Beaivvi sagat

Helvi Nuorgam-Poutasuo muitun

  • 26 min
  • ei kuunneltavissa

Helvi Nuorgam-Poutasuo šattai oahpisin sámiid davviriikalaš ovttasbargguin ja doaimmai sámiid álbmotválljejun parlamenttas buohkanassii 20 jagi. Dál son lea vádjolan agálaš ráffái. Yle Sámi Dearvva! -sáddagis maŋŋebárgga 1.8.2017 lei áigi muitášit su barggu ja eallima. Su guhkesáigasaš ovttasbargoguoimmit Pekka Aikio ja Pekka Sammallahti leigga sáddagis mielde muitaleamen somás muittuid Helvi birra. Doaimmaheaddjin Jouni Aikio.

Lähetykset

  • ti 1.8.2017 16.28 • Yle Areena

Jaksot

  • Dokumeantabagadalli Suvi West lea ovttas guimmiinis, medianoma Anssi Kömiin álggaheamen ođđa filbmaprošeavtta. Soai oaččuiga mannan vahkus Suoma kulturruhtarádjosis 13 000 euro ruhtadoarjaga Suttesája-filmma ovdabuvttadeapmái. Bargu lea vel áibbas álggus, ja dábálaččat Suvi West ii ná álggus oba muitalivččege ođđa filbmaprošeavtta birra.

    Sáhka lea goit Suttesádjagis, mii lea maŋimuš jagi ságastahttán oalle olu dohko plánejuvvon čáhcebohtalastinplána dihtii, ja Suvi West lea okta sis, geat leat aktiivvalaččat vuostálastán fidnu. Danin son atnáge dehálažžan hállat maid dán Suttesája-filmmas juo dál.
    Gullat maiddái, mo ehtalašvuođa galgá Suvi West mielas váldit vuhtii filmma ráhkadeames, go lea sáhka bassi báikkis.

    Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

  • Tromssa Universiteahta dutki Laura Junka-Aikio, lea okta dain, gii lea dán jagi ožžon dutkanveahkkeruđa Suoma kulturfoanddas. Laura Junka-Aikio oažžui maid diibmá dovddus Stuart Hall foandda ja Routledge`n Taylor & Francis bláđi bálkkašumi ártihkkalis Can the Sámi speak now. Dál gullat makkár dutkamuššii son lea veahkkeruđa ohcan. Jearahallan lea suomagilli, doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

    OUTRO:
    Nie Tromssa unibersiteahta dutki Laura Junka-Aikio muitalii ahte son áigu joatkit iežas dutkamušain dutkat sámidutkamuššii váikkoheaddji áššiid Suomas ja earet eará mot earalágan sámidutkamušat váikkohit servodatlaš oktavuođaide ja ságastallamii sihke dása makkár dutkamušat ožžot ruhtadeami ja álmmolaš fuomašumi. Maŋŋel musihka gullat vel lasi Laura Junka-Aikio jurdagiid dás ahte mot maŋimus áiggiid almmolaš ságastallamat sápmelašvuođas lea miellagiddevažžat ja maid dat muitalit dutkái.

  • Suoma heargecupgilvvohallamat leat álgime, čuovvováš vahkkoloahpas vuosttáš heargecupgilvvohallamiidda áigu maid Sállevári bálgosis, Oula Sara vuolgit geahččaladdat iežas vuojániiguin. Mainna mielain dat veteránagilvvohalli áigu guhkás lullisupmii vuolgit gilvvohallat ja maid son jurddahalla heargegilvvohallamiid boahttevuođas. Doaimmaheaddjin Jaana Kynkäänniemi

  • Ohcejoga gielddaráđđehus jienastii dán vahkus das, vuosttildago vai bealuštago dat eatnama láigoheami Suttesjoga dahje Suttesádjaga guvlui čáhcebohtalastin fidnu várás. Anni Koivisto jienastii bohtalastinfidnu vuostá. Su mielas dat lei rivttes mearrádus. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus

  • Ohcejoga gielddaráđđehus mearridii, ahte dat ii doarjjo čáhcebohtalastinfabrihka huksema Suttesjoga dahje Suttesádjaga guvlui, baicce ávžžuha oasusfidnodatsearvvi ja Meahcciráđđehusa ráđđádallat dan huksemis eará sadjái. Dán mearrádusas jienastuvvui. Ohcejoga gielddaráđđehusa lahttu Sámmol Ánde Lukkari jienastii bohtalastinfidnu beales, dá gullat su jurdagiid gielddaráđđehusa mearrádusas. Doaimmaheaddji Linnea Rasmus

  • Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2018 ordnejuvvo sámekulturguovddážis Anáris. Dáhpáhus lea nu stuoris, ahte unnit visttiin dakkára ii leat dorvvolaš lágidit, muitala dáhpáhusa buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi Sámedikkis. Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo cuoŋománu 12. beaivve (12.4.) Jagi 2018 dáiddadáhpáhusa teman lea ”Iežas jietna” ja dáhpáhusa fáttát leat musihkka ja tubben dahjege YouTube-videoid govven. Dujiid almmuhanáigi nohká njukčamánu 25. beaivve (25.3.) Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Avvila logaha nuppi jagi oahppit dánso boarrásiid dánssaid, ikte, 15. beaivve guovvamánu. Báikki alde lei olu olmmoš ja nuorat ledjege vehá gealdagasas. Ida Grønmo lei goittotge ilus go beasai dánsut. Tomi Ahonen fas dánssui juo nuppi geardde, muhto son lea nu liikon dánsumii ahte sáhtašii dánsut vel goalmmát geardde.
    Ášši doaimmahii Xia Torikka.

  • Tromssa Universiteahta lektor Kristina Labba lea nákkahallan fáttas "Boazodoalu siskkaldas orgániseren" váldofáttan Ruoŧa boazodoalloláhka. Lassin son lea maid guorahallan nákkosgirjjis Norgga boazodollolága ja siida systema. Doaimmaheaddji Kjell Marainen

  • Suoma stáhta ja sápmelaččaid duohtavuohta ja soabadanproseassa lea jođus ja dán birra hupme Suoma riikaviidosaš sáddagis A-studios gaskavahku (14.2.2018) ovttas Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikioin ja Helssega Universiteahta máilmmepolitihka professor Teivo Teivainen. Dál gullat makkár dovdduiguin sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio lei mielde A-studio sáddagis ja maid son jurddahalla jođus leahkki duohtavuođa ja soabadanproseassa birra. Doaimmaheaddji Linnea Rasmus

  • Álbmotlihttu lea álmmustahttán davvisámegillii nuoraid várás seksualarávavideo. Jurddan lea čálmmustahttit, ahte seksualadágut dárbbašit álo guktuid miehtama ja ahte seksuáladáguide ii leat bággu miehtat, jus ii hálit. Dá gullat go Álbmotlihtu nuoraidbargi Sari Hälinen muitala, mo hutke dákkár video ráhkadit ja jorgalahtit, ja de gullat vel eadni, Saara Proksi jurdagiid das, makkár video dat lea. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus ja Minna Näkkäläjärvi

  • Girječálli Inger-Mari Aikio, Ima, lea čállán ođđa diktagirjji, mii lea ollesolbmuide dárkkuhuvvon. Dat divttat leat erenomážat earet eará danin, go dat leat vuosttas sámegielat erohtalaš divttat.
    Girji galggašii almmustuvvat loahppajagis, jus buot manná bures.
    Doaimmaheaddjin Xia Torikka.

  • Siv Káre Holm ja Tuija Guttorm leaba álggahan vlogga ráhkadeami. Sutno Vai maid -nammasaš vlog gieđahallá sámiid áššiid sámegillii. Nissonguoktá muitaleaba ahte dainna soai háliideaba čájehit albma eallima, eabage hálit bargat oarjemáilmmi láhkai.
    Doaimmaheaddjin Xia Torikka.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Sámisostera Buorre boahtteáigi – Boazosápmelaččaid buresveadjima ja oassálastima ovddidanprošeakta ordne Searas boazosámiide lášmmohallanbottuid Heahtás ja Gárasavvonis. Saara Ketola lea daid joavkkuid movttegis jođiheaddji ja dál gullatge ahte maid jurddaheaba Heahta SBS-joavku lášmmohallit Káren-Ann Proksi ja Marja Näkkälä. Muhto álggos vehá lášmmohallat. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä