Kuusi kuvaa

Anu Pentik työskentelee intohimoisesti ja lumoutuu kauneudesta

  • 43 min
  • toistaiseksi

Tunnettu keramiikkataiteilija, muotoilija ja yrittäjä Anu Pentik on toteuttanut haaveensa kovalla työllä, sitkeydellä ja luovuudella. Kirjassa "Saven sytyttämä" on sitaatti nuorelta Anulta, joka aikoo rakentaa elämänsä itse. - Vielä minä maailmalle lähden ja vielä minä teille näytän, että elämässä voi tehdä ja valita ihan itse mitä tahansa.

Nykyään Pentik on maankuulu käsite. Hän pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että kaikki ansio on jaettu hänelle, eikä yhtään aviomiehelle Topi Pentikäiselle, tai pojalle Pasi Pentikäiselle sekä Pentikin muulle henkilökunnalle, jotka ovat olleet mukana rakentamassa perheyritystä.

Sielunkumppaninsa kanssa hän on kulkenut yhteistä taivalta yli 50 vuotta. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1965 ja muutti vuonna 1969 Posiolle, mistä Topi Pentikäinen sai voimisteluopettajan viran. Kun aviomies opetti päivisin koulussa, hoiti Anu kodin ja lapset, mutta samalla hän kaipasi virikettä, jota hän löysi käsityö- ja askartelukursseilta. Iltakursseilla syttyi intohimo saveen, johon hän oli tutustunut jo lapsena.

Ennen muuttoa Posiolle Anu oli valmistunut Riihimäen valtion askarteluopistosta askarteluohjaajaksi. Niinpä Pentikäisen perheen kellariin Posiolla rakennettiin 1970-luvulla savipaja ja uuni, jossa poltettiin ensimmäiset menestystuotteet, kaamoskivet. Niitä meni niin paljon kuin ehti tehdä sen jälkeen kun Stockmann tilasi niitä myyntiin. Ei aikaakaan kun pariskunta avasi myös nahkaompelimon, jossa valmistettiin Anun suunnittelemia nahka-asuja.

Nykyään Pentik on valtava perheyritys, joka valmistuttaa tuotteitaan myös Kiinassa. Posiolla on edelleen voimissaan maailman pohjoisin keramiikkatehdas, joka perustettiin sinne 46 vuotta sitten. - Olemme kokeneet useamman laman, konkurssiuhan ja olemme joutuneet tekemään kovia ratkaisuja, mutta tekemisen kautta olemme selvinneet yhdessä. Liima pitää meidät yhdessä Topin kanssa. Olen aina kunnioittanut aviomiestäni sekä ihaillut hänen kasvuvoimaansa, sanoo Anu.

Tärkeä ihminen Anun elämässä on myös Pentikin brändijohtaja Auli Harjama, jonka kanssa hän on matkustanut ja tehnyt töitä yhdessä yli 38 vuotta. – Luottohenkilöni, joka kanssa olemme myös hyviä ystäviä, hän iloitsee.

Ensimmäinen Anu Pentikin suunnittelemaa astiasto on Aino, johon hän etsi mummolan fiilistä. – Siinä on vihreä reunaraita ja pieni vihreälehtinen kukka, Anu kuvailee. Siinä on selkeät, rauhalliset värit ja lämpimät muodot. Asiakkaat ostivat Ainoa laman syvimmässä vaiheessa. Pentikin tuotteisiin sisältyy Anun toiveiden mukaan sellaisia viestejä kuten lämpö, koti, turvallisuus ja pitkä käyttöikä.

Aina energistä Anu Pentikiä ei kiinnosta menneisyys, vaan tulevaisuus ja uudet näytöt. Keramiikkataiteilijana hän on saanut valtavasti uutta energiaa Taidehallin suuresta näyttelystä Helsingissä ja tekee jo innostuneena seuraavaa näyttelyään, jonka hän aikoo tarjota vuonna 2020.

Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 2.9.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa. Vastuullisesti ja eettisesti kasvatettu ja tuotettu ruoka alkulähteiltä pöytään, on tämän kokeneen kulinaristin ja huippuammattilaisen periaate.

    Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Muusikko Gian Majidi rakastui lapsena Pavarottin lauluun ja klassiseen musiikkiin Iranin televisiossa esitettävien luonto-ohjelmien myötä. Hän ryhtyi myös opiskelemaan Teheranissa klassista laulua. Kurditaustainen Gian halusi kuitnekin Eurooppaan ja löysi Dubain, Saksan, Norjan ja Ruotsin jälkeen pysyvämmän kodin veljensä luota Suomesta. Sibelius Akatemian Global Music-ohjelmassa parhaillaan opintojaan viimeistelevä Gian perusti joitakin vuosia sitten muusikkoveljensä Maroufin kanssa yhtyeen nimeltään BaranBand, joka soittaa omia ja uuden ja vanhan perinteen persialaisia sävellyksiä. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

  • New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Hän on syntynyt Israelissa ja ja viettänyt lapsuutensa maatilalla Savossa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Simon Livsonin Helsingissä.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen on rakentanut elämänsä Kökarin saarelle ulkosaaristoon. Paitsi taiteilijana, hänet tunnetaan kuvataidetutkimuksen kehittäjänä ja maailmanmainekin oli liipasimella performanssiryhmän Jack Helen Brut kanssa. Saariston lisäksi hänen elämänsä kohokohtia on löytynyt Islannista, Lofooteilta ja Mount Kenian huipulta. Hänen työnsä ovat usein suuria ja äärirealistisia, mutta värimaailma saattaa yllättää. Muotokuvat ovat hänen haasteensa.Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Pietarsaarelainen arktisen Nanoq-museon johtaja Pentti Kronqvistin elämän on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia seikkailuja, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavarojaan on koeteltu. Kesäkuussa 80 vuotta täyttävä Kronqvist ponnisti lapsuutensa köyhyydestä pelottomaksi napapiiriretkeilijäksi ja sitkeäksi museonjohtajaksi, joka osaa unelmoida ja toteuttaa unelmiaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Pentti Kronqvistin Pietarsaaren vanhassa kaupungissa.

  • Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan kevät on ollut hektinen. Kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet käsi kädessä kun hän on valmistellut kuraattorina Mäntän kuvataideviikkoja ja tiedottajana Kajaanin runoviikkoja. Roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona ovat eläneet sulassa sovussa samassa henkilössä jo vuosia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Halmetojan hänen omassa galleriassaan Helsingissä.

  • Koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän nuoruudessaan kävi katsomassa baletti-esityksiä, hän itki lähes aina, sillä tanssijan ura ei silloin ollut mahdollinen. Kaipaus tanssin pariin oli kuitenkin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta. Toimittaja Lisa Enckell tapasi syntymäpäiviensä kynnyksellä olevan tanssitaiteilijan.

  • Ranualainen Markku Kuha kaipaa entisaikojen yhteisöllisyyttä ja elävää maaseutua. Hänen mielestään ihmiset ovat hukanneet aitouden ja yhteyden luontoon, mutta muutos parempaan on onneksi käynnissä. Kuha on biodynaaminen maanviljelijä, joka elää ja työskentelee kotitilallaan Ranualla. Elämää ja työtä rytmittävät luonnon ja taivaankappalaiden kiertokulku, ja kierrossa tilalla ovat myös ravinteet. Ruoka tulee omasta maasta, ja se, mikä ei ihmisille kelpaa, menee eläimille. Markku Kuhan mielestä ihminen on sitä mitä hän syö, ja terve ravinto pitää myös ihmisen terveenä ja onnellisena. Hänen mielestään siinä piilee ratkaisu moniin ongelmiin.

    Ohjelman on toimittanut Sandra Järvenpää.

  • Helsingin hiippakunnan uutta piispaa, Teemu Laajasaloa, kiinnostavat teologia ja tavallisen ihmisen elämä. Kiinnostus eettisiin kysymyksiin vei nuoren uskonnonopettajan aikoinaan teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän päätyi sittemmin myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Valinta piispaksi on tuonut eteen uudenlaisia vaativia tehtäviä ja haastavia tilanteita. Julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi piispan Helsingin tuomiokapitulissa.

  • Suomentaja Kersti Juvan lapsuudenkodin seiniä reunustivat kirjahyllyt. Isä kertoi jännittäviä tarinoita ja rikas suomen kieli kuului eri puolilta Suomea tulleiden kotiapulaisten puheessa. Kirjastokortin saatuaan Juva ei tehnyt muuta kuin luki. Sittemmin Juvan työpöydän kautta ovat valmistuneet suomeksi Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut brittiläiset merkkiteokset. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskuntaan on haluttu muutosta. Opiskeluaikana Juva lähti mukaan vasemmistolaiseen liikkeeseen. Välit liikkeeseen kuitenkin katkesivat, kun Juva tuli ulos kaapista ja sitä ei vasemmistolaisessa opiskelijajärjestössä hyväksytty. Luonteva vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Juva on ollut nyt vuoden naimisissa pitkäaikaisen puolisonsa kanssa.

    Ohjelman on toimittanut Aino Saarenmaa.

  • Oopperalaulaja ja valtiotieteilijä Sören Lillkung on elämänsä varrella laulanut niin perinteistä oopperaa Suomen Kansallisoopperassa, kuin nykyoopperaa Kokkolan oopperatuotannoissa. Tunnetuksi hän on kuitenkin tullut erityisesti musikaalirooliensa kautta muun muassa Les Miserablesin poliisipäällikkö Javertina. Pitkään hän on toiminut myös ammattikorkeakoulu Novian yksikönjohtajana Pietarsaaressa ja lisäksi kuoronjohtajana. Nyt hän aloittaa erään Suomen merkittävimpiin kulttuurin tukijoihin kuuluvän säätiön, Svenska Kulturfondenin ensimmäisenä toimitusjohtajana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi hänet Pietarsaaren seudun musiikkiopistossa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä