Beaivvi sagat

Helvi Nuorgam-Poutasuo muitun

  • 26 min
  • ei kuunneltavissa

Helvi Nuorgam-Poutasuo šattai oahpisin sámiid davviriikalaš ovttasbargguin ja doaimmai sámiid álbmotválljejun parlamenttas buohkanassii 20 jagi. Dál son lea vádjolan agálaš ráffái. Yle Sámi Dearvva! -sáddagis maŋŋebárgga 1.8.2017 lei áigi muitášit su barggu ja eallima. Su guhkesáigasaš ovttasbargoguoimmit Pekka Aikio ja Pekka Sammallahti leigga sáddagis mielde muitaleamen somás muittuid Helvi birra. Doaimmaheaddjin Jouni Aikio.

Lähetykset

  • ti 1.8.2017 16.28 • Yle Areena

Jaksot

  • Maid eanodatlaš Anne-Mari Kukkonen liiko leat Geassebeaivvi dáidagis dáhpáhusas, Duottarlappi Luondduguovddážis, Heahtás, dán gullat dál. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Juoidáid ferte álot hutkat olbmuide, vai ii šaddá beare jaskes geasi álgu, ná muitala Eanodaga gieldda nuoraid bargobaji bargobagadalli Tanja Elsanen, gii lea ovttas nuoraiguin ordnen Geassebeaivvi dáidagis dáhpahusa Duottarlappi Luondduguovddážii Eanodahkii. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Konfirmašuvnnat leat sámiide dehálaš doalut ja daidda fertege ráhkkanit buriin áiggiin, vai buot čiŋat leat sajis dan beaivve go mánná lávke ráves olbmuid searvái. Duojár Maarit Magga lea gorron ja duddjon giđa miehtá olles bearrašii, go su áidna nieida konfirmerejuvvo mihccamárbeaivve. Iige das vel galle, Maarit Magga lea maiddái dokumenteren ja govven ovttas Nilla-Máhtte Maggain buot bargguid, duddjomiid ja ráhkkanemiid mat mátkis rihppaide leat. Ulbmilin lea, ahte govat ja muitalusat šaddet ovtta beaivve vel girjin ja báhcet muitun boahttevaš buolvvaide. Min doaimmaheaddji Ánne-Sárá Paltto guovlalii Maarit Magga duodjevisttis Báljohtnjálmmis.

  • Gilbbesjávrris leamašan juo 73 jagi árbevierrun ordnet Mihcamárain čuoigangilvvohallamiid Sána duottára duohken, Sánajávrri jásas. Bovssojávrrelaš Johan Aslak Labba, Juhan dál muitala, goas son lea vuosttáš háve fidnan Sánajávrri mihcamárčuoigamiid geahččame ja makkárat dat dalle ledje. Ja gal Juhán diehtá maid muitalit mii Gilbbesjávrri Mihcamárain galgá dán jagi dáhpáhuvvat.
    Ja dat erenomášvuohta Gilbbesjávrri mihcamárčuoigamiin álot lea leamašan, ahte čuoiganbáikki lea álot gitta dás, ahte gos dat muohtta vel dalle gávdno, nubat maŋimus dieđu mielde čuoigangilvvohallanbáiki livččii Tuollu buohta ovtta skurččus, skohtermađia guoras, ii Sánajávrre gáttis...muht loahpalaččat čuoiganbáikki ii vel oktage dieđe, dat čielga easka ihttin 22.6.2018 bearjadaga, go čuoigamat leat.
    Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Sámediggeláhkadoaibmagoddi almmuhii evttohusas sámediggeláhkan maŋŋebárgga 19.6. Doaibmagotti ságadoalli Pekka Hallberg muitalii evttohusa vuos Sámedikki dievasčoahkkinlahtuide ja dasto dieđihangaskaomiid bokte álbmogii. Su mielde ráđđehusa evttohus vuolgá čakčagease riikkabeivviide jus Sámediggi nu dáhttu. Govva: Linda Tammela. Doaimmaheaddjit: Kaisa Aikio ja Jouni Aikio

  • Sámediggeláhkadoaibmagotti lahttu, Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio ii dovddat duhtavašvuođa doaibmagotti evttohussii. Son atná dál "erenoamaš dehalažžan dan, ahte Sámediggi ovttas sámeservodagain váldá beali láhkaevttohussii ja geahččá leago dat dohkálaš". Su mielde Sámedikki dohkkeheami haga láhkaevttohus ii vuolgge ovddosguvlui. Govva: Vesa Toppari. Doaimmaheaddji: Kaisa Aikio

  • Väylänvarsifestivála dahje dego oarjabealde Eanodagas dadje Rádje-eadnu festivála álgá ihttin gaskavahku, geassemánu 20. beaivvi ja bistá olles logi beaivvi. Dat nuorra festivála lei diibmá geassit vuosttáš háve. Rádje-eadnu festivála ulbmil lea mátkkoštit Duortnosis Rádje-eanu mielde gitta Gilbbesjávrri rádjái ja čálmmustahttit Duortnos- ja Muoná leagi rikkis ja maŋggakultuvrralaš dáiddáeallima.
    Musihkkateman dán jagi dávviguovllu sálmmat, jazz, sámimusihka ja sierra musihkašlájaid deaivvadeapmi.
    Sámimusihkka vuosttáš konsearta lea Aavasaksas Suomabealde Mihcamárain lávvordaga 23.6. ja doppe konseartta doallá Ulla Pirttijärvi & Ulda. Mainna mielain juoigi Ulla Pirttijärvi lea Aavasaksai vuolgime dán gullat dál. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

    Väylänvarsi festivála eará sámi artistat leat Möte I konsearttas Látteváris Ruoŧabealde geassemánu 29. beaivvi bearjadaga Duo Arvvas ja Väylävarsifestivála loahpahankonsearttas Möte II konsearttas Gilbbesjávrris lávvordaga 30. beaivvi geassemánu fas Johan Sara Jr.

    Neahttačujuhusas www.vaylafestival.com gávnnat buot logi beaivvi prográmma Duortnos rájes gitta Gilbbesjávrri rádjái.

  • Almmái geahčai govain Amerihkas málle ja ráhkadii čáhcelottiide beassesajiid. Giđđat son stellii golbma vádjit salaguhkkosaš guovdjesoarvebihtá guovtte mehtera allodahkii doarrás. Su jurdda lea fidnet vuojažiid ja čivssaid besset dáidda. Dán giđa ii leat goittot vel mihkkege monnen su "vuovddaide". Vuovddat stellegiid alde oidnojit bures Gámas - Njávdán geidnui, dan mađi lahka geainnu dat leat. Heikki Rusanen lea dasa lassin heŋgon dábálaš čoađggevuovddaid Vávlli guovllus Anárjávrri davábealde, dain vuovddainge sus lea iežas málle. Rusanen lea fárren diibmá Sotkamos Anárii. Son barggai nuppelot jagi Talvivaara ruvkkis. Lundui ja lottiid veahkeheapmái sus lea bohciidan beroštupmi dás logi maŋimuš jagis. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Guollegilvin lea nuppástusaid ovddas. Stáhtta lea stivremin guollegilvimiid viđa lágádussii, okta dain lea Anár guollešaddanlágádus. Luondduriggodatguovddáža LUKE Anár lágádusa bargun lea lea dál fuolahit namalassii Anár guovllu guollenáliid dahje -máddodagaid šaddadeamis ja veajehiid doalvumis bivdočáziide. Dán áigái Anáris doalahit golmma sortta guliid ja dat mearkkaša vihtta sierra guollenáli. Dat leat Avviljoga, Juvddu ja Čivttajoga dápmot, Anárjávrri rávdu ja Avviljoga čuovža. Vieris guollešlájaid doppe eai šat geiđahala. Guollegilvináššedovdi Timo Rauhala LUKE Anár lágádusas muitala, ahte stáhta lágádusas lea dihto geatnegasvuođat Báhčaveaji čázádagas, muhto boahttevouđas sáhttet omd. čuovžagilvimat nohkat. Rauhala čilge maiddái dan mii lágádusas aiddo dál dahkkojuvvo ja mo dápmotveajehiid gilvin Čivttajoga čázádagas dáhpáhuvvá. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Sámiid duohtavuohta ja soabadankomišuvnna ságastallandilálášvuođas Bálojávrris ságastalle dehalaš áššiin ja áivve čielga ruona goartta ii Suoma stáhta dilálášvuođas ožžon iežas láhttemis sámiid guovdu. Jearahallamis ságastallandilalášvuođa oasseváldit Oula-Matti Palojärvi, Hannu Antti Magga sihke Stáhtaráđi spesialáššedovdi Ánneristen Juuso. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

  • Eatnis ja Sámedikki gielladorvočállis Ánne Kirste Aikios lea eatnin váháhus lene-teasttain. Aikio mielde su máná lene-teastta hehttii dat, ahte sámegielat mánná gártái bargat dan suomagillii.
    Doaimmaheaddjin Xia Torikka.

  • Lene-teasttain čuvvot 2,5-6 jahkásaš mánáid neurologalaš ovdáneami ja dainna oidnetge de jus mánás leat váttisvuođat ovdamearka dihte hállamis. Dat teasttat leat Suomas suomagillii suopmelaš mánáide, ja ruoŧagillii suomaruoŧŧelaš mánáide, muhto sámegillii ja sápmelaš mánáide dárkkuhuvvon teasta ii vel leat.

    Dál leat goittotge geahččaleamen oažžut lene-teastta maiddái sápmelaš mánáide. Maria Haakana Niilo Mäki Instituhtas muitala, ahte lene-teastta lea dehálaš oažžot sámi mánáide heivvolažžan, amas boahtit boastto bohtosat.

    Doaimmaheaddjin Xia Torikka.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Sámisostera Buorre boahtteáigi – Boazosápmelaččaid buresveadjima ja oassálastima ovddidanprošeakta ordne Searas boazosámiide lášmmohallanbottuid Heahtás ja Gárasavvonis. Saara Ketola lea daid joavkkuid movttegis jođiheaddji ja dál gullatge ahte maid jurddaheaba Heahta SBS-joavku lášmmohallit Káren-Ann Proksi ja Marja Näkkälä. Muhto álggos vehá lášmmohallat. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä