Mahadura & Özberkan

Suomen somalialaisten uusi sukupolvi: "Olemme kyllästyneitä syytöksiin ja leimaamiseen"

  • 56 min
  • toistaiseksi

Mahadura&Özberkan ottavat käsittelyyn vähemmistön, joka on 90-luvulta alkaen ollut varmasti yksi maamme syrjityimpiä ja leimatuimpia: Suomen somalialaiset.

Tässä lähetyksessä päästetään ääneen kolme nuorta Suomen somalialaista, jotka kaikki ovat joutuneet kamppailemaan sen kanssa, että heihin liitetään somalialaisina tiettyjä ennakkoluuloja.

Fatima Hussein on puoliksi suomalainen ja puoliksi somalialainen, joka on nuoruutensa hävennyt somalialaisia juuriaan. Hän on käyttänyt äidinsä suomalaista tyttönimeä ja piilotellut somalialaisia taustaansa.

"Onneksi sä olet vain puoliksi somalialainen etkä täysin", Fatima joutui kuulemaan nuorena.

Nyt Fatima on ylpeä juuristaan ja haluaa käyttää somalialaista nimeään. Fatima kertoo lähetyksessä myös vaikeasta isäsuhteestaan ja siitä, miten hän haluaa olla osa somalialaista yhteisöä.

Ahmed Mohamud vaipui masennukseen, sillä valemedia oli liittänyt hänen kuvansa juttuun, jossa käsiteltiin jonkun toisen somalialaisen tekemää rikosta, raiskausta. Ahmed pelkäsi tulevaisuutensa puolesta ja oli koko kesän kotona, koska pelkäsi liikkua ulkona.

Shukri Carabey on nuori valokuvaaja, joka sanoo olevansa kyllästynyt kantamaan jokaisen somalialaisen ja muslimin tekemät virheet. Shukri on valokuvaaja, joka kamppailee suomalaisen ja somalialaisen identiteettinsä välillä.

Millaista on kuulua Suomen syrjityimpään vähemmistöön? Miksi somalialaisiin liitetään niin paljon ennakkoluuloja? Mitä suomalaisten pitäisi oppia somalialaisesta kulttuurista?

Lähetykset

  • to 17.8.2017 13.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 68,1 % oli naisia, syylliseksi epäillyistä 77,8% oli miehiä.

    Mahadura & Özberkanissa pureudutaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Mitä väkivallalla tarkoitetaan? Mitä eri väkivallan muotoja on? Miksi väkivaltaa tapahtuu?

    Onko Suomi epäonnistunut turvaamaan naiselle väkivallattoman elämän?

    Vieraina väkivaltatutkija ja tietokirjailija Satu Lidman, Monika-naiset liitto ry:n kriisikeskuksen johtaja Natalie Gerbert sekä Miessakit ry:n Lyömättömän linjan psykoterapeutti Matti Kupila

  • Netti pursuaa seksiä. Mainokset tihkuvat seksiä. Elokuvat, sarjat, kirjat ja pelit ovat kyllästetty seksillä. Seksi myy, seksiä on kaikkialla ja vaikuttaisi siltä, että koko yhteiskuntamme olisi seksualisoitumassa.

    Ja silti Väestöliiton teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten yhdyntämäärät ovat vähentyneet.

    Mahadura & Özberkan kysyvät, miksi suomalaiset harrastavat vähemmän seksiä? Mikä aiheuttaa haluttomuutta? Onko seksi parisuhteen ja elämän peruspilari, joka hävitessään pilaa kaiken? Onko suhdetta ilman seksiä?

    Vieraina Sexpon seksuaaliterapeutti ja -kouluttaja, Suomen seksologisen seuran tiedottaja Veera Uusoksa, seksuaalineuvoja ja seksologi Satu Söderström sekä seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Roni Grinberg.

  • "Suurin osa maahanmuuttajista on liikkeellä taloudellisten syiden takia"

    "Saksan mielenosoitukset johtuvat hallitsemattomasta maahanmuutosta"

    "Päättäjien pitää ottaa huomioon suomalaisten pelot"

    Pääministeri Juha Sipilän kommentit maahanmuutosta saivat Mahadura & Özberkanin pohtimaan, millä tavalla poliitikot puhuvat maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja suomalaisuudesta.

    Keskustelussa otetaan selvää, millä tavalla narratiivia maahanmuuttajista rakennetaan Suomessa.
    Minkälaista retoriikkaa käytetään, kun puhutaan maahanmuuttajista? Mitä tekemistä on populismilla ja maahanmuuttokeskustelulla? Onko rasismista tullut salonkikelpoista vai heilutteleeko media turhaan ja liian usein rasismikorttia? Millä tavoin poliitikkojen puheet maahanmuuttajista vaikuttavat kansalaisiin?

    Studiossa vieraina tutkijatohtori Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista, dosentti, yliopistotutkija Tuija Saresma Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta sekä feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestö Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood.

  • "Oletko sä mies vai nainen vai mikä sä oikein olet? "
    Tämän saattaa kuulla henkilö, joka ei yksinkertaisesti koe olevansa nainen tai mies vaan muunsukupuolinen. Muunsukupuolinen voi olla sekä että jotakin naiseuden ja mieheyden väliltä tai tyystin ulkopuolella tätä jakoa.

    "Virallisesti" näitä ihmisiä ei kuitenkaan ole olemassa, koska kolmannen vaihtoehdon saaminen juridiseksi sukupuoleksi ei ole mahdollista Suomessa.

    Minkälaista on elää yhteiskunnassa, missä olet "näkymätön"?

    Muunsukupuolisten oikeuksissa otettiin surullista takapakkia, kun transpoliklinikoiden uusi linjaus vei mahdollisuuden sukupuolenkorjaushoitoihin muunsukupuolisilta. Mitkä ovat ennen kaikkea muunsukupuolisten oikeudet Suomessa?

    Studiossa vieraana tuottaja, taiteilija ja aktivisti Kasper Kamppuri, vaikuttaja Kuisma Ilves sekä Setan varapuheenjohtaja, lääketieteen opiskelija ja transaktivisti Sakris Kupila.

  • "...otaksumme, että jokainen nainen haluaa itselleen miestä, sillä ne poikkeukset, etteivät jotkut naiset tahdokkaan päästä naimisiin ovat siksi harvoja, ettei tarvitse kiinnittää niihin huomiota."

    Näin kirjoitettiin vuonna 1929 parisuhdeoppaassa, jossa jaeltiin naisille käteviä neuvoja päästä morsiameksi. Sitähän kaikki haluavat. Edelleen. Löytää sen oikean. Ja tottakai elää elämä onnellisena loppuun asti sen oikean kanssa. Vai?

    Aihetta ruotimassa studiossa Mielikuvituspoikaystävän ja Bikinirajatapauksen kirjoittaja Henriikka Rönkkönen sekä somekersantti Joonas Pesonen.

  • Minkälaisia kehoja tulee vastaan, kun selailet naistenlehtiä tai Netflixin tarjontaa? Minkälaisia naisten representaatioita on lempisarjoissasi, elokuvissa, musiikkivideoissa, catwalkeilla, televisiossa tai mainoksissa?

    Aivan.

    Varsin heikosti tuntuu olevan edustettuna naiseuden monimuotoisuus yhteiskunnassa, mediassa ja muodissa.

    Mahadura & Özberkanin syksyn ensimmäisessä jaksossa kapinoidaan yhteiskunnan kapeita kauneusihanteita vastaan, puhutaan marginalisoiduista kehoista ja naiseuden monimuotoisuudesta.

    Vieraina vapaa taiteilija ja yksi Ruskeiden tyttöjen perustajista Caroline Suinner, kehopositiivisuusaktivisti Saara Sarvas sekä Meriam Trabelsi.

  • Kielletty rakkaus, kielletty himo, kielletty ystävyys. Kevään viimeisessä jaksossa Mahadura & Özberkan puhuvat kaikista niistä asioista, joista ei saisi puhua ääneen.
    Vieraina Patisse A Lody sekä Muttaqi Khan.

  • Minkälaisia kulttuureja syntyy, kun elät marginaalin marginaalissa, vähemmistönä vähemmistön sisällä, rodullistettuna seksuaali- tai sukupuolivähemmistön edustajana?

    "Make that pussy pop", huutaa Vogue Ballin juontaja mikkiin, kun vogue-tanssijat astelevat lavalla ja kilpailevat parhaasta kävelytyylistä, asenteesta ja poseerausasennoista.

    Vogue-tanssi syntyi New Yorkin kaduilla 60-luvulla rodullistettujen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarpeesta luoda turvallinen ympäristö yhteisölleen. Nimensä mukaisesti vogue-tanssi sai inspiraationsa muotimaailmasta, malleista ja mallien poseerausasennoista. Vogue houset olivat rodullistettujen queer-ihmisten kokoamia perheitä, jotka kilpailivat toisiaan vastaan Vogue Ball -tanssikilpailuissa.

    Mahadura & Özberkan syventyvät Vogue-skeneen ja ottavat selvää, miten tanssityyli on kehittynyt ja löytänyt tiensä 60-luvun New Yorkista Helsinkiin ja mikä merkitys vogue-skenellä on ollut rodullistettujen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteiskunnallisen aseman määrittämisessä.

    Sideways festivaalilla nauhoitetussa ohjelmassa vieraana vogue-artistit ovat Lola Mizrahi, Kelet Mizrahi sekä vaatesuunnittelija ja kirjoittaja Ervin Latimer.

  • "Mitä extremempi sen parempi", sanoo useamman kauneusleikkauksen tehnyt ja aikuisviihdealalla työskentelvä Amanda Ahola. Joni Virtanen puolestaan haluaa näyttää barbien Kenilta.

    Mahadura & Özberkan syventyvät plastikkakirurgian mielenkiintoiseen maailmaan. Kauneuskirurgia on arkipäiväistynyt ainakin kevyiden toimenpiteiden osalta, esimerkiksi kasvojen pistoshoidot ovat kasvava trendi Suomessa ja yleisempiä kuin kauneusleikkaukset.

    Suurin osa ihmisistä tavoittelee mahdollisimman luonnollista lopputulosta, kun puhutaan kauneuskirurgiasta. Amandaa ja Jonia on kutsuttu kumisiskoiksi ja heitä ei luonnollisuus kiinnosta vaan nimenomaan mitä muovisempi sen parempi!

    Mikä kauneusleikkauksissa niin viehättää? Mitä leikkauksissa tavoitetaan? Minkälaisia ennakkoluuloja liitetään ihmisiin, jotka ovat tehneet todella extreme kauneusleikkauksia? Minkälaisia riskejä kauneusleikkauksissa on, entä kuinka pitkälle henkilö on valmis menemään kauneusleikkausten takia?

    Lähetyksessä kuullaan kultturiantropologi Taina Kinnusen sekä plastikkakirurgi Heikki Kupin haastattelut, jotka kertovat trendeistä, asenteiden muutoksista sekä kauneuskirurgian riskeistä.

    Studiossa vieraana Amanda Ahola sekä Joni Virtanen.

  • Behdad on asunut Suomessa vuodesta 2009 ja hakenut turvapaikkaa, sillä Iran ei ole turvallinen maa poliittisesti aktiiviselle kurdille. Iranin hallinto sortaa kurdivähemmistöään ja erityisesti mielipiteitään avoimesti julkituovat poliittisesti aktiivisesti kurdit ovat sortotoimien kohteena.

    Amnesty Internationalin mukaan Iran teloittaa Kiinan jälkeen eniten ihmisiä maailmassa ja hirttotuomiot ovat arkipäivää Iranissa.

    Tampereen poliisi otti Behdadin kiinni ja sulki turvasäilöön Tampereella maanantaina 21.5.2018, aikeenaan palauttaa Behdad Iraniin.

    Miksi yhdeksän vuotta Suomessa asunut Behdad palautetaan takaisin Iraniin, jos häntä odottaa hengenvaara? Miten Behdadin käy, jos hänet palautetaan takaisin Iraniin? Kuka ottaa vastuun Behdadin kohtalosta, jos hänet palautetaan?

    Mahadura & Özberkan perehtyvät poliittisesti aktiivisten kurditurvapaikanhakijoiden tilanteeseen.

    Lähetyksessä vieraana Behdadin veli Fabe, Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi sekä asianajaja Ville Punto.

  • Isomahainen, tummaihoinen nuori tyttö poseeraa puun juuressa ja katsoo suoraan kameraan ja kuvatekstinä lukee: 12-vuotiaan äitiysvaatteet. Muistatko nähneesi kyseisen kuvan esimerkiksi bussipysäkillä? Kyseessä oli palkittu Plan international Suomen kehitysyhteistyökampanja lapsiäitiyden vähentämiseksi.

    Tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestö Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkwesha kritisoi palkittua kampanjaa rasistiseksi. Tutkija Mkwesha kysyy, olisiko kampanjaa toteutettu, jos kyseessä olisi ollut valkoinen lapsi? Faith Mkweshan mukaan lapsia tulisi suojella eikä käyttää mainoskampanjassa, joka toistaa stereotyyppistä kuvaa afrikkalaisista passiivisina toimijoina, jotka tarvitsevat valkoisen ihmisen pelastusta. Tutkija nostaa myös huolensa kampanjan vaikutuksista Fridahin tulevaisuuteen sekä kampanjan vaikutuksia afrosuomalaisiin ja rodullistettuihin henkilöihin.

    Millä tavalla hyvää tarkoittava ihminen voi oikeasti aiheuttaa harmia? Mahadura & Özberkanissa puhutaan valkoisista pelastajista, hyväntekeväisyydestä ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kuvastoista, jotka käyttävät ruskeita kehoja ja tällä tavalla ylläpitävät stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaista on olla ruskea, musta tai rodullistettu ihminen?

    Lähetyksessä syvennytään white savior complexiin. Mistä puhumme, kun puhumme valkoisista pelastajista? Mitä tekemistä ilmiöllä on kolonialismin ja valtasuhteiden kanssa?

    Lähetyksen aikana kuullaan useampi kommentti tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestö Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkweshanilta.

    Studiossa vieraana Antroblogi verkkojulkaisun uutistoimituksen jäsen ja Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailija Liina Mustonen, markkinointivastaava sekä freelance-kirjoittaja Mirna Shampemba, feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestön Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood sekä Plan international Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.

  • Tomi Ros ajautui seksityöntekijäksi, koska hän oli hyvin kiinnostunut seksistä ja omasta seksuaalisuudestaan. Ensimmäinen kokemus oli vanhemman naisen kanssa, toinen miehen kanssa ja siitä lähti Tomin yli kymmenen vuotta kestänyt ammatti miesseuralaisena. Kymmenen vuoden aikana Tomi palveli naisten, miesten sekä pariskuntien seksuaalisia tarpeita Suomessa, Euroopassa ja jopa Arabiemiraateissa.

    Mitä asiakkaat haluavat miesseuralaiselta? Kuka ostaa seksiä mieheltä Suomessa? Miten miesseuralainen valmistautuu työpäiväänsä?

    Kun puhutaan seksityöntekijöistä, asetelma on yleensä se, että nainen myy ja mies ostaa. Kun asetelma on toinen eli mies myy ja nainen ostaa, voidaan olla melko vaikean puheenaiheen parissa. Mies seksin myyjänä on suuri tabu Suomessa, kielletty aihe. Vielä suurempi tabu on nainen, joka haluaa seksiä ja on valmis maksamaan siitä miehelle.

    Mahadura & Özberkan pohtivat, kuinka paljon miesseuralaisille on kysyntää ja minkälainen on miesseuralaisen elämä Suomessa? Mitkä ovat seksityön hyvät puolet entä varjopuolet?

    Lähetyksessä syvennytään miespuolisten seksityöntekijöiden asemaan Suomessa. Miten seksityöntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta, entä miten seksityöntekijöiden asemaa tulisi parantaa?

    Studiossa vieraana yli kymmenen vuotta mies seuralaisena työskennellyt Tomi Ros sekä Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä