Mahadura & Özberkan

Suomen somalialaisten uusi sukupolvi: "Olemme kyllästyneitä syytöksiin ja leimaamiseen"

  • 56 min
  • toistaiseksi

Mahadura&Özberkan ottavat käsittelyyn vähemmistön, joka on 90-luvulta alkaen ollut varmasti yksi maamme syrjityimpiä ja leimatuimpia: Suomen somalialaiset.

Tässä lähetyksessä päästetään ääneen kolme nuorta Suomen somalialaista, jotka kaikki ovat joutuneet kamppailemaan sen kanssa, että heihin liitetään somalialaisina tiettyjä ennakkoluuloja.

Fatima Hussein on puoliksi suomalainen ja puoliksi somalialainen, joka on nuoruutensa hävennyt somalialaisia juuriaan. Hän on käyttänyt äidinsä suomalaista tyttönimeä ja piilotellut somalialaisia taustaansa.

"Onneksi sä olet vain puoliksi somalialainen etkä täysin", Fatima joutui kuulemaan nuorena.

Nyt Fatima on ylpeä juuristaan ja haluaa käyttää somalialaista nimeään. Fatima kertoo lähetyksessä myös vaikeasta isäsuhteestaan ja siitä, miten hän haluaa olla osa somalialaista yhteisöä.

Ahmed Mohamud vaipui masennukseen, sillä valemedia oli liittänyt hänen kuvansa juttuun, jossa käsiteltiin jonkun toisen somalialaisen tekemää rikosta, raiskausta. Ahmed pelkäsi tulevaisuutensa puolesta ja oli koko kesän kotona, koska pelkäsi liikkua ulkona.

Shukri Carabey on nuori valokuvaaja, joka sanoo olevansa kyllästynyt kantamaan jokaisen somalialaisen ja muslimin tekemät virheet. Shukri on valokuvaaja, joka kamppailee suomalaisen ja somalialaisen identiteettinsä välillä.

Millaista on kuulua Suomen syrjityimpään vähemmistöön? Miksi somalialaisiin liitetään niin paljon ennakkoluuloja? Mitä suomalaisten pitäisi oppia somalialaisesta kulttuurista?

Lähetykset

  • to 17.8.2017 13.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • Kielletty rakkaus, kielletty himo, kielletty ystävyys. Kevään viimeisessä jaksossa Mahadura & Özberkan puhuvat kaikista niistä asioista, joista ei saisi puhua ääneen.
    Vieraina Patisse A Lody sekä Muttaqi Khan.

  • Minkälaisia kulttuureja syntyy, kun elät marginaalin marginaalissa, vähemmistönä vähemmistön sisällä, rodullistettuna seksuaali- tai sukupuolivähemmistön edustajana?

    "Make that pussy pop", huutaa Vogue Ballin juontaja mikkiin, kun vogue-tanssijat astelevat lavalla ja kilpailevat parhaasta kävelytyylistä, asenteesta ja poseerausasennoista.

    Vogue-tanssi syntyi New Yorkin kaduilla 60-luvulla rodullistettujen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarpeesta luoda turvallinen ympäristö yhteisölleen. Nimensä mukaisesti vogue-tanssi sai inspiraationsa muotimaailmasta, malleista ja mallien poseerausasennoista. Vogue houset olivat rodullistettujen queer-ihmisten kokoamia perheitä, jotka kilpailivat toisiaan vastaan Vogue Ball -tanssikilpailuissa.

    Mahadura & Özberkan syventyvät Vogue-skeneen ja ottavat selvää, miten tanssityyli on kehittynyt ja löytänyt tiensä 60-luvun New Yorkista Helsinkiin ja mikä merkitys vogue-skenellä on ollut rodullistettujen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteiskunnallisen aseman määrittämisessä.

    Sideways festivaalilla nauhoitetussa ohjelmassa vieraana vogue-artistit ovat Lola Mizrahi, Kelet Mizrahi sekä vaatesuunnittelija ja kirjoittaja Ervin Latimer.

  • "Mitä extremempi sen parempi", sanoo useamman kauneusleikkauksen tehnyt ja aikuisviihdealalla työskentelvä Amanda Ahola. Joni Virtanen puolestaan haluaa näyttää barbien Kenilta.

    Mahadura & Özberkan syventyvät plastikkakirurgian mielenkiintoiseen maailmaan. Kauneuskirurgia on arkipäiväistynyt ainakin kevyiden toimenpiteiden osalta, esimerkiksi kasvojen pistoshoidot ovat kasvava trendi Suomessa ja yleisempiä kuin kauneusleikkaukset.

    Suurin osa ihmisistä tavoittelee mahdollisimman luonnollista lopputulosta, kun puhutaan kauneuskirurgiasta. Amandaa ja Jonia on kutsuttu kumisiskoiksi ja heitä ei luonnollisuus kiinnosta vaan nimenomaan mitä muovisempi sen parempi!

    Mikä kauneusleikkauksissa niin viehättää? Mitä leikkauksissa tavoitetaan? Minkälaisia ennakkoluuloja liitetään ihmisiin, jotka ovat tehneet todella extreme kauneusleikkauksia? Minkälaisia riskejä kauneusleikkauksissa on, entä kuinka pitkälle henkilö on valmis menemään kauneusleikkausten takia?

    Lähetyksessä kuullaan kultturiantropologi Taina Kinnusen sekä plastikkakirurgi Heikki Kupin haastattelut, jotka kertovat trendeistä, asenteiden muutoksista sekä kauneuskirurgian riskeistä.

    Studiossa vieraana Amanda Ahola sekä Joni Virtanen.

  • Behdad on asunut Suomessa vuodesta 2009 ja hakenut turvapaikkaa, sillä Iran ei ole turvallinen maa poliittisesti aktiiviselle kurdille. Iranin hallinto sortaa kurdivähemmistöään ja erityisesti mielipiteitään avoimesti julkituovat poliittisesti aktiivisesti kurdit ovat sortotoimien kohteena.

    Amnesty Internationalin mukaan Iran teloittaa Kiinan jälkeen eniten ihmisiä maailmassa ja hirttotuomiot ovat arkipäivää Iranissa.

    Tampereen poliisi otti Behdadin kiinni ja sulki turvasäilöön Tampereella maanantaina 21.5.2018, aikeenaan palauttaa Behdad Iraniin.

    Miksi yhdeksän vuotta Suomessa asunut Behdad palautetaan takaisin Iraniin, jos häntä odottaa hengenvaara? Miten Behdadin käy, jos hänet palautetaan takaisin Iraniin? Kuka ottaa vastuun Behdadin kohtalosta, jos hänet palautetaan?

    Mahadura & Özberkan perehtyvät poliittisesti aktiivisten kurditurvapaikanhakijoiden tilanteeseen.

    Lähetyksessä vieraana Behdadin veli Fabe, Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi sekä asianajaja Ville Punto.

  • Isomahainen, tummaihoinen nuori tyttö poseeraa puun juuressa ja katsoo suoraan kameraan ja kuvatekstinä lukee: 12-vuotiaan äitiysvaatteet. Muistatko nähneesi kyseisen kuvan esimerkiksi bussipysäkillä? Kyseessä oli palkittu Plan international Suomen kehitysyhteistyökampanja lapsiäitiyden vähentämiseksi.

    Tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestö Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkwesha kritisoi palkittua kampanjaa rasistiseksi. Tutkija Mkwesha kysyy, olisiko kampanjaa toteutettu, jos kyseessä olisi ollut valkoinen lapsi? Faith Mkweshan mukaan lapsia tulisi suojella eikä käyttää mainoskampanjassa, joka toistaa stereotyyppistä kuvaa afrikkalaisista passiivisina toimijoina, jotka tarvitsevat valkoisen ihmisen pelastusta. Tutkija nostaa myös huolensa kampanjan vaikutuksista Fridahin tulevaisuuteen sekä kampanjan vaikutuksia afrosuomalaisiin ja rodullistettuihin henkilöihin.

    Millä tavalla hyvää tarkoittava ihminen voi oikeasti aiheuttaa harmia? Mahadura & Özberkanissa puhutaan valkoisista pelastajista, hyväntekeväisyydestä ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kuvastoista, jotka käyttävät ruskeita kehoja ja tällä tavalla ylläpitävät stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaista on olla ruskea, musta tai rodullistettu ihminen?

    Lähetyksessä syvennytään white savior complexiin. Mistä puhumme, kun puhumme valkoisista pelastajista? Mitä tekemistä ilmiöllä on kolonialismin ja valtasuhteiden kanssa?

    Lähetyksen aikana kuullaan useampi kommentti tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestö Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkweshanilta.

    Studiossa vieraana Antroblogi verkkojulkaisun uutistoimituksen jäsen ja Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailija Liina Mustonen, markkinointivastaava sekä freelance-kirjoittaja Mirna Shampemba, feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestön Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood sekä Plan international Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.

  • Tomi Ros ajautui seksityöntekijäksi, koska hän oli hyvin kiinnostunut seksistä ja omasta seksuaalisuudestaan. Ensimmäinen kokemus oli vanhemman naisen kanssa, toinen miehen kanssa ja siitä lähti Tomin yli kymmenen vuotta kestänyt ammatti miesseuralaisena. Kymmenen vuoden aikana Tomi palveli naisten, miesten sekä pariskuntien seksuaalisia tarpeita Suomessa, Euroopassa ja jopa Arabiemiraateissa.

    Mitä asiakkaat haluavat miesseuralaiselta? Kuka ostaa seksiä mieheltä Suomessa? Miten miesseuralainen valmistautuu työpäiväänsä?

    Kun puhutaan seksityöntekijöistä, asetelma on yleensä se, että nainen myy ja mies ostaa. Kun asetelma on toinen eli mies myy ja nainen ostaa, voidaan olla melko vaikean puheenaiheen parissa. Mies seksin myyjänä on suuri tabu Suomessa, kielletty aihe. Vielä suurempi tabu on nainen, joka haluaa seksiä ja on valmis maksamaan siitä miehelle.

    Mahadura & Özberkan pohtivat, kuinka paljon miesseuralaisille on kysyntää ja minkälainen on miesseuralaisen elämä Suomessa? Mitkä ovat seksityön hyvät puolet entä varjopuolet?

    Lähetyksessä syvennytään miespuolisten seksityöntekijöiden asemaan Suomessa. Miten seksityöntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta, entä miten seksityöntekijöiden asemaa tulisi parantaa?

    Studiossa vieraana yli kymmenen vuotta mies seuralaisena työskennellyt Tomi Ros sekä Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen.

  • "Jääkiekkopiireissä ei homoja ole" Näin on kylillä joskus huudeltu.
    Tubettaja Tuure Boelius teki kappaleen, joka käsittelee homoseksuaalisuutta jääkiekossa ja kuinka kävi? Joidenkin mielestä Tuure häpäisi leijonat ja sai tappouhkauksia.

    Mahadura & Özberkan pohtivat tällä viikolla mikä on seksuaalivähemmistöjen asema urheilussa?
    Miksi urheilu ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät sovi yhteen?

    Nyrkkeilyn MM-mitalisti Elina Gustafssonille on ihan suoraan sanottu ettei tämä saisi olla julkisesti lesbo.
    Elina olisi itse kaivannut roolimallia nuorena seksuaalivähemmistön urheilijana, mutta niitä ei ollut. Elina tuli julkisesti kaapista ulos kun hän osallistui vuonna 2015 Miss Gay Finland kisaan, johon silloinen valmentaja sanoi, ettei tule enää sponsoreita, ei tule enää mitään. Elina joutui taas kerran kohtaamaan jonkun toisen pelot.

    Minkälaista on urheilijan taakka, kun hän joutuu elämään piilottaen oman seksuaalisen suuntautumisensa? Mitä seurauksia sillä voi olla? Kenellä on vastuu edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa urheilun maailmassa?

    Studiossa vieraana nyrkkeilyn MM-mitalisti Elina Gustafsson, valtion liikuntaneuvoston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaoston jäsen Minna Minkkinen sekä vastuullisuus- ja yhteisömanageri Elina Laine olympiakomiteasta.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesterin Punanata on puhuttanut somekansaa hullun lailla jo useamman päivän ja loppua ei näy. Kyllä, puhumme lastenohjelmasta.

    Punanatan hahmo on koettu ongelmalliseksi, koska kyseessä on stereotyyppinen karikatyyri Amerikan alkuperäiskansoista, jota esittää valkoinen mies päässään intiaanipäähine ja joka esiintyy yhdellä repliikillä: "Ugh ".

    Mahadura & Özberkan kysyvät, miksi lastenohjelman hahmo on muka ongelmallinen?

    Kyseisen ohjelman käsittely alkoi, kun Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti otti kantaa ohjelmassa nähtävän Punanata-hahmon tarpeellisuuteen Twitterissä ja Yle reagoi siirtämällä lastenohjelman Ylen Elävään arkistoon.

    Yleä on syytetty sensuurista sekä ylireagoinnista ja lähetyksessä pureudutaankin siihen, miten lastenkulttuurien tulisi kehittyä yhteiskunnallisten muutosten kanssa. Onko julkisesti käyty onnistuneesti keskustelua kulttuurisesta omimisesta ja sen vaikutuksista alkuperäiskansoihin? Mitä tekemistä asuttajakolonialismilla on kulttuurisen omimisen kanssa ja mitä alkuperäiskansojen kovat itsemurhaluvut kertovat?

    Mahadura & Özberkan syventyvät lähetyksessä vieraiden kanssa alkuperäiskansojen kansallisesti ja kansainvälisesti määriteltyihin oikeuksiin ja siihen miten valtiot todellisuudessa noudattavat näitä sopimuksia.

    Lähetyksessä kuullaan Herra Heinämäen ja Lato-orkesterin tekijän Heikki Salon ajatuksia muun muassa siitä minkälaista keskustelua aiheesta on käyty ja miksi Punanata oli ongelmallinen.

    Studiossa Suomen Saamelaisnuorten ry.n puheenjohtaja Petra Laiti, Suomen Akatemian tutkijatohtori Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta Reetta Humalajoki sekä antropologian yliopistonlehtori ja etnologian dosentti Jukka Jouhki.

  • Heitä fanitetaan. Heitä kuunnellaan. Heillä on vaikutusvaltaa.

    He ovat somevaikuttajia ja he tienaavat rahaa olemassaolollaan sekä mielipiteillään.

    Temptation Islandista tuttu ja "influenceriksi" eli vaikuttajaksi itseään tituleeraava Eveliina sai julkaisemallaan videolla somemylläkän aikaan, sillä hän käytti rasistista slurria markkinoidessaan rusketusvoidetta.

    Videon julkaisemisesta seurasi kaupallisen yhteistyön päättyminen kyseisen yrityksen kanssa, Eveliinan julkisen Instagram-profiilin muuttaminen yksityiseksi ja somemylläkkä.

    Mahadura & Özberkan syventyvät somevaikuttamisen maailmaan. Keitä somevaikuttajat ovat ja miten he vaikuttavat?

    Millä tavalla kehopositiivisuudesta bloggaava xs-koon fitness-malli oikeasti vaikuttaa? Mikä on somevaikuttajan vastuu? Ovatko seuraukset somessa tehdyille virheille liian ankarat?

    Vieraina studiossa fitnessmalli ja somevaikuttaja Erna Husko, somekonsultti Fatima Hussein sekä mediatutkija Janne Matikainen.

  • Joka kolmas nainen kuluttaa säännöllisesti pornoa, silti pornosta puhuminen tai siihen suhtautuminen voi olla joskus kiusallista.

    Mahadura & Özberkan ottavat selvää minkälainen porno kiihottaa naisia, mikä on naisten suhde pornoon ja miten se on muuttunut ajan myötä?

    Kuuluvatko feminismi ja porno samaan lauseeseen? Voiko tasa-arvoa kannattava nainen diggailla pornoa, jossa pomo piiskaa ja alistaa sihteeriään tuntematta siitä syyllisyyttä ja ristiriitaa?

    Lähetyksessä selvitetään onko valtavirtaporno naisten mieleen. Studiossa pornon pioneeri ja seksologi Satu Söderström, seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell Sexposta sekä juontaja-maskeeraaja, pornonirso Saara Sarvas.

  • Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt huomattavasti, osoittaa Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti, Turun Yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja yhdenvertaisuusvaltuutetun tuore pilottitutkimus. Jos tarkastellaan numeroita niin luvut ovat kääntyneet täysin päälaelleen. Ajanjaksolla
    2015 turvapaikanhakijoista 86 prosenttia sai myönteisen päätöksen, kielteisen sai 14 prosenttia. Ajanjaksolla 2017 puolestaan hakijoista 79 prosenttia sai kielteisen ja 21 prosenttia sai myönteisen päätöksen.

    Tutkimus tehtiin nopealla aikataululla, ja tekijät näkevät tarvetta laajemmalle tutkimukselle.

    Kesällä 2016 hyväksytty ulkomaalaislain muutos ei myöskään ole parantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja varsinkin turvapaikanhakijoiden oikeusapu arveluttaa erittäin paljon.

    Syyttävät sormet osoittavat muun muassa kohti maahanmuuttovirastoa, toiset poliittisia päättäjiä, hallitusta ja lainsäädännön muutoksia. Mahadura&Özberkan vaatii vastuunkantajia. Kuka ottaa vastuun ja miten tilanne ratkaistaan? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentymiseen? Miten oikeusavun uudistus on vaikuttanut turvapaikanhakijoihin?

    Studiossa vieraana turvapaikanhakijoiden edustamiseen erikoistunut asianajaja Ville Punto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sekä hallitusneuvos Merja Muilu oikeusministeriöstä.

  • Rangaistus ei raitista, sanoo toipunut päihderiippuvainen. Huumekeskustelu on ollut esillä viime päivinä ja myös huumeiden dekriminalisointi on puhuttanut. Mutta puhutaanko oikeista asioista?

    Miksi huumeiden käyttäjää pitää rangaista?
    Mitkä ovat vaihtoehdot nykyiselle huumepolitiikan linjalle?

    Studiossa vieraana Suomen Päihderiippuvaiset ry:n varapuheenjohtaja Reeta Kroner, Humaania päihdepolitiikkaa ry:n Henry Vistbacka sekä oikeusministeriöstä kriminaalipolitiikka- ja rikoksentorjuntayksikön apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä