Kuusi kuvaa

Anu Pentik työskentelee intohimoisesti ja lumoutuu kauneudesta

  • 43 min
  • toistaiseksi

Tunnettu keramiikkataiteilija, muotoilija ja yrittäjä Anu Pentik on toteuttanut haaveensa kovalla työllä, sitkeydellä ja luovuudella. Kirjassa "Saven sytyttämä" on sitaatti nuorelta Anulta, joka aikoo rakentaa elämänsä itse. - Vielä minä maailmalle lähden ja vielä minä teille näytän, että elämässä voi tehdä ja valita ihan itse mitä tahansa.

Nykyään Pentik on maankuulu käsite. Hän pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että kaikki ansio on jaettu hänelle, eikä yhtään aviomiehelle Topi Pentikäiselle, tai pojalle Pasi Pentikäiselle sekä Pentikin muulle henkilökunnalle, jotka ovat olleet mukana rakentamassa perheyritystä.

Sielunkumppaninsa kanssa hän on kulkenut yhteistä taivalta yli 50 vuotta. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1965 ja muutti vuonna 1969 Posiolle, mistä Topi Pentikäinen sai voimisteluopettajan viran. Kun aviomies opetti päivisin koulussa, hoiti Anu kodin ja lapset, mutta samalla hän kaipasi virikettä, jota hän löysi käsityö- ja askartelukursseilta. Iltakursseilla syttyi intohimo saveen, johon hän oli tutustunut jo lapsena.

Ennen muuttoa Posiolle Anu oli valmistunut Riihimäen valtion askarteluopistosta askarteluohjaajaksi. Niinpä Pentikäisen perheen kellariin Posiolla rakennettiin 1970-luvulla savipaja ja uuni, jossa poltettiin ensimmäiset menestystuotteet, kaamoskivet. Niitä meni niin paljon kuin ehti tehdä sen jälkeen kun Stockmann tilasi niitä myyntiin. Ei aikaakaan kun pariskunta avasi myös nahkaompelimon, jossa valmistettiin Anun suunnittelemia nahka-asuja.

Nykyään Pentik on valtava perheyritys, joka valmistuttaa tuotteitaan myös Kiinassa. Posiolla on edelleen voimissaan maailman pohjoisin keramiikkatehdas, joka perustettiin sinne 46 vuotta sitten. - Olemme kokeneet useamman laman, konkurssiuhan ja olemme joutuneet tekemään kovia ratkaisuja, mutta tekemisen kautta olemme selvinneet yhdessä. Liima pitää meidät yhdessä Topin kanssa. Olen aina kunnioittanut aviomiestäni sekä ihaillut hänen kasvuvoimaansa, sanoo Anu.

Tärkeä ihminen Anun elämässä on myös Pentikin brändijohtaja Auli Harjama, jonka kanssa hän on matkustanut ja tehnyt töitä yhdessä yli 38 vuotta. – Luottohenkilöni, joka kanssa olemme myös hyviä ystäviä, hän iloitsee.

Ensimmäinen Anu Pentikin suunnittelemaa astiasto on Aino, johon hän etsi mummolan fiilistä. – Siinä on vihreä reunaraita ja pieni vihreälehtinen kukka, Anu kuvailee. Siinä on selkeät, rauhalliset värit ja lämpimät muodot. Asiakkaat ostivat Ainoa laman syvimmässä vaiheessa. Pentikin tuotteisiin sisältyy Anun toiveiden mukaan sellaisia viestejä kuten lämpö, koti, turvallisuus ja pitkä käyttöikä.

Aina energistä Anu Pentikiä ei kiinnosta menneisyys, vaan tulevaisuus ja uudet näytöt. Keramiikkataiteilijana hän on saanut valtavasti uutta energiaa Taidehallin suuresta näyttelystä Helsingissä ja tekee jo innostuneena seuraavaa näyttelyään, jonka hän aikoo tarjota vuonna 2020.

Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 2.9.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

  • Kuvataiteilijana ja kirjailijana palkittu monipuolinen taiteilija Hannu Väisänen elää kutsumustaan todeksi joka päivä. Maaliskuussa Helsingissä avautunut tuore näyttely pursuaa värejä. Kirjailijanura alkoi aikoinaan Ranskassa hyvin dramaattisissa merkeissä. Kaapatuksi joutuminen ja siitä selviytyminen synnyttivät tarpeen kertoa tarinoita ja kirjailijan ura aukeni. Nykyisin hän myös asuu Ranskassa. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä