Kuusi kuvaa

Lääkäri ja kirjailija Heidi Mäkiselle elämä tarjoaa yllätyksiä

  • 42 min
  • toistaiseksi

Heidi Mäkinen on tamperelainen lääkäri ja esikoiskirjailija. Hänen kirjansa ”Ei saa mennä ulos saunaiholla” julkaistiin 2016. Kirjasta löytyy aineksia Heidin omasta elämästä: Muiden muassa mummu Kiuruvedeltä ja oma kissa Kerttu antavat esikoiskirjan tekstille omat mausteensa.

Kiuruveden toinen mummu, isän äiti, oli värikäs persoona, jonka koti näytti hienolta ja siistiltä. Mummu oli saanut nuorempana sydämen vajaatoiminta-diagnoosin, eikä siksi osallistunut maatilan töihin. Vaari heräsi aamulla aikaisin lypsämään lehmiä. - Mummun mielestä kaikkein vaarallisinta mitä voi tehdä, oli mennä heti saunan jälkeen ulos. Tästä esikoiskirja sai nimensä. Diagnoosia sydämen vajaatoiminnasta Heidi nykyisin epäilee.

Huumori on Heidin kirjoissa keskeistä. Heidi muistaa myös miten joka kesä kaikki lapset kerääntyivät katsomaan kuinka mummu kävi kerran kesässä pikaisesti saunasta uimassa. - Mummo myös pelkäsi ukkosta ja heitti veitset ulos ikkunasta, etteivät ne houkuttele salamoita sisään. - Pelkäsin itsekin ukkosta hirveästi, hän muistelee lämmöllä.

Kun oma äiti ja isä opiskelivat Helsingissä, sai Heidi olla isovanhempien hoidossa Toiviaiskylässä. pitkiäkin aikoja. Nuori isä opiskeli Helsingissä meteorologiksi ja äiti laboratoriohoitajaksi.

Heidin ensimmäisessä kuvassa ollaankin Kiuruveden kesäisissä tunnelmissa. Heidi kurkistaa siinä äidin kainalosta, isä on juuri virittänyt kameran itselaukaisijan ja juossut kuvan oikeaan laitaan kahvikuppi kädessään. Kuva on dokumentaarinen hetki heinäpellon laidalta kun ollaan päästy ansaitulle kahvitauolle. Isä harrasti valokuvausta ja Heidi muistaakin jo lapsuudesta isänsä harrastuksen parissa.

Heidin nuoruuden tärkeät ihmiset löytyivät lukiosta ja opiskeluajalta ja osa on jäänyt pysyvästi ystäviksi. - Opiskeluaika ei tuntunut rankalta. Oli aikaa ja energiaa vaikka laulaa lauluja lopusta alkuun tai keksiä palindromeja, hän nauraa. Opiskelun aloittaminen Kuopion lääketieteellisessä tiedekunnassa ei ollut itsestäänselvyys. Heidi haki ja pääsi ensin Tampereen teknilliseen korkeakouluun, mutta keskeytti opinnot ensimmäisen vuoden jälkeen.

Erikoistumisala reumatologiksi löytyi helposti: ylilääkäri Jyväskylässä kannusti Heidiä alalle ja yhden yön mietittyään Heidi teki päätöksensä. Seminaarit ulkomailla ja verkostoituminen kollegoiden kanssa ovat antaneet työn ohessa paljon mukavia muistoja. - Kaikkein parasta ovat  kuitenkin olleet potilaat ja kollegat.

Heidin haaveena on vähentää lääkärin työtä ja saada aikaa kirjoittamiselle. Viita-akatemia antoi vauhtia esikoiskirjalle ja loi uskoa siihen, että hän osaa kirjoittaa. Myös kirjailija Torsti Lehtisen lääkäreille pitämä kirjoittajakurssi innosti kirjailijaksi.

Kirjailijana Heidi Mäkinen viljelee vinoa huumoria. Ei ole yllätys, että yksi hänen lempikirjailijoitaan on Petri Tamminen. - Musta tuntuu että mä oon kauhean pessimistinen ja melankolinen ihminen, ja ilman sitä mua ei kukaan voi sietää, hän hymähtää.

Heidille lapset ovat rakkaita. Tärkeä tapahtuma hiljattain oli se, kun vietettiin Ellin eli nykyisin Peetan ja hänen puolisonsa Annan häitä. Parilla oli hääkimppunaan nippu parsakaaleja. Heidin tytöksi syntynyt Peeta kertoi jokin aika sitten äidilleen paitsi nimensä vaihtamisesta myös siitä, että haluaisi korjata sukupuoltaan. Vaikka asia ei tullut Heidille ihan yllätyksenä, on se kuitenkin saanut pysähtymään ja ajattelemaan monia asioita uudelleen. - Ensin se tuntu ihan hirveen vaikeelta, täytyy myöntää. Sain tukea eräältä ystävältä joka on ollut samassa tilanteessa. Mä näin tämän asian ihan eri tavalla sen jälkeen. Mä haluan ottaa avoimen linjan sen suhteen ja mä oon sitä mieltä että Suomeen pitäisi saada uusi translaki.

Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

Lähetykset

  • la 26.8.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

  • Kuvataiteilijana ja kirjailijana palkittu monipuolinen taiteilija Hannu Väisänen elää kutsumustaan todeksi joka päivä. Maaliskuussa Helsingissä avautunut tuore näyttely pursuaa värejä. Kirjailijanura alkoi aikoinaan Ranskassa hyvin dramaattisissa merkeissä. Kaapatuksi joutuminen ja siitä selviytyminen synnyttivät tarpeen kertoa tarinoita ja kirjailijan ura aukeni. Nykyisin hän myös asuu Ranskassa. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä