Koe uusi yle.fi
Roman Schatzin Maamme-kirja

Mistä Suomessa ei saa puhua?

  • 53 min
  • toistaiseksi

Suomi on jo monen vuoden ajan rankattu sanavapauden suhteen maailman kärkimaiden joukkoon. Suomi on ollut monta vuotta suorastaan maailman ykkönen ja tänä vuonna sijoitus oli kolmas.

Silti sosiaalisessa mediassa arvostellaan joka päivä rankasti Suomen sananvapauden tilaa.  Niin sanotun valtamedian väitetään pimittävän tietoja ja jopa levittävän valheellista propagandaa. Arkaluontoista aiheita ei haluta keskustelua ja jos keskustelua käydään, sitä ohjaillaan tiettyyn haluttuun suuntaan.

Onko Suomessa vaikenemisen tai jopa itsesensuurin kulttuuria? Voiko nykyisessä some-maailmassa enää pimittää tietoa? Mistä Suomessa ei saa puhua? Kuka julkista keskusteluamme ohjailee?

Roman Schatzin vieraana on kirjailija-toimittaja Marko Hamilo.

 

 

Lähetykset

  • ma 18.9.2017 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Viimeisen sadan vuoden aikana Suomi on muun muassa kokenut neljä sotaa, useita talouskriisejä ja talousihmeitä, suuria maailmanpoliittisia mullistuksia ja suuria muuttoliikkeitä maan sisällä ja rajojen yli.
    Mitä meillä on edessämme seuraavan sadan vuoden aikana? Miten Suomen tarina jatkuu? Kuinka paljon tiedämme jo nyt tulevaisuudestamme?
    Roman Schatzin  vieraina ovat tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja ajatuspaja Demoksen toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.

  • Suomi juhlii tällä viikolla 100-vuotiasta itsenäisyyttään. Mutta kuinka itsenäinen Suomi tänä päivänä oikein on? Kuinka riippuvaisia olemme muusta maailmasta henkisesti, fyysisesti, poliittisesti tai taloudellisesti? Mitä muuta itsenäisyys tarkoittaa kuin valtiollista suvereniteettia?
    Onko kansallisella itsenäisyydellä enää merkitystä tulevaisuuden globaalissa maailmassa?
    Roman Schatzin vieraina ovat toimittaja Tapani Ruokanen ja historiantutkija Miika Tervonen.

  • Seksuaalinen häirintä ja vallankäyttö ovat nousseet julkisen keskustelun kärkiaiheeksi monessa maassa. Sellaista naista ei taida ollakaan, joka ei olisi joskus joutunut seksuaalisen väkivallan, ahdistelun tai häirinnän kohteeksi. Uutta on se, että uhrit eivät enää suostu hiljaa hyväksymään ahdistelua, häirintää ja sopimatonta kielenkäyttöä.
    Työterveyslaitoksen mukaan työssä olevista naisista 3 % ja miehistä 1 % sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä.
    Miksi metoo- kampanjasta tuli kansainvälinen ilmiö? Voiko julkinen keskustelu vähentää häirintää? Mitä seksuaaliseen häirintään syyllistyneille pitäisi tehdä?
    Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.

  • Vielä parisataa vuotta sitten lapsista vain puolet kasvoi aikuisiksi ja piiskaaminen oli keskeisin kasvatusmenetelmä. Nyt lapsille on laadittu varhaiskasvatussuunnitelma, ravitsemussuositus  ja rokotusohjelma.  Päiväkodin jälkeen suomalaislapsi pääsee  maailman parhaaseen kouluun. Lapsista huolehtivat koulutetut lastentarhaopettajat, lastensuojeluviranomaiset ja curling-vanhemmat. Silti lapsen elämässä voi olla monenlaisia uhkia ja vaaroja.

    Millaisia vanhempia me olemme? Millaisia arvoja annamme lapsillemme? Millainen on nykysuomalainen lapsuus? Kuinka iloinen, viaton, onnellinen ja turvallinen se on?

    Roman Schatzin  vieraina ovat lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja nuorisotutkija Veronika Honkasalo.

  • Saatanan tunarit! Havuja, perkele!
    Suomalaiset ovat aina pitäneet itseään kiroilun mahtikansana.  Kirosanat ovat teatterissa varma keino kirvoittaa katsojien nauru. Toisaalta entisaikaan uskontotunnilla opetettiin, että kiroilu on sielunvihollisen apuun kutsumista ja siten pahimpia syntejä.
    Vaikka kiroilua on vuosisatojen ajan pidetty vähintäänkin huonona tapana, on uusi tutkimus löytänyt siitä myös positiivisia puolia. Kiroilu auttaa purkamaan stressiä, se lievittää kipua ja onpa sen jopa todettu olevan älykkäiden ihmisten ominaisuus.
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan suomalaisesta kiroiluperinteestä ja kiroilun merkityksestä suomalaiselle identiteetille. Onko voimasanoilla enää entistä tehoa nykykielessä ja –kulttuurissa?
    Vieraina ovat suomen kielen tutkija, filosofian tohtori Lari Kotilainen ja Suuren kirosanakirjan kirjoittanut kirjailija Jari Tammi.

  • Pohjoismaiden yhteistyö on menneinä vuosikymmeninä saanut aikaan monia merkittäviä asioita.
    Jos 1950-luvulla Pohjolaan saatiin passivapaus, yhteiset työmarkkinat ja maiden välinen sosiaaliturvasopimus.
    Suomelle Pohjoismaiset yhteydet olivat erityisen tärkeitä aikana, jolloin Neuvostoliitto rajoitti muuta kansainvälistä yhteistyötä.
    Mutta mihin pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan tänä päivänä? Onko Pohjoismaita enää olemassa yhtenäisenä poliittisena tai kulttuurisena alueena? Onko Pohjoismailla enää yhteisiä asioita ajettavana?
    Roman Schatzin vieraina ovat Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman ja toimittaja ja kirjailija Philip Teir.

  • Globalisaatio ja digitalisaatio kuljettavat tavaraa, pääomia ja ihmisiä paikasta toiseen ennennäkemättömällä vauhdilla. Pakolaisuus ja siirtolaisuus synnyttävät uusia yhteisöjä ja alakulttuureita joka puolella maailmaa. Samaan aikaan monissa maissa kansallisuusaate ja nationalismi nostavat uudelleen päätään. Onko perinteinen kansallisvaltio aikansa elänyt valtiomalli? Millaisia ovat tulevaisuuden valtiot? Hajoaako Eurooppa moniksi pikkuvaltioiksi vai olemmako siirtymässä uuteen aikaan jossa rajat ja kansallisuudet häviävät?

    Vieraina ovat professorit Teivo Teivainen ja Timo Vihavainen.

  • Geenitutkimus on viime vuosina edistynyt valtavasti. Sen jälkeen kun ihmisen täydellinen geenikartta valmistui vuonna 2003,  geenitutkimus on tuottanut paljon tietoa ihmisten ja kansojen alkuperästä, kehityshistoriasta ja perinnöllisistä taudeista. Millainen on suomalainen DNA, eroaako se muiden ihmisten perimästä? Miltä Suomen heimokartta näyttää geenitutkijan silmissä? Mitä suomalaisten geneettisestä alkuperästä tiedetään? Onko geneettistä Suomen kansaa olemassa ? Roman Schatzin vieraina ovat Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen lehtori Päivi Onkamo ja Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen Marja Pirttivaara.

  • Kesämökki, Kalevala, karjalanpiirakka ja Koskenkorva. Suomalaisella kulttuurilla on monenmoisia logoja, ikoneja ja tunnusmerkkejä. Mutta onko olemassa aivan omaa, autenttista supisuomalaista kulttuuria?
    Onko suomalainen kulttuuri kollektiivinen kuvitelma vai jokin todellinen merkittävä yhteinen arvo? Millaista on satavuotiaan Suomen kulttuuri ja millaisessa muutostilassa se on?
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa etsitään suomalaisen kulttuurin syvin olemusta. Vieraina ovat kulttuurihistorian professori Hannu Salmi j yhteiskuntatieteilijä Arto Luukkanen.

  • Melankolia, epätoivo ja ahdistus ovat olleet suosittuja teemoja suomalaisessa kirjallisuudessa, elokuvassa ja iskelmälyriikassa. Suomalaiset innostuvat joskus jopa ylpeilemään synkkyydellään ja juroudellaan.

    Mielialalääkkeiden käyttö on kasvussa. Viime vuonna tehdyssä kyselyssä 80 prosenttia suomalaisista ilmoitti kokevansa Suomen ilmapiirin ahdistavaksi.

    Mikä suomalaista ahdistaa? Vai onko ajatus kollektiivisesta ahdistuksestamme myytti? Onko Suomi muuttumassa itsemurhatilastojen kärkimaasta positiivisen ajattelun mallimaaksi? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailijat Katri Manninen ja Johannes Ekholm.

  • Maailman vauraimmat alueet kaupungistuvat kovaa vauhtia.  Ihmiset ja  pääoma  keskittyvät kaupunkikeskuksiin. Kaupungit tuottavat kulttuuria ja innovaatioita. Keskitetty tuotanto ja lyhyet välimatkat vähentävät luonnonvarojen tuhlausta.  Toisaalta maaseutu ruokkii kaupungit.  Kaupungistuminen tuottaa myös turhaa kasvua ja nostaa asumisen hintaa. Onko kaupungistuminen ainoa vaihtoehto? Jos kaikki muuttavat kaupunkiin, loppuuko Suomesta maalaisjärki? 
    Vieraina ovat keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen ja vapaa kirjoittaja ja toimittaja Jukka Relander.

  • Joillekin Eurooppa on joukko mukavia lomamaita ja hienoja ruokakulttuureja.  Joillekin se on visio tulevasta liittovaltiosta, jolla on yhteiset rajat, säännöt ja arvot? Mitä on eurooppalaisuus? Pitääkö sitä jotenkin puolustaa tai edistää?
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan Suomen ja suomalaisten suhteesta Eurooppaan. Vieraina ovat kansanedustaja Wille Rydman ja Perussuomalsiten nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä