Romano mirits

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus panostaa romaniasioihin

  • 14 min
  • toistaiseksi

Suomen osaamiskeskuksista KOSKE eli Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on perehtynyt erityisesti romaniasioihin. Se julkaisi kuluvan vuoden alkupuolella selvityksen romanilasten, -nuorten ja –perheiden sosiaalipalveluiden tilanteesta ja kehittämistarpeista. Mitä ovat osaamiskeskukset, mikä on LAPE ja mitä romaneiden lapsi- ja perhepalveluista selvisi tutkimuksessa? Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi KOSKEn johtaja Marja Heikkilän.

Lähetykset

  • ti 12.9.2017 18.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Tero Roinisen isä on valtaväestöä ja äitikin on romanikulttuurin ulkopuolella elänyt romani. Nykyään Tero omaa vahvan romani-identiteetin josta on ylpeä. Kiitollisuus etnisestä taustasta ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Kahden kulttuurin välissä eläminen ja oman paikkansa löytäminen molemmista kulttuureista on vaatinut pitkän ja kirvelevän matkan. Eikä se aivan kivutonta ole vieläkään. Musiikilla perheensä elättävä Tero Roininen toimii vakituisena kitaristina mm. GG Caravan, Deep Insight sekä Sara Forsbergin -bändeissä, mutta tekee lisäksi yhteistyötä monien kotimaisten eturivin artistien riveissä. Soittamisen lisäksi hän säveltää, sovittaa sekä toimii ääninäyttelijänä useissa tunnetuissa piirrossarjoissa ja -elokuvissa.

    Ohjelman on toimittanut Maria Friman. Ohjelman toinen osa kuullaan viikon kuluttua Romano miritsissä.

  • Romano missio palkittiin hiljattain kriminaalihuollon vuoden 2017 palkinnolla työstään romaninaisvankien hyväksi. Senja Valentin on yksi neljästä vankilatyöntekijästä. Hänen työkenttänään ovat Pohjois-Suomen vankilat.

    Valentinin mukaan vankilatyö on käytännönläheistä ja lähtee vankien tarpeista. Vangit saattavat kaivata apua arkisiin asioihin kuten talous, työelämä, asuminen tai perhesuhteiden hoitaminen. Valentin toteaa, että vankeusrangaistus voi olla myös mahdollisuus ja käännekohta: Silloin on pakko pysähtyä miettimään elämää ja valintoja.

    Senja Valentinin tapasi Oulussa toimittaja Jaakko Laakso.

  • Rosita Lindgren on 30-vuotias Nurmijärven Rajamäellä asuva tuleva kokki. Rosita vaihtoi etunimensä Elisabethiksi, jotta työllistyminen helpottuisi. Romaninainen on törmännyt usein työnantajien ennakkoluuloon, jonka mukaan romaniasu, tai romanikulttuurissa eläminen on este työnteolle.

    Rositalle kansanpukuun pukeutuminen oli aikanaan luonnollinen vaihtoehto ja vaatetus on tärkeä osa hänen identiteettiään. Työpaikalla pukeudutaan kuitenkin tilanteen mukaan ja tämä ei vähennä hänen kulttuuri-identiteettiään romanina. Hän on kokeillut eri työaloja ja työskennellyt muun muassa rakennustyömaalla, päiväkodeissa, erilaisissa projekteissa ja viimeisimpänä ravintola-alalla. Rositan mielestä romanivaatetus ei ole este työnteolle, vaan järjestelykysymys.
    Toimittajana Miriam Schwartz.

  • Helsinkiläinen Mira Haanpää muistelee lämmöllä lapsuutensa jouluja ja niihin liittyviä sattumuksia ja romaniperinteitä.Ohjelma vie aikaan jolloin romanit kulkivat vielä hevosvankkureilla etsien yösijaa. Hänen perheellään oli asunto ja tyypillistä oli, että monet kiertävät romanit tulivat heimoveljiensä asuntoihin joulun viettoon. Kulkevat romanit ovat tuoneet tuulahduksen kiertolaiselämästä Mirankin lapsuuteen. Monet romanit menivät myös muihin tuttuihin taloihin, jossa olivat ansainneet vuosien varrella luottamuksen. Suomen romanien jouluperinteet muistuttavat pääväestön joulunviettoa. Tapaninpäivään liittyvät tietysti tanssit, joihin Mira Haanpääkin edelleen askeleensa suuntaa. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Oulun kaupungin alueella toimii useita romaniväestön kouluttamiseen, työllistymiseen ja hyvinvointiin tähtääviä hankkeita. Hanketoimintapäällikkö Sari Vilminko vastaa yhdessä projektipäälliköiden kanssa siitä, että hankkeet saavuttavat niille asetettuja tavoitteita. Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipisteestä työskentelevä Vilminko iloitsee, että onnistumiset projekteissa tuottavat pysyvää hyvää romaniyhteisölle. Parhaimmillaan hyödyt kumuloituvat: Koulutuksen tai työllistymisen kautta elämässään eteenpäin päässeet romanit ovat esimerkkinä yhteisön sisällä ja herättävät työnantajien tai oppilaitosten kiinnostuksen romaniväestöä kohtaan.

    Sari Vilmingon tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

  • Vieno Palm on 92-vuotias isänmaan ystävä ja kotoisin Säkkijärveltä. Vieno oli kuusilapsisesta lapsikatraasta nuorin, mutta jäi orvoksi hyvin nuorena. Kasvattiperhe tarjosi rakastavan ja turvallisen kodin, mutta sodan puhjettua kotiseudut jätettiin itkujen saattelemina. Perhe muutti Satakunnan alueelle ja 13-vuotias Vieno halusi antaa oman panoksensa Suomen itsenäisyyden puolesta, koska kolme veljeäkin oli rintamalla. Hän aloitti pikkulottana Porin suojeluskuntatalolla. Työnkuvaan kuului muun muassa sotilaiden vaatteiden huoltoa sekä paikkausta. Myös lämpimien sukkien kutomisesta tuli tärkeä taito. Vienon mielestä aika pikkulottana oli äärimmäisen opettavaista.

    Tämän kertaisessa Romano miritsissa Vieno Palm kertoo elämästään, kokemuksistaan pikkulottana, sekä siitä, mitä Suomi isänmaana hänelle merkitsee.Toimittajana Miriam Schwartz.

  • Naisten kulma on rikostaustaisille romaninaisille kehitetty hanke. Sille on tilausta, sillä romaninaisten rikollisuus on lisääntynyt ja romaninaisia on vankilakierteessä tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin. Naisten kulma on palkittu hiljattain tärkeästä työstään. Haastateltavana on Naisten kulman vastaava palveluohjaaja Tuula Blomerus.
    Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Suomalaisessa politiikassa toimii vain kourallinen romaneja. Yksi heistä on savonlinnalainen Rikhard Blomerus, joka on ammatiltaan setlementtinuorisoyhdistys Linnalan nuorten toiminnanjohtaja. Blomerus kiinnostui politiikasta jo nuorella iällä huomattuaan sen tehokkaaksi ja pysyvimmäksi tavaksi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Blomerus liittyi aikanaan Perussuomalaiseen puolueeseen, mutta vuosien myötä puolueen linja alkoi tuntua vieraalta. Kesällä 2016 Blomerus ilmoitti eroavansa puolueesta. Pian tämän jälkeen hän nousi valtakunnalliseen julkisuuteen kanneltuaan Perussuomalaisten Juha Eerolan Itä-Euroopan romanikerjälläisiä koskevasta Facebook-kirjoituksesta. Kysyimme Romano miritsissä Rikhard Blomeruksen kuulumisia. Mistä setlementtitoiminnassa on kyse ja mitä Blomeruksen poliittiselle uralle kuuluu? Linnalan nuorten toimistolla vieraili lokakuun lopulla toimittaja Jaakko Laakso.

  • Helsingin Itäkeskuksessa kokoontuu viikoittain RomaniClub Kipinä. Kerholla käy nuoria sekä nuoria aikuisia perheineen. Aikaa vietetään yhdessäolon ja erilaisten aktiviteettien muodossa. Nuorille tarjotaan myös hyvin kokonaisvaltaista tukea, ohjausta sekä läsnäoloa.Miska Nyman on RomaniClubin ohjaaja ja kokemusasiantuntija. Hänen mielestään on tärkeää tarjota nuorille mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja elämään. RomaniClub Kipinän järjestämisessä ovat mukana Helsingin nuorisoasiainkeskus, opetusvirasto ja Suomen Romanifoorumi. Toiminta on osa suurempaa Nevo Tiija –hankekokonaisuutta. Toimittajana on Miriam Schwartz.

  • Miriam Schwartz on Romano miritsin osa-aikainen toimittaja, joka on pitkään etsinyt myös kokopäiväistä työtä. Koulutusksesta, työkokemuksesta ja erityisestä aktiivisuudesta huolimatta Miriam ei ole onnistunut työllistymään. Missä määrin kyseessä ovat romaneihin kohdistuvat ennakkoluulot? Niitäkin Miriam on kohdannut paljon. Työttömyys on romanien keskuudessa valtava ongelma. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

  • Auralainen pastori ja laulaja Seppo Lindeman innostui musiikin harrastamisesta 1990-luvulla. Hän halusi uskonratkaisun tehtyään kertoa Raamatun sanomaa soittaen ja laulaen. Musiikin maailmaan perehtyminen alkoi aivan alusta - kitaran hankinnasta ja perusasioiden opiskelusta. Sittemmin harrastus on muuttunut tavoitteellisemmaksi ja soitinvalikoima laajentunut. Kuluvan vuoden elokuussa Seppo Lindeman julkaisi ensimmäisen levynsä. Toivoni oot -levy sisältää Lindemanille rakkaita hengellisiä lauluja, joita hän on keikoillaan vuosien ajan esittänyt. Soittajina levyllä kuullaan Suomen eturivin muusikoita. Seppo Lindemanin tapasi syyskuussa Aurassa toimittaja Jaakko Laakso.

  • Reima Nikkinen on 73-vuotias taiteilija, tanssija, opettaja ja flamencon asiantuntija. Flamenco on Etelä-Espanjan alueella kehittynyt monen eri kulttuurin summa, jonka tärkeimpiä elementtejä ovat laulu, tanssi ja musiikki. Rytmi on flamencon selkäranka, jonka avulla ilmaistaan ennen kaikkea tunnetta. Mustalaiset ovat tunnetusti olleet flamencon taitajia ja antaneet oman panoksensa lajin kehittymiseen. Reima on rakentanut 60-vuotisen uran flamencon saralla, mutta hänelle se merkitsee elämäntapaa, jonka elinvoimana ovat perinteet sekä tunteiden monimuotoisuus. Tämän kertaisessa Romano miritsissa tutustumme Reima Nikkiseen ja mustalaisflamencoon.Toimittajana Miriam Schwartz.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä