Koe uusi yle.fi
Luontoretki.

Lintuja rengastamassa ruovikon kätkössä

  • 12 min
  • toistaiseksi

Lintuja rengastus antaa monenlaisia tietoja lintujen elämästä: rengastamisen avulla päästään selville mm. syysmuuton ajoittumisesta, lintujen kunnosta, niiden välisistä lajisuhteista, kesän pesimämenestyksestä, iästä ja muuttoreiteistä. Tämän aamun Luontoretkellä rengastetaan lintuja keskellä ruovikkoa Espoon Laajalahdella. Millaisia lintuja ruovikon kätköissä oikein piileskelee, onko lintuja liikkeellä, onko rengastaminen jännittävää? Juha Laaksosen kaverina Laajalahdella on ornitologi Jarkko Santaharju. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 3.9.2017 8.10 • Yle Radio Suomi Jyväskylä

Jaksot

  • Luontoretkellä matkattiin Suomen eteläisimmästä pisteestä pohjoisimpaan. Karkkilalainen Jaska Halttunen pyöräili kesällä 2016 heinäkuussa Hankoniemeltä Nuorgamiin. Millaisia maisemia tuli nähtyä, kuinka pitkiä päivämatkoja tuli poljettua? Missä tuli yövyttyä, mikä jäi parhaiten mieleen ja millaisilla eväillä tuollaisesta matkasta selvisi? Juha Laaksonen ja Jaska Halttunen muistelivat yli 2000 kilometrin urakkaa Vihdin Rokokalliolla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kolmipiikki, susi, laulujoutsen, majava, turkkilo. Yhdistääkö näitä lajeja mikään? Luontoretkellä Juha Roiha ja Juha Laaksonen tarttuvat yllättävään ja aika vaikeaan teemaan. Voiko luonnossa viettää isänpäivää ja minkä lajien koiras mahdollisesti voisi olla hyvä isä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Hautausmaahetkiä ja kauhutarinoita. Pyhäinmiesten päivän luontoretkellä ollaan hieman erilaisissa tunnelmissa kuin normaalisti. Voisi melkein sanoa, että kohtalon hetkiä muistellaan enemmän kuin niitä yhdellä miehellä voi ylipäätään olla. Millaiseen paikkaan Urpo Koponen vei Juha Laaksosen luontoretkelle Kotkassa? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Oppivatko kalat syömään tietyn aikataulun mukaan, jos niitä aletaan ruokkia säännöllisesti? Reagoivatko ne esimerkiksi johonkin äänimerkkiin vai tunnistavatko ne ihmisen liikkeet? Mille kaloille ruoka maittaa parhaiten? Luontoretkellä päästään tänään seuraamaan kalojen ruokintaa. Kotkassa Maretariumin katolla, Itämerialtaan äärellä, ovat sukeltaja Juhani Soinila ja Juha Laaksonen. Ja ilmeisesti ruoka maittaa, ainakin kirjolohille. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kuinka moni muistaa millainen logo mahtimenestyksen saavuttaneella miljoonan pöntön kampanjalla oli? Se oli pöntössä pesivä lintu tai oikeastaan niitä oli viisi lintua rinnastusten, kaikki samaa lajia, mutta hieman eri asennossa. Se oli tumma ja talitiaista suurempi. No kottarainen tietty, käykää vielä kurkkaamassa miljoona pönttöä.fi, jos ei muistu mieleen. Mutta kuka sen logon teki? Sen teki yksi Suomen tunnetuimmista katutaitelijoista, Jussi TwoSeven.
    Jussi teki aikoinaan ensimmäisen graffitin kotonaan oman huoneen seinään. Ja sen jälkeen hän maalasi seinät joka vuosi uudestaan. Nykyään graffititaiteilija Jussi TwoSeven on tullut tunnetuksi muun muassa eläinten päitä esittävistä töistään, joita näkee myös ulkomailla. Luontoretkellä Juha Laaksonen pääsee Jussi TwoSevenin työhuoneeseen tutustumaan taiteilijan töihin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kymijoki on Suomenlahden kuuluisin lohijoki. Parin viimeisen vuoden aikana lohia on noussut jokeen vähemmän kuin parhaina vuosina, mutta taimenia on havaittu kohtalaisen hyvin. Alueen lohi- ja taimenkantaa seurataan vuosittain tarkasti. Syksyllä pienet kalat mitataan ja punnitaan. Mutta miten ne saadaan kiinni ja kuinka niitä voi käsitellä, niin etteivät kalat vahingoitu. Se vaatii ammattimiesten otteita ja sellaisten mukaan päästään Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä. Luonnonvarakeskuksen tutkijat Ari Saura ja Karl Sundman ovat kalassa Pykinkoskella Kymijoella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Näitä lintuja on juuri nyt pelloilla paljon. Niitä voi nähdä mm. Lapinjärvellä, Iitissä, Orimattilassa ja monin paikoin kauempana idässä. Lintuja on parhailla alueilla useita kymmeniä tuhansia. Mistä ne tulevat ja ennen kaikkea miksi ne tulevat nykyään Suomeen? Luontoretkellä yritetään selvitellä valkoposkihanhien arvoitusta. Lapinjärven hanhipelloilla seikkailee tänä aamuna luontokuvaaja-kirjailija Mauri Leivo ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Helsingin koillisessa suurpiirissä virtaava Longinoja on yksi Suomen kuuluisimmista taimenpuroista. Se on pituudeltaan kuusi ja puoli kilometriä ja valuma-alue kattaa yli 10 neliökilometriä.
    Longinojaa on kunnostettu vuodesta 2001 alkaen Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Taimentiimin ja Virtavesien hoitoyhdistyksen toimesta. Kunnostuksilla on saatu luotua pohja taimenten luontaiselle lisääntymiselle purossa. Aiemmissa talkookunnostuksissa on ojaan siirretty useita kymmeniä tonneja kivi- ja soramateriaalia kalojen suoja- sekä lisääntymispaikoiksi. Koska taimenia saapuu kunnostetuille alueille ilahduttavan paljon, uusia soraikkoja tarvitaan. Tänään lokakuun ensimmäisenä päivänä kello kymmeneltä alkavat talkoot, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleitta auttamaan. Talkoissa saa myös tietoja taimenten elämästä ja Longinojan historiasta. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Juha Salonen ottavat varaslähdön Savelan Koirapuistonkoskella.
    Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Ihmisten tunteet metsähakkuiden osalta vaihtelevat. Joillekin on järkytys, jos pihapiirin viereinen metsä kaadetaan kokonaan, toiset taas voivat ajatella, että vihdoinkin aurinko paistaa kotipihalle ja ruma ryteikkö on poissa. Vantaalaisten luontoharrastajien Leena ja Heikki Luodon kotipihan viereinen metsä avohakattiin viime talvena. Millaisen asenteen Luodot ovat ottaneet maiseman muutokseen? Onko herne niin kutsutusti nenässä vai löytyykö ymmärrystä metsänhoitotoimille? Millaisia luontohavaintoja he ovat tehneet kaadetussa kotimetsässä, millaiset odotukset ovat alueen lajiston kehittymiselle. Retkikaverina syyssateessa Vantaan Kuhajoella oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tämän lajin naaras on kookkaampi kuin koiras. Kokoero voi olla hyvinkin suuri. Lintu on perinteisesti erämaiden, vanhojen metsien asukki, mutta pesii nykyään myös kaupungeissa, jopa lähellä Helsingin keskustaa. Se on ihailtu ja vihattu laji. Ja se on ehdottomasti yksi ylväimmistä petolinnuista, vahva lentäjä ja hyvä saalistaja. Tämän lajin rengastajat tietävät, että jo haukan ilme on niin tuima, että pelkkä katse voi alkaa pelottaa. Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä tutustutaan kanahaukkaan. Espoolaisella haukan pesällä oppaana oli Metso-petolintuhankkeen projektisuunnittelija Heidi Björklund Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kaksi kiloa on kalamiehelle tämän lajin haamuraja. Siis ihan ehdoton! Puolitoistakiloinenkin on jo lähes saavuttamaton. Tämä lohikalojen sukuun kuuluva pohjoisen laji elää harvinaisena myös Kymijoessa, Vuoksessa, Länsirannikon merialueella Selkämeren pohjoispuolella ja jopa Vantaanjoessa. Lisää vinkkejä: se on kevätkutuinen lohikala, joka viihtyy virtaavissa vesistöissä. Luontoretkellä tutustutaan harjuksiin. Juha Laaksosen oppaana Vantaanjoen varrella oli harjuksiin perehtynyt inarilainen Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Ari Savikko. Kuva: Ari Savikko

  • Lintuja rengastus antaa monenlaisia tietoja lintujen elämästä: rengastamisen avulla päästään selville mm. syysmuuton ajoittumisesta, lintujen kunnosta, niiden välisistä lajisuhteista, kesän pesimämenestyksestä, iästä ja muuttoreiteistä. Tämän aamun Luontoretkellä rengastetaan lintuja keskellä ruovikkoa Espoon Laajalahdella. Millaisia lintuja ruovikon kätköissä oikein piileskelee, onko lintuja liikkeellä, onko rengastaminen jännittävää? Juha Laaksosen kaverina Laajalahdella on ornitologi Jarkko Santaharju. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä