Kuusi kuvaa

Aurinkoinen Marianne Heikkilä edistää hyvinvointia monessa roolissa

  • 43 min
  • toistaiseksi

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä on ehtinyt toimia jo monessa roolissa ja ammatissa elämänsä aikana. Nykyisen työn ohessa hän tekee useammassa paikassa vapaaehtoistyötä, toimii pappina, sijaisäitinä sekä äitinä omille lapsilleen.

Hänet headhantattiin Kirkon Ulkomaanavun palveluksesta äitiysloman aikana Marttojen keulakuvaksi, vaikka ruuanlaitto ja kotitalous eivät olleet hänen vahvuuksiaan ollenkaan. Mariannen aurinkoinen pappisolemus saa kiitosta, sillä hänellä on hyvin lämmin ja mutkaton tapa kohdella muita.

Marttaliitto on suuri jäsenjärjestö, joka tekee hyvin konkreettista arkeen liittyvää työtä. Marianne toivoo olevansa sellainen johtaja, joka antaa muille tilaa loistaa ja toteuttaa itseään.

Seitsemän vuotta Marttaliiton pääsihteerinä on vaikuttanut Marianne Heikkilän arkeen. Hän on oppinut arvostamaan kädentaitoja kuten ruuanlaittoa, siivoamista ja vaatteiden huoltoa. Nyt Martat ovatkin ajan trendien ytimessä kun puhuvat kotoilun taidoista. Tänä päivänä he opettavat myös kestävää kehitystä.

– Martoissa ajatellaan, että uuden oivaltamisen mahdollisuus on tärkeää. Kaikkia sellaisia taitoja, jotka vahvistavat arjenhallintaa ja hyvää elämää, voi opetella. Oman elämän hallitseminen tuo turvallisuuden tunnetta, toivoa ja näköalaa, eikä silloin ole koskaan yksin elämässään. Marttojen yksi slogan onkin ”Elämä on parasta itse tehtynä”, kuvailee Marttojen energinen johtaja.

Marianne Heikkilän omat vanhemmat työskentelivät muodin ja vaatteiden parissa Mariannen isoäidin Kaisu Heikkilän vaatetehtaassa. –Vanhempani olivat toki kotona, mutta henkisesti etänä. Lapsuuden tärkeimpiä henkilöitä olivat kotiapulaiset, jotka eivät olleet äidinkorvikkeita, vaan suorastaan äitejä. He hoitivat kodin, tekivät ruuan, hakivat lapset koulusta ja piirsivät ja lukivat meille lapsille, hän muistelee.

– Tärkeä henkilö elämässäni on ollut isän äiti, Kaisu Heikkilä. Hänellä oli aikaa myös minulle, kertoo Marianne onnellisena. - Mummoni oli minulle turva ja toivo ja vahvan naisen esikuva, joka pyöritti yritystään, toimi naisrotareissa ja erilaisissa järjestötehtävissä sekä näytti miten maailmaa voi parantaa ja epäkohtiin puuttua.

Kun Marianne voitti kauneuskilpailuissa matkan Pariisin, oli mummo ainoa, joka ehti Mariannen seuraksi matkalle. – Kun hän vei minut Pariisissa revyteatteri Moulin Rougeen katsomaan alastomia can can -tanssijoita, ajattelin että onpa minulla rajoja rikkova isoäiti.

Mariannen äiti, Roswitha Möhring oli 1960 - ja 1970 – luvuilla paljon julkisuudessa malliuransa vuoksi, joten julkisuus on tullut Marianne Heikkilälle tutuksi lapsesta lähtien. - Äiti opetti minulle miten puhun kameralle ja miten kävelen muotinäytöksissä. Äidin kontaktien avulla pääsin myös Yleisradioon töihin. – Toimin tv-juontajana ja sain hyvän journalistisen kokemuksen, hän iloitsee.

- Nykyään pidämme paljon yhteyttä äidin kanssa, vaikka hän asuu kaukana Lieksassa.

Marianne sanoo olevansa kiitollinen hyvistä isovanhemmistaan. Hän iloitsee siitä, että myös hänen lapsillaan on myös läsnä olevat isovanhemmat. Isovanhempien merkitys lapselle on tärkeä, jos suhde saa syntyä. 

-  Olen kiitollinen, että anoppi ja appi ovat antaneet meidän lapsille mummolan.  Läsnäolon lisääminen on ollut myös meidän tavoitteena omien lastemme suhteen.

Lähetykset

  • la 23.9.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä