Mahadura & Özberkan

Suomen somalialaisten uusi sukupolvi: "Olemme kyllästyneitä syytöksiin ja leimaamiseen"

  • 56 min
  • toistaiseksi

Mahadura&Özberkan ottavat käsittelyyn vähemmistön, joka on 90-luvulta alkaen ollut varmasti yksi maamme syrjityimpiä ja leimatuimpia: Suomen somalialaiset.

Tässä lähetyksessä päästetään ääneen kolme nuorta Suomen somalialaista, jotka kaikki ovat joutuneet kamppailemaan sen kanssa, että heihin liitetään somalialaisina tiettyjä ennakkoluuloja.

Fatima Hussein on puoliksi suomalainen ja puoliksi somalialainen, joka on nuoruutensa hävennyt somalialaisia juuriaan. Hän on käyttänyt äidinsä suomalaista tyttönimeä ja piilotellut somalialaisia taustaansa.

"Onneksi sä olet vain puoliksi somalialainen etkä täysin", Fatima joutui kuulemaan nuorena.

Nyt Fatima on ylpeä juuristaan ja haluaa käyttää somalialaista nimeään. Fatima kertoo lähetyksessä myös vaikeasta isäsuhteestaan ja siitä, miten hän haluaa olla osa somalialaista yhteisöä.

Ahmed Mohamud vaipui masennukseen, sillä valemedia oli liittänyt hänen kuvansa juttuun, jossa käsiteltiin jonkun toisen somalialaisen tekemää rikosta, raiskausta. Ahmed pelkäsi tulevaisuutensa puolesta ja oli koko kesän kotona, koska pelkäsi liikkua ulkona.

Shukri Carabey on nuori valokuvaaja, joka sanoo olevansa kyllästynyt kantamaan jokaisen somalialaisen ja muslimin tekemät virheet. Shukri on valokuvaaja, joka kamppailee suomalaisen ja somalialaisen identiteettinsä välillä.

Millaista on kuulua Suomen syrjityimpään vähemmistöön? Miksi somalialaisiin liitetään niin paljon ennakkoluuloja? Mitä suomalaisten pitäisi oppia somalialaisesta kulttuurista?

Lähetykset

  • to 17.8.2017 13.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • Mahadura&Özberkanin neitsyyskeskustelun toisessa osassa perehdytään neitsyysvaatimuksiin, pakollisiin neitsyystesteihin ja väkivallan pelkoon, joka uhkaa niitä naisia, jotka ovat menettäneet neitsyyden ennen avioliittoa.

    Neitsyyden ja seksuaalisuuden kontrollointi on todellinen ilmiö monille maahanmuuttajataustaisille naisille myös Suomessa.

    Miksi naisilta vaaditaan neitsyyttä ennen avioliittoa? Mitä käy naiselle, joka rikkoo neitsyysvaatimuksia? Mitä Suomen viranomaiset voivat auttaa niitä tyttöjä, joiden seksuaalisuutta kontrolloidaan?

    Lähetyksessä käydään myös läpi, millaista seksuaalikasvatusta sukulaiset tytöille opettavat. Kannattaa kuunnella, jos haluaa tietää, mitä tekemistä tamppooneilla on seksuaalikasvatuksen kanssa.

    Studiossa vieraana afganistanilaistaustaiset Nasime Naseri sekä Sabrina Aimak.

  • Ei seksiä ennen avioliittoa. Kuulostaako etäiseltä ja keskiaikaiselta ajatukselta?

    Seksistä pidättäytyminen ennen avioliittoa ja neitsyyden varjeleminen on kuitenkin arkipäivää monelle suomalaiselle. Luit oikein. Ja nyt puhumme nimenomaan kantasuomalaisista.

    Mahadura&Özberkanissa käsitellään neitsyyden ihannoimista kristillisissä yhteisöissä Suomessa. Studiovieraina Suomen Hopeseurakunnan seurakuntatyöntekijä Ida Tsokkinen, joka päätti odottaa miehensä kanssa avioliittoon saakka ennen kuin harrastivat seksiä. Teologian maisteri Kirsi-Marja Isotalo teki nuorena neitsyyslupauksen ja tutkii nyt kriittisemmällä otteella neitsyyslupauskampanjan vaikutuksia lupauksen tehneiden myöhempään elämään. Onko seksi todellakin parempaa vain avioparin välillä?

    Koskeeko neitsyyslupaukset vain tyttöjä? Miten seksistä puhutaan kristillisissä yhteisöissä? Millaista on kirkon ja yhteisön kontrolli nuoren seksuaalisuuteen liittyen?

  • Rajoja suljettu, sotaharjoitukset aloitettu ja verenvuodatus mainittu. Lähi-Idässä seurataan Irakin Kurdistanin kansanäänestystä itsenäisyydestä hampaat irvessä, tai riippuu keneltä kysytään.

    Mahadura&Özberkan kysyvät tietysti kurdeilta itseltään, miltä mahdollinen Irakin Kurdistanin itsenäistyminen tuntuu kansalle, jolta on evätty oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja valtioon.

    Tulisiko itsenäisestä Irakin Kurdistanista demokraattinen ja tasa-arvoa kannattava valtio vai korruptoitunut diktatuuri?

    Lähetyksessä pureudutaan kurdien isänmaallisuuteen sekä kansalliseen identiteettin ja kysytään, onko kyseessä todellakin niin yhtenäinen kansa kuin annetaan ymmärtää?

    Mitä eroja on kurdeillla jotka asuvat Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Irakissa? Millaista on kuulua kansaan, jolla ei ole ollut oikeuksia omaan kieleen, kulttuuriin tai valtioon? Mitä kurdien arabisoiminen tarkoittaa?

    Studiossa vieraaana Helsingin yliopistossa Lähi-Idän tutkimusta opiskeleva Arman Bahmani sekä Tajzan Sharif, joka tekee parhaillaan yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoa ja pääaineena kansainvälinen turvallisuus ja konflikti opinnot.

  • Suomea ravisteltiin Aamulehden avauksesta sukupuolineutraaleista työnimikkeistä. Suomi jakautui jälleen raivokkaasti kahtia, kun sosiaalisessa mediassa väännettiin kättä puhemiehistä, lentoemännistä sekä puheenjohtajista.

    Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa, oliko keskustelunavaus sukupuolineutraaleista työnimikkeistä turhaa pilkun viilausta vai tarpeellista yhteiskunnan ravistelua?

    Mahadura&Özberkan ottavat selvää, miltä Suomessa käytävä tasa-arvokeskustelu näyttäytyy maahanmuuttajataustaisten, rodullistettujen suomalaisten tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta?

    Maahanmuuttajataustaisten naisten tasa-arvon kanssa työskentelevä Ujuni Ahmedin mukaan monet etniset vähemmistöt elävät omassa todellisuudessaan jota tasa-arvokeskustelu ei välttämättä tavoita.

    - Tavallaan se tuntuu epäreilulta puhua sukupuolineutraalista kielestä kun meillä on Suomessa maahanmuuttajanaisia, jotka eivät tiedä, että heillä on mahdollisuus esimerkiksi kouluttautua.

    Mitkä ovat ne tasa-arvoon liittyvät ongelmat, joiden kanssa etniset vähemmistöt tai sukupuolivähemmistöt joutuvat kamppailemaan?

    Lähetyksessä laadittiin diktatuurinomaisesti toimintasuunnitelma tasa-arvon kehittämiseksi Suomessa. Tästä voi hallituskin ottaa mallia. Saa käyttää, mutta ei ole pakko.

    Studiossa vieraana ruohonjuuritason aktivisti sekä vapaa toimittaja Maija Baijukya,
    Radio Helsingin toimittaja Emil Johansson sekä Ujuni Ahmed, joka tekee töitä maahanmuuttajataustaisten nuorten ja naisten tasa-arvon edistämisen puolesta Suomessa.

  • Mahadura&Özberkan tapaavat Ioan Calinin, joka saapui Romaniasta Suomeen vuonna 2010 paremman elämän toivossa. Ioan päätyi kadulle soittamaan harmonikkaa ja viettämään yönsä autossa, myös talvella.

    Ioan sai apua Suomen romaniyhteisöltä, joka tarjosi hänelle töitä ja asunnon. Nyt Ioan kokee olevansa suomalainen.

    - Minulla ei ole mitään mahdollisuuksia Romaniassa, sillä kuulun vihattuun ja syrjittyyn vähemmistöön. En aio palata sinne, sanoo Ioan.

    Ioan on päässyt kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kuinka monta vastaavaa menestystarinaa olemme kuulleet Itä-Euroopan romaneista? Onko Suomen velvollisuus auttaa heitä ja jos on, miten? Miten Romania ja Bulgaria kohtelevat romanivähemmistöään?

    Mahadura&Özberkan selvittävät, pitävätkö puheet Itä-Euroopan romaneiden järjestäytyneestä rikollisuudesta ja mafiasta paikkansa.

    Keitä ovat Itä-Euroopan romanit, miksi he ovat täällä ja miksi Suomen romanit ovat aktivoituneet auttamaan heitä?

    Vieraina studiossa ovat Helsingin yliopiston tutkija Lidia Gripenberg, Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg sekä On the Streets of Helsinki -dokumenttielokuvan ohjaaja Borislav Borisov.

  • Mahadura&Özberkan tapaavat kolme kertaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen Mohammedin, joka odottaa neljättä turvapaikkapäätöstä. Mohammed nukkuu joka yö eri paikassa, välillä jopa kadulla, sillä pelkää poliisin ottavan hänet säilöön ja lähettävän takaisin Irakiin. Irakin armeijasta paennut Mohammed sanoo, että Irakissa häntä odottaisi varma kuolema.

    Miten käy Mohammedin, jos hän saa neljännen kielteisen turvapaikkapäätöksen? Onko Mohammedin kohtalona pakkopalautus, vapaaehtoinen paluu vai paperittomuus?

    Mahadura&Özberkan puhuvat paperittomuudesta eli laittomasta maassa oleskelusta. Keitä ovat paperittomat ja kuinka paljon heitä tulee olemaan Suomessa? Millaista on paperittoman elämä? Mitä siitä seuraa, jos Suomeen syntyy jopa satojen paperittomien varjoyhteiskunta?

    Lähetyksessä tullaan pohtimaan, mitä turvapaikanhakijoiden auttamisen kriminalisointi voi tarkoittaa, miksi afganistanilainen perhe haettiin mellakkapoliisien voimin vastaanottokeskuksesta ja mitä virkavallan vastustamisesta voi seurata.

    Vieraana studiossa ovat Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen, Ylikomisario Jari Taponen sekä Turun kaupunginvaltuutettu ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Berhan Ahmadi.

  • Turun tapahtumien jälkeen on puhuttu radikalisoitumisesta ja terrorismista.

    Päättäjät, bloggaajat, toimittajat ja asiantuntijat huutavat kaikki kilpaa, miten radikalisoitumista voidaan ehkäistä.

    On puhuttu turvapaikanhakijoiden säilöönottokeskuskista, eristetyistä saarista, tiedustelulain muuttamisesta ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita auttavien rankaisemisesta.

    Mitä meidän pitäisi tehdä estääksemme radikalisoitumisen ja terrorismin uhan Suomessa?

    Mahadura&Özberkan tarttuvat tähän tunteita kuumentavaan aiheeseen kysymällä, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme radikalisoitumisesta ja terrorismista? Keitä ovat radikalisoituneet henkilöt? Voiko äärioikeistoa tai koulusurmia liittää keskusteluun radikalisoitumisesta ja terrorismista?

    Studiovieraina islamin tutkija Maria Pakkala, oikeistopopulismin mobilisaation asiantuntija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta sekä Oussama Yousfi, joka työskentelee projektikoordinaattorina Radinet-hankkessa, jossa toteutetaan exit-toimintamallia radikalisoituneille henkilöille.

  • Hasan Alazawii oli yksi niistä henkilöistä, joka riensi auttamaan puukotuksen uhreja Turun kauppatorilla. Hasan sai itse puukon iskusta haavan kaulaansa ja joutui sairaalaan.

    Mahadura&Özberkan pohtivat Turun tapahtumia, median uutisointia sekä somessa käytävää keskustelua yhdessä Hasan Alazawiin, viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon sekä ylikomisario Jussi Huhtelan kanssa.

    Turun tapahtumista tehtiin nopealla tahdilla uutisia, joista osa eivät pitäneet paikkansa. Uutisia julkaistiin, korjattiin ja poistettiin. Oli otsikkoja miekkamiehistä ja terrorismista, joka rantautui Suomeen rikkoen lintukotomme. Turun tapahtumat rinnastettiin myös Barcelonan tapahtumiin antaen vaikutelman, että iskuilla olisi jonkinlainen yhteys toisiinsa. Myöhemmin käytiin keskustelua siitä, miksi pelkästään ulkomaalaiset auttajat pääsivät otsikoihin.

    Miten median pitäisi toimia kriisien hetkellä ja mitä Turun kohdalla olisi pitänyt tehdä toisin?

    Lähetyksessä tullaan myös käsittelemään Turun tapahtumien jälkeistä someraivoa ja vihapuhetta.

    Miten taata turvallinen yhteiskunta kriisien jälkeen? Mitä meidän pitäisi tehdä, jotta Suomi pysyisi yhtenäisenä?

  • Mahadura&Özberkan ottavat käsittelyyn vähemmistön, joka on 90-luvulta alkaen ollut varmasti yksi maamme syrjityimpiä ja leimatuimpia: Suomen somalialaiset.

    Tässä lähetyksessä päästetään ääneen kolme nuorta Suomen somalialaista, jotka kaikki ovat joutuneet kamppailemaan sen kanssa, että heihin liitetään somalialaisina tiettyjä ennakkoluuloja.

    Fatima Hussein on puoliksi suomalainen ja puoliksi somalialainen, joka on nuoruutensa hävennyt somalialaisia juuriaan. Hän on käyttänyt äidinsä suomalaista tyttönimeä ja piilotellut somalialaisia taustaansa.

    "Onneksi sä olet vain puoliksi somalialainen etkä täysin", Fatima joutui kuulemaan nuorena.

    Nyt Fatima on ylpeä juuristaan ja haluaa käyttää somalialaista nimeään. Fatima kertoo lähetyksessä myös vaikeasta isäsuhteestaan ja siitä, miten hän haluaa olla osa somalialaista yhteisöä.

    Ahmed Mohamud vaipui masennukseen, sillä valemedia oli liittänyt hänen kuvansa juttuun, jossa käsiteltiin jonkun toisen somalialaisen tekemää rikosta, raiskausta. Ahmed pelkäsi tulevaisuutensa puolesta ja oli koko kesän kotona, koska pelkäsi liikkua ulkona.

    Shukri Carabey on nuori valokuvaaja, joka sanoo olevansa kyllästynyt kantamaan jokaisen somalialaisen ja muslimin tekemät virheet. Shukri on valokuvaaja, joka kamppailee suomalaisen ja somalialaisen identiteettinsä välillä.

    Millaista on kuulua Suomen syrjityimpään vähemmistöön? Miksi somalialaisiin liitetään niin paljon ennakkoluuloja? Mitä suomalaisten pitäisi oppia somalialaisesta kulttuurista?

  • Mahadura&Özberkan pohtivat syksyn ensimmäisessä jaksossa, miten koulun ja kodin kulttuurierot vaikuttavat maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja miten yhteiskunnan pitäisi tukea niitä lapsia ja nuoria, jotka elävät kahden kulttuurin välissä.

    Miten koulun ja opettajien pitäisi käsitellä kulttuurieroja oppilaiden ja myös näiden vanhempien kanssa? Milloin kulttuurierot muodostuvat ongelmaksi? Mitkä ovat lasten perusoikeudet?

    Vieraaksi saapuvat Hanna Niittymäki Rauhankasvatusinstituutilta, tuleva luokanopettaja Khadan Ahmed sekä kulttuuriohjaaja Tamara Åkerlund.

  • Aktivisti ja tuore ylioppilas Pazilaiti Simayijiang sai pitkän opiskelu-urakkansa päätökseen tänä keväänä painaessaan ylioppilaslakin päähänsä. Ylioppilasjuhlat olivat riemun ja helpotuksen juhla, mutta pian myös todellisuus iski päin kasvoja - Pazilaitin piti nyt pärjätä omillaan ja tietää, mitä tulevaisuudeltaan haluaisi.

    Ylioppilaaksi valmistumista seurasi välivuosi ja neljä eri kesätyöpaikkaa, ja myös ahdistus tietämättömyydestä ja koulumaailman luoman turvallisen rutiiniin puutteesta. Toisaalta kaikki ovet ovat auki, mutta toisaalta vaihtoehtoja on liikaa.

    Pazilaiti jakaa ajatuksiaan välivuodesta, valmistumisesta ja maahanmuuttajanuorten työllistymisestä.

    Jaksossa kuullaan myös romaninuori Leif Hagertin tarina, joka sai ensimmäisen työpaikkansa vasta 28-vuotiaana yli sadan työhakemuksen jälkeen.

    Leif huokuu onnea, ylpeyttä ja itsevarmuutta ensimmäisen työpaikkansa johdosta. Tulevaisuus vaikuttaa valoisalta ja Leifillä on kunnianhimoiset suunnitelmat toteuttaa unelmiaan, vaikka mieltä vähän painaakin ajatus siitä, että hän tulee ikätovereihinsa nähden vähän jälkijunassa.

    Leifin kanssa jutellaan romanien työllistymisestä ja opiskeluista, sillä tällä hetkellä Leifin työnkuvaan kuuluu romanien avustaminen työ- ja opiskeluasioissa.

    Miten työnantajan pitäisi suhtautua työntekijänsä kulttuuriin ja vakaumuksiin? Millaista on olla työnhakija ja vähemmistönuori? Miksi romaninainen ei voi työskennellä talon ylimmässä kerroksessa, jos alakerrassa on vanhempia romaneja?

    Toimittajana Susani Mahadura.

  • Tänä vuonna on käyty kiivasta keskustelua liittyen musliminaisiin ja huivin käyttöön. Yllättävän monella on joku mielipide siihen, miksi joku käyttää huivia Suomessa, kun se ei ole täällä pakollista.

    Yagmur tapasi 19-vuotiaan Ayan Yusufin sekä 18-vuotiaan Nasteeho Mohamedin, jotka ovat lapsuudenystäviä ja molemmat pitävät huivia. Mitä huivi merkitsee Ayanille ja Nasteeholle, onko huivissa kyse jostain muustakin kun uskonnosta?

    Ladyt käyvät keskustelua myös muslimimuodista ja sen kasvusta maailmalla. Minkälainen on Suomen vaatekauppojen tarjonta musliminaisille, jotka käyttävät huivia ja peittäviä vaatteita? Mitä vaatteissa pitää ottaa huomioon esimerkiksi kesäisin, entä rajoittaako huivin käyttö sitä miten kesän haluaisi viettää? Mitä mieltä nuoret ovat burkasta, joka puolestaan on herättänyt suurta keskustelua Euroopassa?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä