Politiikkaradio

Politiikkaradio Extra: Mihin maailmamme on menossa?

  • 53 min
  • toistaiseksi

Maailmanpolitiikan ja maailmantalouden sekä Suomen kotoisan maiseman syvänteistä ja yläilmoista haetaan vastauksia fundamentaalisiin kysymyksiin.

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat emeritusprofessori Sixten Korkman, maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta sekä Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen.

Puhelimessa on filosofi Maija-Riitta Ollila.

Politiikkaradio Extra syventyy ja perehtyy politiikan ilmiöihin ja yhteiskunnan syvävirtoihin. Äänessä politiikan toimijat, tarkkailijat ja ajattelijat.

Lähetykset

  • la 19.8.2017 12.12 • Yle Puhe

Jaksot

  • Antti Rinteen (sd.) lento pääministerinä kesti 180 päivää ja risat. Ajolähtötilanne Rinteen ympärillä tiivistyi alle viikossa eduskunnan kyselytunnilla annetun Posti-lausunnon jälkeen. Jo viikonloppuna hallituspuolueet istuivat kriisikokouksessa käyden tuntien keskustelun siitä, voiko hallitus jatkaa Posti-kohun jälkimainingeissa.

    Antti Rinteen eron avainsana on luottamus. Siihen kiteytyy kaikki. Miksi luottamusta joko on tai ei ole?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Pääministeri Antti Rinne (sd.) jätti eronpyyntönsä eilen. Hallitus jatkaa toimitusministeristönä. Mitä nyt tapahtuu?

    Pääministeri Antti Rinteen (sd.) eron aiheuttamasta tilanteesta on keskustelemassa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

    Rinteen eroa on monesti verrattu pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) eroon vuonna 2003, jolloin Vanhanen nousi pääministeriksi. Mitä eroa näillä tilanteilla on?

    Mitä tarkoittaa pääministerin luottamus ja millaisissa tilanteissa sitä ei ole? Mikä vei Rinteen luottamuksen keskustan silmissä?

    "Osa luottamusta on myös se, että puoluejohto, eduskuntaryhmien johdot on keskenään käyneet näitä aiheita läpi ja suoraan sanoen niiden keskustelujen, jos niitä joskus kuvataan, ne tulee sitten varmaan muistelmissa esille", Vanhanen sanoi.

    Julkisuudessa on esitetty epäilyjä, että Rinteen luottamuspulan takana on hänen taustansa ammattiyhdistysliikkeessä.

    Nyt Antti Rinne lähtee johtamaan hallitustunnusteluja. Miten uuden hallituksen muodostamisen prosessi etenee?

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat pääministeri Antti Rinteen (sd.) eroa ja Rinteen hallituksen kaatumista.

  • Rinteen hallitus kävi myöhään sunnuntai-iltana keskustelua siitä, miten hallitus voi jatkaa Posti-kohun jälkimainingeissa. Toistaiseksi Antti Rinne (sd.) jatkaa pääministerinä. Valtioneuvosto on tiedottanut asiasta vain niukasti. Tiedotteen mukaan hallitus valmistautuu vastaamaan välikysymykseen tiistaina.

    Hallituksen sisällä ratkaisijan asemassa näyttää olevan keskusta, joka on vaatinut Rinteeltä lisäselvitystä Posti-kohun yksityiskohdista. Keskustan eduskuntaryhmä käsittelee hallitusyhteistyön jatkoa ylimääräisessä ryhmäkokouksessaan.

    Miten poliittinen ajolähtötilanne Posti-kohun ympärillä jatkuu? Minkälainen on Antti Rinteen hallituksen asema? Horjuuko hallitus opposition vaatiessa pääministerin eroa?

    Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat hallituskriisiksi äitynyttä Posti-kohua.

  • Euroopan parlamentti hyväksyi saksalaisen Ursula von der Leyenin komission: 461 parlamentaarikkoa äänesti puolesta, 157 äänesti vastaan, 89 äänesti tyhjää.

    Suomalaisista europarlamentaarikoista kokoomuksen, keskustan, demarien ja RKP:n mepit äänestivät komission puolesta, mutta vihreät äänestivät tyhjää.

    Sen sijaan vasemmiston Silvia Modig äänesti komissiota vastaan samoin kuin perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Teuvo Hakkarainen myöhästyi äänestyksestä.

    Minkälaisen komission Euroopan parlamentti hyväksyi?

    Onko Ursula von der Leyenin komission asema heikko vai vahva?

    Kasvattaako komissio EU:n globaalia roolia, vai keskittyykö Ursula von der Leyen Euroopan sisäisten ristiriitojen ratkaisuun?

    Onko komission lupaama ”green deal”, vihreä sopimus, kunnianhimoton vai kunnianhimoinen?

    Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (s&d), Elsi Katainen (re) ja Silvia Modig (gue/ngl).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen. Onko tämä lupaus toteutumassa?

    Politiikkaradiossa haastateltavana tiede ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.).

    Suomi esiintyi heikossa valossa tänä syksynä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n julkistamassa koulutusraportissa. Korkeakoulutettujen osuus Suomen väestöstä on vain 41 prosenttia, mikä on alle OECD-maiden keskitason.

    Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan 50 prosenttia nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettu vuoteen 2030 mennessä.

    Kosonen myöntää, että tämän hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin 5000 uutta korkeakoulupaikkaa, mikä ei hänen mukaansa ole mahdollista. Kosonen kertoi marraskuun alussa Opettaja-lehdessä tavoittelevansa korkeakoulutukseen 5000 aloituspaikan lisäämistä.

    Nyt Kosonen kertoo, että tutkintotavoitteista neuvotellaan, ja lopputulos on tiedossa alkuvuodesta. Hän uskoo, että tutkintotavoitteiden määrää pystytään nostamaan.

    "Jos mietitään sitä 2030 mennessä tavoiteltavaa 50 prosenttia nuorista olisi korkeakoulutettuja, tason pitäisi nousta 5000 yhteensä, mutta siihen me emme pysty, koska siinä kohtaa tulee resurssit vastaan enkä tahdo olla tekemässä sellaista politiikkaa, jossa pakotetaan korkeakouluja nostamaan tutkintotavoitteita, vaikka heillä ei olisi siihen resursseja", Kosonen sanoo.

    Koulutustavoitteet ovat kiinni siitä saavutetaanko hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyystavoite. Jos työllisyystavoite ylittyy, koulutukseen voi Kososen mukaan olla luvassa lisää panostuksia.

    Kososen puolue keskusta leikkasi Juha Sipilän hallituksessa koulutuksesta laskentatavasta riippuen 690-900 miljoonaa euroa. Nyt Antti Rinteen hallitus on palauttamassa korkeakouluille 140 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa valtiolta on tulossa yliopistoille lisää 40 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa.

    Miten tällä yhtälöllä saavutetaan tieteen kunnianpalautus?

    Entä mistä johtuu keskustan heikko kannatus, ja mikä on keskustan suunta?

    Kosonen kertoo lähetyksessä kantansa paljon keskustelua herättäneeseen koulujen joulujuhlan järjestämiseen kirkossa, minkä apulaisoikeusasiamies tyrmäsi vedoten muun muassa uskonnonvapauteen. Kososen mielestä koulun juhlissa voi kuitenkin esittää virsiä ja evankeliumnäytöksiä, koska ne ovat osa Suomen kulttuuria.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Mielenosoitusten ja protestien keskellä elävässä Hongkongissa käytiin aluevaalit. Vaaleissa demokratialiike sai tsunamin kaltaisen voiton: 347 paikkaa 452 valtuustopaikasta meni demokratialiikkeen ehdokkaille. 18 aluevaltuustosta 17 on nyt demokratialiikkeen hallinnassa. Aiemmin kaikki valtuustot olivat Peking-mielisten hallinnassa.

    Minkälainen viesti Hongkongin aluevaaleista lähti manner-Kiinaan ja Pekingin tukemalle Hongkongin hallinnolle?

    Mitä aluevaalien tulos merkitsee Hongkongin protestien kannalta? Onko Pekingillä enemmän vai vähemmän syitä liennyttää tai kärjistää tilannetta?

    Mitä Hongkongin demokratialeiri todella tavoittelee? Kuinka suuri osa Hongkongin väestöstä kannattaa alueen täydellistä itsenäistymistä Pekingistä?

    Hongkongin poliittista tilannetta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Turkin presidentti puhuu toistuvasti "kaksinaamaisesta lännestä". Miten tähän pitäisi lännessä suhtautua?

    Haastateltavana kirjailija, toimittaja Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kankkosen uutuuskirja Erdoğan - Turkki suuren johtajan varjossa (Docendo 2019) kertoo miten Turkki siirtyi EU-jäsenyyttä havittelevasta demokratiasta kovan johtajuuden maaksi.

    Millainen johtaja on Recep Tayyip Erdoğan?

    Miksi Erdoğan nostaa toistuvasti Turkin historiasta juuri 1400-luvulla hallitsevien osmanien valtakautta? Miten lännessä pitäisi suhtautua Turkin presidentin koventuneisiin puheisiin?

    Turkki on Nato-maa, mutta tekee asekauppoja Venäjän kanssa. Turkki saa EU:lta rahaa pakolaisleiriensä hoitamiseen, mutta uhittelee silti päästävänsä pakolaisia EU:n rajan yli. Onko EU:lla muita vaihtoehtoja kuin tyytyä Turkin pakolaisleirien maksajaksi uhitteluista huolimatta?

    Kankkonen kuvailee EU:n ja Turkin suhteita "kauhun tasapainoksi".

  • Hallitukselle budjetti on paraatipaikka näyttää poliittista väriä. Missä muussakaan politiikan arvovalintoja voisi näyttää kuin rahan jaossa. Yhtä lailla oppositiolle vaihtoehtobudjetti on mitä parhain paikka väläyttää omaa poliittista väriä.

    Tarjoavatko opposition vaihtoehtobudjetit aidon budjettivaihtoehdon hallituksen tulo- ja menoarviolle, vai onko pointtina profiloitua omilla kärkiteemoilla?

    Entä kumman selän takana palkansaajapuolueen johtama Antti Rinteen hallitus seisoo valtionyhtiö Postin lakkokiistassa: työntekijöiden vai työnantajien?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Oppostition budjettivaihtoehdot Rinteen hallituksen vuoden 2020 tulo- ja menoarviolle ovat pöydällä. Minkälaisia ovat kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Kristillisdmeokraattien vaihtoehtobudjetit? Löytyykö niistä vahvaa poliittista väriä?

    Vaihtoehtobudjettejaan esittelevät Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.), Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (kd.) sekä Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Mitä tulee olemaan valtion omistajaohjauspolitiikka tällä hallituskaudella?

    Haastateltavana kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.). Toimittajana Linda Pelkonen.

    Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Miten ilmastotavoitteet huomioidaan valtionyhtiöiden toiminnassa?

    Erityisesti Fortumin kannalta ilmastotavoitteet ovat tärkeitä. Fortumista on tulossa pian toteutuvat Uniper-kaupan myötä ensi vuonna yksi Euroopan suurimmista saastuttajista. Miten omistajaohjausministeri ratkaisee tämän ongelman?

    Edelliset omistusohjausministerit Mika Lintilä (kesk.) ja Juha Sipilä (kesk.) halusivat laittaa taseet töihin. Sipilän hallituksen aikana valtion omistajaohjauspolitiikkaa ja päätöksentekoprosessia muutettiin merkittävästi. Nyt Paatero kertoo Politiikkaradiossa, että hän aikoo ainakin osin muuttaa tuota prosessia.

    Paatero kertoo, että sote-uudistukseen ollaan tekemässä kaksi merkittävää muutosta verrattuna edellisen hallituksen sote-suunnitelmaan. Tuleeko sote-hallintoalueille oma sote-vero?

    "Vuoden päästä tiedetään minkälainen sote-vero tulee", Paatero sanoo.

  • Kiinan bruttokansantuote nousi vuosikymmeniä huimia prosentteja. Maa on taloudellinen suurvalta, jonka jälki maailmankaupassa on valtava. Kiinan poliittinen järjestelmä perustuu yhden puolueen ylivaltaan. Maan talous on markkinatalouden ja valtiovetoisen komentotalouden sekoitus. Onko nyky-Kiinalla eväitä jatkaa kasvua ja nousta maailman suurimmaksi taloudeksi?

    Miksi Kiinan bruttokansantuotteessa on näkynyt hiipumisen merkkejä läpi 2010-luvun?

    Kykeneekö Kiina välttämään keskituloluokan loukun, johon moni entinen kehitysmaa on vaurastuessaan pudonnut?

    Entä kumpi on todellinen maailmankaupan moottori: Yhdysvallat vai Kiina?

    Kuinka todennäköistä on, että nyky-Kiina käynnistäisi globaalin talouslaman?

    Mitä Kiinan taloudessa tapahtuu?

    Keskustelemassa ovat Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Ilkka-Pekka Similä, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

Klipit

  • Pääministeri Antti Rinne (sd.) jätti eronpyynnön tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Samalla päättyi Rinteen hallituksen taival. Kuinka EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoivat tietoja Rinteen erosta?

    Rinteen ero liittyy posti-kohun aiheuttamaan epäluottamukseen. Missä määrin poliittisesti ylilyövät työmarkkinakysymykset selittävät syntynyttä hallituskriisiä?

    Onko Suomi muuttunut vaikeasti hallittavaksi maaksi?

    Hallituskriisistä ja pääministeri Antti Rinteen erosta ja sen taustoista keskustelevat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Keskustelu on äänitetty ennen Rinteen eron virallista vahvistusta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • EU on päättänyt maksaa Turkille kahdeksan miljardia euroa, jotta se ei päästä maassaan olevia kolmea miljoonaa Syyrian pakolaista Eurooppaan. Onko tämä hyvä sopimus vai suostumista kiristykseen?

    Turkin poliittista tilannetta 1980-luvulta lähtien seurannut kirjailija, toimittaja Tom Kankkonen kertoo Politiikkaradiossa, miten EU pärjää Turkin kanssa. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Jessikka Aro kertoo, kuinka liettualainen diplomaatti Renatas Jushka joutui usean lokakampanjan kohteeksi. Vuonna 2009 hänen valehdeltiin yrittäneen viedä tammia Afganistaniin ja vuonna 2013 hänen puheluitaan kuunneltiin ja julkaistiin YouTubessa vääristeltyinä. Lopulta vuonna 2014 Liettuan turvallisuusministeriön raportissa nimettiin tekijä Jushkan lokakampanjalle: Venäjän tiedustelupalvelut.

    Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kuva: Ritchie B. Tongo / EPA

  • Politiikkaradiossa pohdittiin, mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin. Haastateltavana Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.. Toimittajana Tapio Pajunen.
    Kuva: Manuel Lorenzo / AOP

  • Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin.

    Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin?

    Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmassa Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksi.

  • EU ja Britannia ovat päässeet sopuun Britannian EU-eron yksityiskohdista. Pohjois-Irlanti säilyy nimellisesti osana Yhdistyneiden kuningaskuntien tullialuetta. Pohjois-Irlannille jää oikeus päättää itse järjestelyn jatkosta. Sopimus vaatii vielä Britannian parlamentin hyväksyntää lauantaina. Oppositio vastustaa sitä, kuten myös hallituksen tukipuolue DUP.

    Politiikkaradiossa päästiin tuoreeltaan analysoimaan brexitin uusia käänteitä. Tapio Pajusen kanssa analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta.

  • Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kritisoi ehdotuksia työttömyysturvan porrastamisesta. Hän kertoo Politiikkaradiossa, että Valtiovarainministeriön ekonomistit ovat "tulkinneet tutkimuskirjallisuutta valikoivasti". Tuomalan mukaan uusi tutkimus osoittaa, että valtiovarainministeriön virkamiesten ehdottama työttömyysturvan porrastus ei ole hyvä malli.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Syyria siirtää joukkojaan pohjoiseen vastatakseen Turkin hyökkäykseen kurdialueelle. Kurdien edustajien mukaan Syyria ja kurdien johtamat SDF-joukot ovat päässeet sopimukseen syyrialaisten joukkojen sijoittelusta lähelle Turkin rajaa.

    Politiikkaradiossa tilannetta analysoivat Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio CMI:stä ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, jokin tarkkaan harkitun strategian toteuttamista?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmassa.

  • Noin 45 prosenttia Suomen päättäjistä kohtaa vihapuhetta. Millainen uhka tämä on demokratialle? Mitä vihapuheelle voidaan tehdä? Pitäisikö lakia muuttaa? Politiikkaradiossa haastattelussa tutkija Heidi Kosonen ja Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Eduskunnassa käsitellään ensi vuoden budjettia, josta hallitus on antanut nyt oman esityksensä. Opposition kritiikin kärki on osunut työllisyyden ja talouden hoitamiseen.

    Politiikkaradion budjettikeskustelussa ovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

    Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

  • Komissaariehdokas Jutta Urpilainen (sd.) oli Euroopan parlamentin tentattavana. Hän puhui kuulemisessa erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien sekä seksuaaliterveyden puolesta. EU-parlamentissa Urpilaisen nostamat arvot eivät ole kaikkien jakamia, sillä EU:ssa lobbaa Agenda Europe -järjestö ehkäisyn saatavuutta ja avioero-oikeutta vastaan ja Anti Choice -järjestö aborttia vastaan.

    - On kovin vaarallista ja harhaanjohtavaa kuvitella, että edistys on saavutettu etu josta ei tulla takaisinpäin, EU-virkamies Pekka Nurminen sanoo Politiikkaradiossa.

    Hän kertoo, että jakolinjat naisten oikeuksien suhteen ovat EU:ssa jyrkentyneet.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP / Lehtikuva

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä