Luontoretki.

Hurjan hauska harjus

  • 11 min
  • toistaiseksi

Kaksi kiloa on kalamiehelle tämän lajin haamuraja. Siis ihan ehdoton! Puolitoistakiloinenkin on jo lähes saavuttamaton. Tämä lohikalojen sukuun kuuluva pohjoisen laji elää harvinaisena myös Kymijoessa, Vuoksessa, Länsirannikon merialueella Selkämeren pohjoispuolella ja jopa Vantaanjoessa. Lisää vinkkejä: se on kevätkutuinen lohikala, joka viihtyy virtaavissa vesistöissä. Luontoretkellä tutustutaan harjuksiin. Juha Laaksosen oppaana Vantaanjoen varrella oli harjuksiin perehtynyt inarilainen Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Ari Savikko. Kuva: Ari Savikko

Lähetykset

  • su 10.9.2017 8.09 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Niitä on erivärisiä ja -kokoisia. Monilla on komea lakki, ja sen muoto voi vaihdella. Tämä lakki on eliön näkyvä osa eli itiöemä ja sen perusteella useimmat lajit voi tunnistaa toisistaan. Lakki voi olla yksi- tai monivuotinen. Jotkut niistä tuoksuvat. Näiden hajottajien varsinainen sienirihmasto elää puun sisällä. Suomessa niitä on yli 200 lajia. Joko olet jyvällä, mistä on kyse? Luontoretkellä puhutaan käävistä. Erityisesti yhdestä avainlajista, kantokäävästä. Juha Laaksosen retkikaverina Kirkkonummen Porkkalassa on WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Aukokki, ristikki, riipukki, hypykki. Onko tuttuja kavereita? Annetaan lisää vinkkejä. Osa näistä kutoo verkkoja ja pyydystää niillä saaliinsa, toiset juoksevat tai hyppäävät saaliinsa kiinni. Suomessa niitä on yli 600 lajia. Kaikki meistä ovat joskus joutuneet tämän eliöryhmän kanssa tekemisiin, ja vaikka niistä ei pitäisi, ne ovat ihmisille kuitenkin hyödyllisiä. Luontoretkellä tutustutaan Reino Pajarteen johdolla hämähäkkeihin. Retkikaverina Helsingin Lauttasaaren eteläkärjessä, Särkiniemessä, on Juha Laaksonen. Kuva: Reino Pajarre

  • Susiluola sijaitsee Kristiinankaupungissa, pääosin Karijoen kunnan omistamalla alueella. Luolaksi kutsuttu kallionrako on saanut nimensä Susivuoren mukaan. Susiluola on aiheuttanut monenlaista keskustelua. Sen iästä, alkuperästä ja varsinkin asukkaista on väitelty tutkijoiden ja historian harrastajien piirissä. Luolan on näet ajateltu olleen asuinpaikkana jo ennen viimeistä jääkautta. Jotkut uskovat, että Neanderthalin ihmiset mahdollisesti asuivat luolassa noin 100 000 vuotta sitten. Toiset pitävät ajatusta mahdottomana, eikä asutuksesta varsinaisesti ole suoria todisteita. Luontoretkellä Juha Laaksonen seikkailee Kariniemen susiluolalla. Varsinainen opas ei päässyt paikalle, joten Laaksonen joutuu yllättäen itse aikamoiselle mielikuvitusmatkalle historiallisiin pyörteisiin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Noin kymmenen kilometriä Vaasan eteläpuolella sijaitseva Söderfjärden sai alkunsa meteoriitin iskeytyessä maahan noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka kraateri on vuosimiljoonien aikana ollut meren pinnan alla ja täyttynyt sedimenteistä, se on edelleen yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereista. Ilmasta katsottuna Söderfjärdenin liki kuusi kilometriä halkaisijaltaan olevan peltoaukean pyöreä muoto näkyy erityisen selvästi. Luontoretkellä palataan ajassa kauas menneisyyteen. Millaisia vaiheita tämä monille lintuharrastajille syksyisistä kurjista tuttu alue on käynyt läpi. Oppaana on Helena Nygård ja retkikaverina Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miksi Merenkurkun alueella ei esiinny sinilevää? Vai pitääkö se edes paikkaansa? Miten Merenkurkun kivisessä saaristossa voi liikkua ajamatta joskus karille? Onko kiviä edes mahdollista välttää? Vaasan eteläpuolella sijaitseva Maalahden Bergön saaristo on mielenkiintoinen paikka. Luontoretkellä valokuvaaja Pertti Hissa opastaa meidät saariston saloihin. Retkikaverina rantalaiturilla on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä närpiöläinen Håkan Södergård kertoi Pjelaxfjärdenin historiasta, kaloista ja linnuista. Retkikaverina matalahkon merenlahden äärellä oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Mikä kanalinnuista on parhaan makuinen, miten teeri kannattaa valmistaa? Entä, hirvi, poro tai kauris, miten niitä pitäisi käsitellä? Kannattaako muikku ja ahven savustaa, hauki paistaa ja siika suolata? Luontoretkellä Lieksasta kotoisin oleva keittiömestari Jarmo Martiskaisen kertoo vinkkejään riistaruoan valmistamiseen. Koillismaalla herkkuateriaa odotellessaan huuliaan nuoleskelee Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miten turkulainen pärjää Koillismaalla? Voisiko turkulaisesta tulla kuusamolainen? Luontoretkellä tutustumme lintuopas Mikko Oivukkaan, joka muutti perheineen Kuusamoon vuosi sitten. Millaista elämä koillismaalla on ollut, mitä vuodesta on jäänyt mieleen? Retkikaverina Vuotungissa on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tervapääsky on nykyään yksi tunnetuimmista kaupunkilinnuista, mutta aina ei ole ollut niin. Missä tervapääskyt asuivat ennen kuin ne muuttivat kaupunkeihin ja taajamiin rakennusten kattojen alle? Uskotteko että tervapääskyt olivat ja ovat edelleen suuressa osassa Suomea myös metsien lintuja. Luontoretkellä Kuusamossa Purnujärven rannalla tervapääskyjen elämää ja elinehtoja pohtivat Hannu Hautala ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Se on kolo- ja onkalopesijä, joka asettuu mielellään myös ihmisen asettamaan pönttöön, jos pöntössä on vain tarpeeksi suuri lentoaukko. Tämän lajin koiras on paljon värikkäämpi kuin naaras, mutta kummankin pyrstö on voimakkaan punaruskea ja kiinnittää helposti katsojan huomion. Joko tulee mieleen, mistä lajista on kyse? Luontoretkellä tutustutaan leppälintuun. Markku Hukkanen ja Juha Laaksonen ovat retkellä Kuusamon Junganharjun komeissa maisemissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • On erilaisia paitoja, leninkejä, mekkoja ja pikkutakkeja. Niitä on liki tuhat ja niillä on eriväriset vaatteet, jotka lepattavat hauskasti tuulessa. Pääksi on nostettu turvepaakku. Luontoretkellä ornitologi Heikki Lokki ja Juha Laaksonen tutustuvat ympäristötaiteeseen Suomusalmella. Hiljaisen kansa taitaa olla kummankin suosikkiteoksia, mutta mitä tapahtuu, jos yli lentää jokin mielenkiintoinen lintu. Vaihtuuko jutun juoni? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kello on kahden paikkeilla aamuyöllä. Kuivalla mäntykankaalla Kuusamossa hiekkatien viereisessä ojassa lyllertää tumma hahmo. Sen kulku on jotenkin omituisen näköistä. Onko se teeri vai metso? Ei se ole lintu, se on nisäkäs: supikoira, ei, ahma, ei. Mitä, se on majava. Parin vuosikymmenen aikana olemme sunnuntaiaamun luontoretkillä kuulleet kaikenlaisia tarinoita, mutta nyt tapahtuu jotain uskomatonta. Kun Juha Laaksonen pysähtyy polkupyörällä majavan viereen, huonotuulinen majava hypähtääkin ojasta ylös ja alkaa ärhennellä. Se tulee suorastaan päälle. Kumpi perääntyy, Laaksonen vai majava? Tämä on yksi kaikkien aikojen luontoretkistä, ehdottomasti. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä