Koe uusi yle.fi
Laajakulma

Rohkeus kuuluu meille jokaiselle

  • 46 min
  • toistaiseksi

Rohkeus on yksi Antiikin Kreikan kardinaalihyveestä. Rohkeudella on sotaisat ja miehiset juuret. Rohkeuden avulla kyettiin taistelun kentällä voittamaan pelon tunteet ja toimimaan oikealla tavalla. Sana andreia käännetään joskus miehuullisuudeksi.

- Aristoteles  ei ajatellut niin, että vain ääritilanteet kuten sota, hengenvaara ovat tilanteita, joissa voi osoittaa rohkeutta. Jokainen meistä voi arjessa kehittää rohkeuden luonteenpiirrettään, sanoo filosofian professori Pauliina Remes.

Antiikin hengen mukainen ajatus rohkeudesta on sellainen, että se on mahdollista kaikille. Sen mukaan jokainen meistä voi löytää erittäin pelottaviin tilanteisiin, oikean tavan toimia, niin että myös päämäärä, tapa ja rohkeuden kohteet ovat oikeita.

Rohkeudesta ovat keskustelemassa Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen ja toimittaja Heikki Hakala.

Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

Lue lisää:

Seneca: Kirje 82
Antti T. Oikarinen: Johdatus Senecan kirjeeseen (Suomentajan johdanto)

Lähetykset

  • to 14.9.2017 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Laajakulmassa pohditaan, millaista olisi arki ja elämä Utopiassa. Utopia on syntynyt englantilaisen lakimiehen, katolisen kirkon pyhimyksen Thomas Moren kynästä. Fiktiivinen kirja ilmestyi vuonna 1516. Utopia on siis yhteiskunta tuntemattoman meren saarella, joka ei ole täydellinen, mutta aika lähellä sitä.

    Mitä More mahtaisi ajatella suomalaisesta yhteiskunnasta? Mihin me ihmiset tarvitsemme utopioita vai tarvitsemmeko?

    Asiantuntijana on Oulun yliopiston aatehistorian professori Petteri Pietikäinen.

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Reetta Meriläinen ja Seppo Simola.
    Toimittajana on Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pohditaan ihmisyyden ihannetta ja arkea 1900-luvulla, jolloin onnellisuudesta tuli tärkeämpää kuin taivaaseen pääseminen kuoleman jälkeen.

    Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1900-luvulla? Miten luokkayhteiskunta näkyi ihmisten arjessa? Millaisen perinnön me nykyihmiset jätämme tuleville sukupolville?

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Valkama ja Heikki Hakala.
    Asiantuntijana on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Toimittaja Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pohditaan ihmisyyden ihannetta ja arkea 1800-luvulla, jolloin järki sai väistyä romantiikan tieltä. Tunteet, tarinat ja kokemukset nousivat tuon ajan keskiöön.

    Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1800-luvulla? Miten luokkayhteiskunta näkyi ihmisten arjessa? Mahtaako meillä nykyajan ihmisillä olla mitään yhteistä tuohon aikaan eläneiden ihmisten kanssa?

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Hakala ja Tapani Ruokanen. Asiantuntijana on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Toimittaja Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pohditaan millaisen perinnön valistuksen ja järjen aika jätti meille nykyihmisille. Asiantuntijana on kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen.

    Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1700-luvulla? Miten luokkayhteiskunta näkyi? Mahtaako meillä nykyajan ihmisillä olla mitään yhteistä tuohon aikaan eläneiden ihmisten kanssa?

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Reetta Meriläinen ja Jari Hanska.
    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pohditaan ihmisyyden ihanteita ja arkea 1500- ja 1600-luvulla. Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartisen mukaan luokkayhteiskunta näkyi 1500- ja 1600-luvun hierarkiana.

    - Yksilö oli hierarkiassa toisaalta turvassa ja toisaalta loukussa, sanoo Marjo Kaartinen.

    - Kyykytys tapahtuu edelleen ylhäältä alaspäin ei toisinpäin, sanoo Long Playn -päätoimittaja Hanna Nikkanen.

    - Edelleen meillä on hyvin vähän luokkakiertoa nykyään, sanoo journalisti Heikki Valkama.

    Millainen mahtoi olla oli ideaali-ihminen 1500-1600-luvulla? Mahtaako meillä nykyajan ihmisillä olla mitään yhteistä noin 500 vuotta sitten eläneiden ihmisten kanssa?

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Valkama ja Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen.
    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Ihminen kykenee olemaan eläimellinen ja hillittömästi seuraamaan esimerkiksi seksuaalisia halujaan. Antiikin ajattelutavassa himo, jota ei millään rajata ei voi olla koskaan hyvä asia. Himoa tulee rajata ja hillitä käytännöllisen järjen avulla.

    Milloin himo kääntyy paheeksi? Miksi himojen hillitseminen oli antiikin Kreikan ihmisille tärkeää?

    Laajakulmassa ovat vieraina journalistit Heikki Hakala ja Tapani Ruokanen. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Antiikissa ajateltiin, että ihminen voi kasvattaa sielunsa hyveellisyyttä tekemällä hyveellisiä tekoja. Turmelus taas johtaa ihmisen pahojen tekojen tielle.

    Mikä kaikki meitä ihmisiä turmelee? Mitä Platon ajatteli vallan turmelevasta vaikutuksesta?

    Laajakulmassa ovat vieraina Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen ja journalisti Jari Hanska.
    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Antiikin Kreikassa pelkuruus liitettiin sotaan ja taistelutilanteisiin. Sotilaan tuli voittaa tantereella pelkuruutensa. Pelkuruus on sitä, ettei ihminen kykene missään tilanteessa toimimaan arvojensa ja ihanteidensa mukaan.

    Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Väkivaltaisin on Tanska. Väkivallan uhri ei ole pelkuri vaan uhri.

    - Väkivallan tekijä on itse pelkuri. Väkivalta on sellainen vallankäytön muoto, jossa tekijä on itse pelkuri. Uhri usein on rohkea, vaikka joutuu kärsijän osaan, journalisti Heikki Hakala sanoo.

    - Väkivaltaan turvautuminen on kyvyttömyyttä toimia väkivallattomasti ja löytää muita keinoja, journalisti Reetta Meriläinen sanoo.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Antiikin Kreikassa hyveen puuttuminen merkitsi pahetta. Järjen ja viisauden vastakohta on siis mielettömyys. Järjen ääni on vastuussa kokonaisuuden suunnittelussa.

    - On asioita, joita pidämme täysin järjettöminä ja sitten on poikkeustiloja; rakastuneet ja lopen uupuneet ihmiset saa notkahtaa mielettömyyden tiloihin. On hyvä ymmärtää, että me kaikki käydään siellä välillä, sanoo Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen.

    - Rakkaus ylittää järjen rajat. Se on mieletöntä, sanoo journalisti Tapani Ruokanen.

    Laajakulman toimittaa Satu Kivelä.

  • Kohtuullisuus on yksi Antiikin Kreikan keskeisimmistä hyveistä. Antiikissa kohtuullisuutta tarkasteltiin syömisen, juomisen ja seksuaalisten nautintojen kautta. Filosofian professori Pauliina Remeksen mukaan kohtuullisuus on sukua säästäväisyydelle, vaikka se ei ole sama asia.

    Journalisti Heikki Valkaman mukaan me suomalaiset saatamme olla liiankin kohtuullisia ja sellaisissa asioissa, missä ei pitäisi.

    - Mitäpä, jos ystävän menestyksestä ei iloitsisi kohtuudella vaan ylenpalttisesti, sanoo Heikki Valkama.

    Kaikilla ei ole mahdollisuutta harjoittaa kohtuullisuuden hyvettä, jos elämä on valmiiksi liian niukkaa.

    - Kohtuullisuus on tänä päivänä porvarillinen ja keskiluokkainen hyve, se vaatii sen, että on
    on mahdollista olla kohtuuton, sanoo Jari Hanska.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Oikeamielisyyden esimerkkejä löytyy kaunokirjallisuudesta. Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suomiseen teki lapsuudessa vaikutuksen Tiina-kirjojen Tiina. Kirjojen kautta voi myös ymmärtää ihan erilaisessa elämäntilanteessa elävien ihmisten tilannetta.

    - Kirjojen hienous on se miten ne kasvattavat meidän empatiakykyä, sanoo Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen.

    Journalisti Reetta Meriläisen mukaan oikeamielisyyttä on hankala määritellä.

    - Oikeamielisyys testataan aina teoissa, sanoo Reetta Meriläinen.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pysähdytään tänä syksynä filosofisten teemojen äärelle. Onko antiikin Kreikan hyveillä ja paheilla merkitystä meidän elämässämme?

    Rohkeus on yksi Antiikin Kreikan kardinaalihyveistä. Rohkeudella on sotaisat ja miehiset juuret. Mitä rohkeus on ja mihin sitä tarvitaan?

    Laajakulmassa ovat vieraina Long Playn -päätoimittaja Hanna Nikkanen ja toimittaja Heikki Hakala. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä