paitsi nimensä vaihtamisesta myös siitä, että haluaisi korjata sukupuoltaan. Vaikka asia ei tullut Heidille ihan yllätyksenä, on se kuitenkin saanut pysähtymään ja ajattelemaan monia asioita uudelleen. - Ensin se tuntu ihan hirveen vaikeelta, täytyy myöntää. Sain tukea eräältä ystävältä joka on ollut samassa tilanteessa. Mä näin tämän asian ihan eri tavalla sen jälkeen. Mä haluan ottaa avoimen linjan sen suhteen ja mä oon sitä mieltä että Suomeen pitäisi saada uusi translaki.

Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

Lähetykset

  • la 26.8.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

  • Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa. Vastuullisesti ja eettisesti kasvatettu ja tuotettu ruoka alkulähteiltä pöytään, on tämän kokeneen kulinaristin ja huippuammattilaisen periaate.

    Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Muusikko Gian Majidi rakastui lapsena Pavarottin lauluun ja klassiseen musiikkiin Iranin televisiossa esitettävien luonto-ohjelmien myötä. Hän ryhtyi myös opiskelemaan Teheranissa klassista laulua. Kurditaustainen Gian halusi kuitnekin Eurooppaan ja löysi Dubain, Saksan, Norjan ja Ruotsin jälkeen pysyvämmän kodin veljensä luota Suomesta. Sibelius Akatemian Global Music-ohjelmassa parhaillaan opintojaan viimeistelevä Gian perusti joitakin vuosia sitten muusikkoveljensä Maroufin kanssa yhtyeen nimeltään BaranBand, joka soittaa omia ja uuden ja vanhan perinteen persialaisia sävellyksiä. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

  • New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Hän on syntynyt Israelissa ja ja viettänyt lapsuutensa maatilalla Savossa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Simon Livsonin Helsingissä.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen on rakentanut elämänsä Kökarin saarelle ulkosaaristoon. Paitsi taiteilijana, hänet tunnetaan kuvataidetutkimuksen kehittäjänä ja maailmanmainekin oli liipasimella performanssiryhmän Jack Helen Brut kanssa. Saariston lisäksi hänen elämänsä kohokohtia on löytynyt Islannista, Lofooteilta ja Mount Kenian huipulta. Hänen työnsä ovat usein suuria ja äärirealistisia, mutta värimaailma saattaa yllättää. Muotokuvat ovat hänen haasteensa.Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Pietarsaarelainen arktisen Nanoq-museon johtaja Pentti Kronqvistin elämän on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia seikkailuja, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavarojaan on koeteltu. Kesäkuussa 80 vuotta täyttävä Kronqvist ponnisti lapsuutensa köyhyydestä pelottomaksi napapiiriretkeilijäksi ja sitkeäksi museonjohtajaksi, joka osaa unelmoida ja toteuttaa unelmiaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Pentti Kronqvistin Pietarsaaren vanhassa kaupungissa.

  • Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan kevät on ollut hektinen. Kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet käsi kädessä kun hän on valmistellut kuraattorina Mäntän kuvataideviikkoja ja tiedottajana Kajaanin runoviikkoja. Roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona ovat eläneet sulassa sovussa samassa henkilössä jo vuosia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Halmetojan hänen omassa galleriassaan Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä