Romano mirits

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus panostaa romaniasioihin

  • 14 min
  • toistaiseksi

Suomen osaamiskeskuksista KOSKE eli Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on perehtynyt erityisesti romaniasioihin. Se julkaisi kuluvan vuoden alkupuolella selvityksen romanilasten, -nuorten ja –perheiden sosiaalipalveluiden tilanteesta ja kehittämistarpeista. Mitä ovat osaamiskeskukset, mikä on LAPE ja mitä romaneiden lapsi- ja perhepalveluista selvisi tutkimuksessa? Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi KOSKEn johtaja Marja Heikkilän.

Lähetykset

  • ti 12.9.2017 18.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Romano Miritsissä puhutaan tänään romaneista suomalaisessa kirjallisuudessa ja kansanrunoudessa. Erityisesti Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja sen romanimaininnat ovat päätyneet Suomalaisen kirjallisuusseuran tutkija Risto Blomsterin tutkimuskohteeksi. Mitä Seitsemän Veljestä kertoo 1800-luvun romaneista, paljonko Kivi tunsi aihetta ja millaisen kuvan hän laittoi liikkeelle.
    Toimittaja Maria Friman.

  • Kevät on valmistumisjuhlien aikaa. Romano miritsissä kuullaan Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen koulutuksesta Romanikulttuurin ohjaajiksi valmistuvien Säde Mäntyniemen ja Tanja Grönstrandin mietteitä opiskelusta ja valmistumisesta. Tanja Grönstrand toteaa olevansa "ikuinen opiskelija", joka innostuu aina uudesta koulutuksesta. Säde Mäntyniemi taas halusi saada opinnoista lisää työkaluja työhönsä koulunkäynnin ohjaajana.Haastateltavana on myös Jari Stenroth, joka työskenteli koulutuksessa opettajana. Hän toteaa tuntevansa ylpeyttä siitä, että romanien lisäksi eteläpohjalaiset pääväestön työntekijät hakeutuivat koulutukseen ja halusivat saada työkaluja romaniväestön palvelemiseen ja heidän kulttuurinsa ymmärtämiseen.
    Toimittajana Jaakko Laakso

  • Romanikoruja kutsutaan ”kappaleiksi” ja määritelmä pitää sisällään kaikki perinnekorut. Kappaleet olivat aikoinaan kiertävän romaniväestön tapa säilyttää sekä kuljettaa omaisuuttaan mukanaan. Korut olivat helppo muuttaa rahaksi ja niissä oli sukujen sekä perheiden omaisuus kiinni. Ajan kuluessa korujen merkitys muuttui ja kappaleista tuli tärkeä osa romaniväestön perinteitä, historiaa, tarinoita ja muistoja. Korut kertovat sukujen ja perheiden menneisyydestä ja ne siirtyvät vanhemmilta lapsille.

    Tämän kertaisessa Romano miritsissa tavataan Alinda ”Inka” Hagert. Helsingissä asuva 71-vuotias vanhus kertoo, millaisia tarinoita romanikorut kertovat ja mikä niiden merkitys on romanikulttuurissa.Toimittaja on Miriam Schwartz.

  • Miksi ovet ei aukene meille, kyselee Lenita Nyman tämän kertaisessa Romano Miritsissä. Miltä syrjintä näyttää ja miltä se tuntuu? Minkälaista roolia syrjintä esittää yksittäisen ihmisen elämässä. Näille asioille Nyman haluaa antaa kasvot. Lenitan elämää suuresti hankaloittava asia sai hänet liikkeelle ja ryhtymään toimenpiteisiin. Teot voivat olla pieniäkin, mutta silti vaikuttavia ja odotukset suuria. Lenita päätti omalta osaltaan ainakin yrittää.Toimittajana Maria Friman.

  • Kiteen seudun romaniyhdistys haluaa rakentaa romanien yhteisöllisyyttä ja olla sillanrakentajana pääväestön suuntaan. Yhdistyksen toimintoihin kuuluvat romanikahvilan pitäminen Kiteellä, kerhotoiminta ja romaniyhdistys toimii kulttuuritulkkina viranomaistahojen suuntaan. Tärkeätä on myös musiikkitoiminta ja ajankohtaisista asioista informointi. Puheenjohtaja Henry Blomerus toivoo, että hyvällä yhteistyöllä saadaan paljon aikaan. Toimittaja Jaakko Laakso tapasi yhdistyksen puheenjohtajan Henry Blomeruksen ja hallituksen jäsenen, Ruotsista Suomeen äskettäin muuttaneen Mika Blomeruksen. Hän myös arvioi löytyykö romaneihin suhtautumisessa eroja Ruotsin ja Suomen välillä.

  • Rauno Merisaari työskentelee Suomen Ulkoministeriössä ihmisoikeussuurlähettiläänä. Hän puhuu kansainvälisellä tasolla muun muassa romaniväestön oikeuksien puolesta. Merisaaren mukaan keskustelu on tärkeää, mutta avainasemassa ovat eri maiden hallitukset sekä näiden konkreettinen sitoutuminen romanien ihmisoikeuksien turvaamiseen. EU:n perusoikeusviraston teettämän tutkimuksen mukaan romanit ovat Euroopan syrjityin väestöryhmä ja heihin kohdistuvat viharikokset ovat yhä kasvava ongelma. Viharikosten lisäksi romanit jäävät useissa Euroopan maissa ilman perusoikeuksia ja ongelmat liittyvät asumiseen, köyhyyteen, terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä kansalaisuuskysymyksiin.

    Tämän kertaisessa Romano miritsissa kuulemme Rauno Merisaaren ajatuksia kansainväliseen romanipolitiikkaan liittyen. Toimittaja on Miriam Schwartz.

  • Romano mission toiminnan johtaja Tuula Åkerlund on nainen, joka on jo nuorena valinnut elämäntehtäväkseen oman yhteisön elinolojen parantamisen. Hän on ensimmäisiä romaninuoria, jotka ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi. Åkerlund on omistanut koko työuransa aatteelle ja missiolleen. Erityisen rakas hänelle on romanikieli ja hän haaveilee kirjan kirjoittamisesta romanikielellä. Toimittaja Maria Friman haastattelee Åkerlundia Suomaisen työn päivän hengessä.

  • ”Taide on työtä siinä missä muutkin työt”, toteaa Mertsi Lindgren, muusikko ja läänintaiteilija. Romano miritsin haastattelussa Lindgren kertoo polustaan ammattimuusikoksi ja Orkestra Suora lähetys –yhtyeen synnystä ja vaiheista. Hän pohtii myös romanikulttuurin ja romanien näkymistä mediassa ja toivoisi perinteisten, hyvien romaniarvojen näkyvän ja kuuluvan vahvasti. Mertsi Lindgrenin tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

  • Tämänkertaisessa Romano miritsissa tutkaillaan romanien ja median välisen suhteen kehittymistä historiasta nykypäivään sekä tulevaisuuden näkymiin. Kotimaisten elokuvien ja viihdeteollisuuden välittämä stereotypinen kuva romaneista istui Yleisradion teettämän tutkimuksen mukaan tiukassa vielä 2000-luvun alkupuolella. Kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että kuva romaniväestöstä vastasi osin tai täysin todellisuutta. Romano miritsin rooli asiaohjelmien tuottamisessa on nähty tärkeänä, mutta mitä asioita tulisi ottaa huomioon kun kehitetään romanikulttuuriin ja –kieleen liittyvää muuta ohjelmatarjontaa? Haastateltavana on Yleisradion julkaisujohtaja Ismo Silvo. Toimittajana Miriam Schwartz.

  • Hurriganes tuli Dimitri Keiskille tutuksi eräällä automatkalla, kun hänen isänsä esitteli bändin musiikkia rock'n'rollia rakastavalle pojalleen. Tieto siitä, että bändin solisti oli romani, muutti pienen pojan elämän ikuisiksi ajoiksi. Tuolloin Keiski ymmärsi, että myös hän voi esittää mitä tahansa musiikkia: Ei tarvinnut tyytyä tangoon! Dimitri opetteli soittamaan kitaraa ja aloitti oman uransa rokkarina. Kuin suloisen kohtalon kosketuksesta Keiski sai kutsun hypätä suuren idolinsa ja elämänsä suunnan näyttäjän kenkiin. Ympyrä on sulkeutunut Hän esiintyy tällä hetkellä Ganes-musikaalissa Remun roolissa. Toimittaja Maria Friman tapasi Dimitri Keiskin musikaalin esityksen jälkitunnelmissa.

  • Viki Baltzarilla on itäsuomalaiseksi romaninuoreksi harvinainen harrastus: hän soittaa Gypsy jazzia – Ranskassa syntynyttä jazzmusiikin lajia, jonka kehitti 1930-luvulla kitaristi Django Reinhardt. Gypsy jazzin soitto on vienyt Viki Baltzarin jo isoillekin lavoille ja nuoren miehen mielessä siintää musiikin ammattilaisuus. Sitä ennen kuitenkin haaveena ovat lukio- ja ammattikorkeakouluopinnot.
    Baltzarin perheessä Punkaharjulla vieraili toimittaja Jaakko Laakso.

  • Rony Nyman 22, on helsinkiläinen järjestyksenvalvoja, joka valittiin tänä vuonna Securitas Events oy –turvallisuuspalveluyrityksen yhdeksi Vuoden työntekijä –palkinnon saajaksi. Laaja työyhteisö äänestää keskuudestaan vuosittain ansioituneita työntekijöitä ja tänä vuonna Rony vastaanotti arvostetun kunniakirjan. Nuori mies on saanut toimia sekä perustehtävissä järjestyksenvalvojana että myös esimiestehtävissä. Jännittävää hänen mielestään on työn vaihtelevuus. Jokainen päivä on erilainen, hän saa kohdata ihmisiä ja olla oma itsensä. Rony haluaa kannustaa nuoria tekemään töitä unelmien saavuttamiseksi. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä