Koe uusi yle.fi
Kultakuume

Kultakuume

  • 49 min
  • toistaiseksi

Häpeä kuuluu ihmisenä olemiseen. Kirjailija Marjo Niemi kirjoittaa uudessa romaanissaan sukupolvisesta häpeästä. Hän myös tietää, miltä kirjoittamisen häpeä tuntuu. Historioitsija Satu Lidman on etsinyt vastauksia siihen, mitä häpeä eri kulttuureissa on. Elokuvantekijä Visa Koiso-Kanttilan elokuvien kantava teema on häpeä. Kultakuumeessa pohditaan, kuinka iso osa häpeä on meitä ja voiko se olla polttoaine.

Robert Longon uhkaavissa kuvissa on kaksisataa mustan sävyä. Amerikkalaisen taiteilijan valtavat hiilipiirrokset näyttävät kauempaa katsottuna valokuvilta. Sara Hildénin taidemuseon näyttely on ensimmäinen laaja katsaus Longon tuotantoon Pohjoismaissa.

Muotoilu on myös poliittinen kysymys. Toimittaja Eeva Lennon välittää kuulumiset London Design -festivaalilta. Lontoossa satavuotiaan Suomen muotoilu tunnetaan demokraattisuudestaan. Festivaalia varjostaa Grenfell-tornin palo ja tietoisuus siitä, että huono design voi myös tappaa.

Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

Lähetykset

  • ti 26.9.2017 15.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • #metoo-kampanjan seurauksena voi syntyä ilmapiiri, jossa oman kehon arvostus ja seksuaalisuuden moninaisuus tunnistetaan. Kultakuumeessa aiheeesta keskustelevat seksuaalisuutta taiteen keinoin tutkineen Todellisuuden tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen ja SexPon toiminnanjohtaja Tommi Paakkanen.

    Ylen kulttuuriteko - Aki Kaurismäen elokuvien esittämiseen oikeudet. Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja Yle ovat tehneet yhteistyösopimuksen, joka koskee ohjaajan koko tuotannon välitysoikeuksia televisiossa ja verkossa. Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén ja Yle Draaman tilaaja Erkki Astala kertovat, mistä on kysymys.

    Yksi Portugalin kuuluisimmista nykykirjailijoista tatuoi olkavarteensa katkelman suomea. Jose Luis Peixotolle Suomi merkitsee paljon. Kirjailijan kädessä on suomennettu ote hänen romaanistaan. Vastikään suomennetussa runokokoelmassa Ruhtinas, joka rakastui orjaan, on runo Helsingistä.

    Kultakuumeen juontaa Mari Lukkari.

  • Suomalaiset miehet ovat haavoittuvaisia, kauniita ja sanavalmiita, sanoo kajaanilainen teatteriohjaaja Eino Saari. Saari ja Helsingissä työskentelevä ohjaaja-pedagogi Tuija Minkkinen hyödyntävät esityksissään dokumentaarisia haastatteluja. Kajaanissa parhaillaan nähtävää Saaren ohjamaa Miehen kosketus -esitystä varten on haastateltu kymmeniä miehiä heidän suhteestaan kosketukseen. Minkkinen on kerännyt Joulutarinoita-esitykseen miesten kokemuksia joulusta vankilassa ja vankilan ulkopuolella.

    Kaija Saariaho lahjoitti miljoona euroa Musiikkitalon urkujen hankkimiseen.
    Saariaho sanoo, että urkuja käytetään nykyajan enemmän ja enemmän, koska niihin voi rakentaa modernia tekniikkaa. Kaikissa hyvissä konserttitaloissa on urut, totetaa Saariaho.

    Lapsi, jolle luetaan on oikeudenmukaisempi ja empaattisempi. Lukukeskuksen Lue lapselle -pilottikokeilussa neuvoloita kannustetaan auttamaan vanhempia löytämään lastenkirjat ja tuomaan kirjat lasten arkeen pienestä pitäen. Kokeilusta kertovat hankepäällikkö Emmi Jäkkö ja Lukukeskuksen toiminnanjohtajaa Ilmi Villacís.

    Kirjailija Heinrich Böll uskalsi tivata väkivallan syitä. Yhteiskuntakriittisistä kannanotoistaan ja kirjallisuuden Nobel-palkinnosta tunnettu Böll vaikutti 1970-luvulla saksalaiseen julkiseen keskusteluun. Elettiin saksalaisen terrorismin verisiä vuosia. Heinrich Böll peräänkuulutti väkivallan syitä ja rauhaa rakastava pasifisti leimattiin julkisuudessa terrorismin ymmärtäjäksi.

    Kultakuumeen juontaa Janne Junttila.

  • Millä perusteella elokuvat saavat tukea? Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä sanoo, että rahanjaossa pitäisi huomioida #meetoo-kampanjan esiin nostamat epäkohdat. Mäkelän kanssa elokuvan tukien määräytymistä pohtivat Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen ja kriitikko Kalle Kinnunen niin tasa-arvon kuin elokuvan laadunkin näkökulmasta.

    Taiteilija Jaakko Pallasvuo tekee omaelämäkerrallisia videoesseitä. Suomen Taideyhdistys jakoi taidepalkintoja ja apurahoja nuorille taiteilijoille ja kuvataidekriitikoille. Merkittävän nuoren taiteilijan Dukaattipalkinon sai Jaakko Pallasvuo, joka on hyödyntänyt internetiä taiteessaan.

    Lappiin matkaaville tarjottiin kansallisromantiikkaa ja huippufunkkista. Lappiin matkustaminen oli 1950-luvulle asti harvojen ja varakkaiden hupi. Matkalaisille oli Lapissa tarjolla majapaikaksi niin kansallisromantiikkaa kuin hienoja funkkisrakennuksiakin. Arkkitehti Harri Hautajärven kuratoima näyttely Arktisia unelmia kertoo Lapin matkailun varhaisen tarinan.

    Juntti, jonka sivistysmyönteisyys on kasvanut. Perjantain kolumnisti Antti Heikkinen osallistuu kielikeskusteluun.

    Kultakuumeen juontaa Vesa Kytöoja.

  • Jos tieteestä, taiteesta ja köyhästä kansasta pidetään huolta, kansakunta pärjää. Näin sanoo poliitikko, psykiatri, pasifisti ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale. Hän on ajanut parannuksia asunnottomien, vankien, mielenterveyspotilaiden, alkoholistien ja työttömien asemaan ja puhunut taiteen merkityksen puolesta. Taipaleen uusi kirja on hänen omien sanojensa mukaan ohjelmajulistus, joka kehottaa toimimaan jo tänään.

    Suomalaisesta kahtiajaosta kertova dokumentti herätti maailmallakin keskustelua demokratiasta ja ihmisoikeuksista. Kirjailija ja dokumentaristi Elina Hirvosen dokumenttielokuva Kiehumispiste on esitetty kymmenissä elokuvatapahtumissa neljällä mantereella. Hirvonen teki dokumentin, koska Suomessa tarvitaan vihamielisen ja jakautuneen ilmapiirin puhdistamista. Hän kertoo Kultakuumeessa millaisen vastaanoton elokuva on maailmalla saanut ja millaista tulevaisuuden Suomea hän toivoo.

    Harrastajateatterien esityksissä suomalaisuus on sinnikkyyttä ja selviytymistä. Teatteriohjaaja Sirpa Riuttala valitsi 12 esitystä tammikuussa järjestettäville Työväen Näyttämöpäiville. Hän iloitsee suomalaisten harrastajateatterin korkeasta taiteellisesta tasosta. Riuttalalle teatteri on ollut lapsesta saakka toinen koti.

  • Utopioita Suomesta. Kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom, professori Teivo Teivainen, teatteriohjaaja Satu Linnapuomi, yrittäjä ja luovuusguru Saku Tuominen, kulttuuritoimittaja Laura Airola ja koreografi Panu Varstala luovat yhdessä, kiihkeästi keskustellen teesejä tulevaisuuden Suomelle. He toivovat leikkivää, kansainvälistä ja leppoisaa Suomea, jossa on intohimoa uuden kehittämiselle. Tulevaisuuden Suomessa suomen kieli saa elinvoimaa tekoälystä, opettajista pidetään hyvää huolta ja tasa-arvo toteutuu kaikilla tasoilla. Tässä maassa taiteella on itseisarvo ja sen tekeminen voi olla tapa elää.

  • Hyvä ääninäyttelijä osaa viedä tarinaa eteenpäin äänellään, sanovat ääniä elokuviin tehneet Katja Sirkiä ja Pekka Lehtosaari. Frozen-lastenelokuvan pääosaa Elsaa näytellyt Sirkiä ja animaatioita myös ohjannut Lehtosaari sanovat, että suomalainen dubbaus voi nyt paremmin kuin 20 vuotta sitten, vaikka kieli asettaakin työlle omat haasteensa.

    Tove Janssonin muumitaiteen kokoelma herkistää kansainvälisen yleisön. Maailman ainoa Muumimuseo on ollut avoinna Tampere-talossa reilut puoli vuotta. Kirjojen ja kuvitusten historiaa elämyksellisesti esittelevä museo on löytänyt niin kotimaisen kuin kansainvälisenkin yleisön. Kaikenikäisille sopiva taidemuseo yllätti Kultakuumeen toimittajankin.

    Turvapaikanhakijoiden absurdi todellisuus tuli Kansallisteatterin näyttämölle. Kansallisteatterin kiertuenäyttämön dokumentaarinen teatteriesitys Toinen koti kysyy, mikä on koti ja mitä tarkoittaa kotoutuminen. Se on myös teatterin Suomi 100 -näytelmä. Ohjaaja Jussi Lehtonen ja näytelmässä mm. Juha Sipilää esittävä tekevä iranilainen rap-artisti Soroush Seyedi pohtivat tulevaisuuden suomalaisten identeettiä.

    Kultakuumeen juontaa Pauliina Grym.

  • Kansallisvaltiot natisevat liitoksissaan harvinaisessa radio-oopperassa. Radiota varten tehty ooppera Kylmän maan kuningatar on lajissaan ensimmäinen Suomessa lähes 70 vuoteen. Kansallishymnit ja kalevalaiset myytit ovat pohjana tarinalle, jossa peilataan aikaamme. Keiden tarinoita kerromme, keiden äänellä laulamme? Kultakuumeen suorassa lähetyksessä ovat keskustelemassa dramaturgi Juha-Pekka Hotinen, ohjaaja Anni Klein ja oopperan käsikirjoittaja, kirjailija Tommi Kinnunen.

    Oulusta on tullut todellinen sarjakuvakaupunki. Tänään alkaneet sarjakuvafestivalit keräävät sarjakuvaihmisia ympäri maailman. Taidemuseossa alkaa sarjakuvanäyttely, jossa Suomen historia esitetään sarjakuvin. Yli sadan sarjakuvataiteilijan teoksissa historia ei ole pelkkää sotaa ja miessankareita.

    Citykanirukkaset ovat pehmeä vastalause kertakäyttökulttuurille. Tekstiilitaitelija Laura Merz tekee kierrätysnahasta ja kaniturkiksista rukkasia. Eläimet seikkailevat myös Merzin ulkomaillakin tunnustusta saaneessa Tuhat ja yksi otusta -lastenkirjassa.

    Kultakuumeen kolumnisti on Riina Katajavuori. Muutossa ei olekaan kysymys tavarasta vaan elämästä.

    Kultakuumeen juontaa Vesa Kytöoja.

  • Elisabeth Rehn ja Matti Rönkä valitsivat tämän vuoden Finlandia-palkinnot. Ministerinä ja YK-tehtävissä työskennellyt Rehn ja toimittaja, tv-kasvo ja kirjailija Rönkä ovat toimineet tehtävissä, joissa raadollinen todellisuus on osa työtä. Kultakuumeessa he keskustelevat maailman synkkyyden kestämisestä ja siitä, millainen rooli kirjallisuudella siinä on.

    Juha Hurmeen ja Riitta Kylänpään Finlandia-iloa keskiviikolta. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Hurme kutsuu teostaan Niemi runoelmaksi. Tietokirja-palkinnon saanut Linkola-elämäkerran kirjoittanut Riitta Kylänpää koki, että pitkästä urasta toimittajana oli hyötyä hankalaksi tunnetun Linkolan haastattelemisessa.

    Kirjallisuus lisää persperktiiviä ja tuo kirkastusta. Kultakuume kysyi espoolaisen kirjaston asiakkailta, mitä kirjallisuus merkitsee lukijalleen.

    Taidetta, joka esittää katutaidetta. Berliinin uusi Urban Nation - Museum for Contemporary Art -museo on katutaiteelle omistettu museo. Museo on herättänyt keskustelua, sillä esillä olevat teokset on tehty nimenomaan museota varten. Museon johtaja Yasha Young kertoo mistä on kyse.

    Riiko Sakkinen piilotti presidenttien kuvia supermarketteihin. Kuvataiteilijan muotokuvapiirustukset Suomen tasavallan presidenteistä on liimattu kahvipakettien takapuolelle.

    Kultakuumeen juontaa Janne Junttila.

  • Masennuksesta mustalla, mutta lämpimällä huumorilla. Kansallisteatterin kantaesitys Masennuskomedia tuo näyttämölle kilpailukeskeisen työelämän aiheuttaman burnoutin ja masennuksen. Näytelmän ohjaaja Mari Rantasila ja toinen käsikirjoittaja Jenni Toivoniemi kertovat Kultakuumeessa, missä vaiheessa masennuksesta tulee komediaa ja miksi maailmaa piiskaa ihmisiä masennukseen. Tekijät tietävät, että masennus ei koske toisia, vaan ketä tahansa meistä.

    Depressiopäiväkirjat kertoo masennuksesta rehellisesti. Anni Saastamoinen kirjoitti kirjan omasta masennuksestaan. Se iski, kun elämässä asiat olivat päällisin puolin hyvin. Kirjoittaminen oli Saastamoiselle myös terapiaa.

    Tampere sai oman oopperan, joka on pelottavan ajankohtainen. Tampereen Oopperan suurtuotanto Veljeni vartija kuvaa vuotta 1918. Libretisti-ohjaaja Tuomas Parkkinen sanoo, että nyky-Suomen kahtiajako toi uuden tason sisällisotaa kuvaavan teoksen esittämiselle. Olli Kortekankaan sävellyksessä sota soi Tampereella moniäänisesti. Veljeni vartija saa ensi-iltansa helmikuussa 2018.

    Zodiak on yksi nykytanssin esitaistelijoista. Tanssiteatteri Zodiak on toiminut 30 vuotta. Kehittyäkseen nykytanssi on tarvinnut tilat, tuotantomallin ja asiantuntevaa tanssikritiikkiä. Zodiakin toiminnanjohtaja Raija Ojala ja koreografi Liisa Pentti muistelevat Zodiakin alkuvaiheita.

  • Taidemuseot ja galleriat haluavat olla taiteilijan asialla. Mutta on niissä eroakin. Museot hankkivat teoksia ja tallentavat taidehistoriaa, gallerioiden rooli on taiteen myymisessä. Esittelemällä ja myymällä nykytaidetta, galleriat myös vaikuttavat taidemaailmaan. Kultakuumeessa gallerioista ja museoista keskustelevat Kiasman johtaja Leevi Haapala, Oulussa ja Helsingissä galleriaa pitävä Anna-Maija Kajaste ja taiteilija Martti Aiha uudesta taidehalli Kohtasta.

    Galleriamaailma on uskomaton instituutio, johon ihmiset saavat tulla ilmaiseksi. Näin sanoo Kaj Forsblom, joka on pyörittänyt galleriaa jo 40 vuotta. Forsblomin mielestä gallerioiden tehtävä on luoda taiteilijoille toimeentuloa, eikä haalia galleristille omaisuuksia.

    Sirpa Kähkönen puolustaa sananvapautta ja kirjailijoiden jaksamista. Suomen kirjailijaliiton uusi puheenjohtaja kirjailija Sirpa Kähkönen haluaa huolehtia kiristyneessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä paitsi kirjailijoiden toimeentulosta, myös henkisestä jaksamisesta. Kähkösen mielestä kirjailijalla on yhä tärkeä paikka yleisessä keskustelussa.

    Keskustelu Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkauttamisesta jatkuu. Itä-Suomen Yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Tapio Kosunen vastaavat, mitkä asiat ovat lopettamispäätöksen taustalla.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • Opettajankoulutuksen lakkauttaminen on taloudellinen kuolinisku kulttuurikaupungille ja valtion verotulojen tuhlausta. Näin sanoo kaupunginjohtaja Janne Laine. Laineen lisäksi Savonlinnan asemaa sivistyskaupunkina puolustavat Kultakuumeessa emeritusprofessori Ilkka Huovio ja kansanedustaja Heli Järvinen.

    Tippukivitapaus on absurdi ja anarkistinen lastenmusikaali. Laura Ruohosen kirjoittama ja ohjaama ja Anna-Mari Kähärän säveltämä runomusikaali on ensimmäinen lapsille suunnattu teos, joka on saanut kantaesityksensä Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Musikaalin rooleissa nähdään mm. pientä papua näyttelevä Vuokko Hovatta ja Seela Sella eli Mahtimummeli Päätäi Väätäinen.

    Perjantain kolumnisti on Juha Hurme. Hurme esittelee 1900-luvun alun ITE-kirjailijan, joka ryöpytti aikansa tyypillisiä hölmöyksiä ja pinttymiä.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja

  • Siskonpedin tekijät valtasivat huumorin miehiltä. Ohjaaja Anna Dahlman ja näyttelijä Niina Lahtinen kuuluvat Siskonpeti-komediasarjan tekijäryhmään. Kolme vuotta sitten alkanut sarja on ollut valtava menestys, sarja on saanut melkein miljoona katsojaa. Siskonpeti on myös feministinen teko: siinä naiset ovat toimijoita ja miehet tarkkailijoita. Nyt Dahlman ja Lahtinen ovat tehneet myös komediaa lapsille uudessa Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvassa.

    Nopolat eivät kirjoita vain lapsille, vaan kaikille. Sinikka ja Tiina Nopolan kirjaan perustavassa Heinähattu ja Vilttitossu ja Rubensin veljekset -lastenelokuvassa on myös aikuisia koskettava teema: ihmisellä on kaipuu olla joku toinen. Nopolan kirjailijasiskokset kertovat Kultakuumeessa tarinasta ja elokuvan päähenkilöitä näyttelevät Emily Shpiway ja Ella Kangas elokuvasta.

    Sukulaiset koolle ja kalkkunaa pöytään, thank you! Amerikkalaisissa elokuvissa ja sarjoissa vietetään näyttävästi Thanksgiving Dayta eli kiitospäivää. Mitä silloin juhlitaan? New Jerseystä kotoisin oleva Talia Åhlström viettää Suomessa jo yhdettätoista kiitospäiväänsä suomalaisen aviomiehensä ja lapsensa kanssa.

    Seksifantasiat edistävät hyvinvointia, väittää Radio Regina. Yle kysyi naisilta, millaisia pornokohtauksia he haluavat? Naiset kirjoittivat suuren määrän tarinoita, niistä syntyi uusi radiopodcastsarja Radio Regina.

    Kultakuumeen juontaa Mari Lukkari.

Klipit

  • Ilmastonmuutos saa julkisessa keskustelussa vähän tilaa, mutta kaunokirjallisuudessa sitä kuvataan jo paljon. Kirjailija Johanna Sinisalo ja kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen tietävät miten. Dystooppisia kuvauksia sisältävä kirjallisuudenlaji voisi myös kehittyä. Tiina Laitila Kälvemark kirjoitti romaanin, jossa ilmastonmuutos on läsnä nykyihmisen arjessa. Toimittaja on Anna Tulusto.

  • Suomalais-romanialaisen Cristina Sandun esikoisromaani "Valas nimeltä Goliat" kertoo Ceausescun ajasta. Kirjan pohjatöiden tekeminen vahvisti Englannissa asuvan Sandun romanialaisia juuria. Toimittaja on Pauliina Grym.

  • Raati koostui puheenjohtajansa Aleksis Salusjärven mukaan hyvin erilaisista lukijoista. Perusteellisten keskustelujen jälkeen syntyi lista, josta raati on hyvin ylpeä. Kuusikon ulkopuolelle jäi Salusjärven rakastamia kirjoja, jotka eivät olleet muodollisesti päteviä Finlandia-palkinnonsaajaksi. Toimittaja on Janne Junttila.

  • -Elämä tiivistyy kuoleman edessä. Tuemme hoitokodissa sitä, että omaiset ovat läsnä kuoleman saapuessa. Siinä saa jotain niin arvokasta. Monet omaiset sanovatkin läheisen kuoleman jälkeen, että se kuolema oli niin kaunis - vähän kuin elämän alku. Siinä helpottuu omakin kuoleman pelko ja samalla saa arvokasta elämänkokemusta. Se kantaa pitkälle ja auttaa surutyössä, kertoo hoitokodin sairaanhoitaja, musiikkiterapeutti Marjaana Alakärppä-Ilomäki.

    Kuoleman rituaalit ja musiikki auttavat elämään. Perinteisten kuolemanrituaalien noudattaminen on viimeisen sadan vuoden aikana muuttunut ja vaikeutunut. Sosiaalisen median myötä on syntynyt uusia. Kultakuumeessa vierailivat kuolemantutkimuksen asiantuntija, historiantutkija Ilona Pajari ja Pirkanmaan hoitokodin sairaanhoitaja, musiikkiterapeutti Marjaana Alakärppä-Ilomäki. Toimittaja on Lisa Enckell.

  • "Munkki lietsoo vihaa" on päätös sveitsiläisohjaaja Barbet Schroederin pahuuden trilogiaan. Trilogia alkoi dokumentilla "Idi Amin Dada" (1974). Toinen osa, "Paholaisen asianajaja" (2007), käsitteli ranskalaista asianajajaa Jacques Vergèsiä, joka puolusti muun muassa natsirikollista Klaus Barbieta, terroristi Carlosta ja diktaattori Slobodan Milosevicia. "Munkki lietsoo vihaa" kertoo munkki Ashin Wirathusta, joka on ääri-buddhalaisliikkeen kärkihahmo Myanmarissa. 2000-luvun alkupuolelta lähtien Wirathu ja muut buddhalaismunkit lietsoivat rasismia ja vihaa Rohingya-heimoa vastaan. Myanmarissa on käynnissä etninen puhdistus. Toimittaja on Marc Helfer.

  • Romaanistaan "Akvarelleja Engelin kaupungissa" kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2016 saanut Jukka Viikilä on Yleisradion Tanssiva karhu -runousraadin tuore puheenjohtaja. Viikilä ottaa luku-urakkahaasteen mielenkiinnolla vastaa ja toivoo saavansa saavansa siitä inspiraatiota omaan luomistyöhönsä. Toimittaja on Jani Tanskanen

  • "Toivoa kirjallisuudesta" on 120-vuotiaan Suomen Mielenterveysseuran kampanja, jossa eri puolilla Suomea keskustellaan toivoa, lohtua ja iloa tuoneista kirjoista. Mielenterveysseuran puheenjohtajalle professori Pentti Arajärvelle toivoa on tuonut Jaan Krossin "Uppiniskaisuuden kronikka". Kirjailija Anja Snellmania on lohduttanut Edith Södergranin "Tulevaisuuden varjo". Juoksuvalmentaja ja tietokirjailija Joonas Laurila nostaa toivokirjaksi Matt Longin teoksen "The Long Run". Toimittaja on Jani Tanskanen.

  • Tekoälyn tullessa olohuoneisiin ääniohjautuvat pömpelit soittavat musiikin, kertovat sään, säätelevät valoja. Netin avulla toimivat viihdekeskukset eivät vain palvele vaan myös keräävät tietoa kodin asukkaista.

    Toimittaja Pauliina Grym on elänyt oman älykaiuttimensa Google Homen kanssa ensimmäisen kesänsä. Hyvännäköiseltä naiselta kuulostava laite tunnistaa Pauliinan miehen, mutta ei Pauliinaa. Grym on alkanut pohtia, miten olohuoneessa asuva tötterö vaikuttaa ihmissuhteisiin ja onko sillä tunteet.

  • Brittiläistynyt Kazuo Ishiguro kurvasi japanilaisen kestosuosikin Haruki Murakamin ohi kirjallisuuden nobelistina. Lapsena Britanniaan muuttanut Ishiguro hyödyntää romaaneissaan kulttuurien välistä jännitettä. Japanilaisen kulttuurin asiantuntijan Miika Pölkin mielestä Ishiguro kirjoittaa sietämättömän hyviä lukuromaaneja. Suomentaja Helene Bützow yllättyi ja ilahtui Ishiguron palkitsemisesta. Toimittajat ovat Airikka Nurmela, Anna Tulusto ja Seppo Puttonen.

  • Perkele on valheen isä, sanoo emerituspiispa Eero Huovinen. Teatteriohjaaja Paavo Westerberg kiinnostui synnistä jo vuosia sitten ja teki nyt aiheesta näytelmän. Molemmat ovat huolissaan pahuuden ja valheen globaalista kasvusta. Toimittaja on Lisa Enckell.

  • "Kehollinen projekti" muuttaa taiteilija Artor Jesus Inkerön hennosta muunsukupuolisesta ihmisestä raavaaksi mieheksi. Toimittaja Pauliina Grymin toukokuussa 2017 tekemässä haastattelussa Inkerö kertoo, miten ja miksi hän muuttaa kehonsa, kehonkielensä ja koko ulkoisen olemuksensa toiseksi.

  • Hannaleena Hauru on ensimmäinen 80-luvulla syntynyt nainen, joka ohjaa pitkän elokuvan Suomen Elokuvasäätiön tuella. Ohjaajan ensimmäinen pitkä elokuva ”Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset” olisi voinut valmistua jo viitisen vuotta sitten, jos Elokuvasäätiö olisi myöntänyt jatkoa Haurun saamalle käsikirjoitustuelle. Hauru toivookin, että alle kolmekymppiset pääsevät näyttämään kykynsä ja hän kaipaa läpinäkyvyyttä elokuvarahoitukseen.

    Kuva: Filmikamari/Lars Johnson

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä