Kuusi kuvaa

Kirjailija Kirsti Kurosen tärkein elämän oppi tulee mummulta: Ei saa pelätä elämää

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kirsti Kurosen tie kirjailijaksi ei ole se kaikkein tavanomaisin. Vaikka Kirsti kirjoitti jo hyvin pienenä tyttönä runoja ja vaikka kirjoittaminen jatkui myös aikuisena.  Oma ammatti  liittyi silloin vielä kuvaan, ei kirjoittamiseen.

- En oikeastaan osannut ajatella vielä kolmikymppisenäkään että kirjailija voisi olla ammatti. Vasta kolmannen tai neljännen julkaistun kirjan jälkeen uskalsin sanoa ääneen olevani kirjailija, hän tunnustaa.

Kirstillä oli lapsuudesta aikuisikään saakka oma muusa ja innoittaja, joka kehui ja ylisti Kirstin runoja. Tuo muusa oli aina kuolemaansa asti Kirstin äidinäiti, rakas mummu. Mummu oli pyyteetön kannustaja ja hyvin myönteinen ihminen. Vaikka mummun omaan elämään liittyi hirvittävä tragedia, oli hänen elämänasenteensa hieno:  “Miksi katson taaksepäin kun tulevat on edessäin”.

Mummun oma esikoispoika oli kuollut 12-vuotiaana salamaniskuun. Tästä mummu ei puhunut koskaan, mutta kirjoitti runoja. Runoja jotka hän näytti vain Kirstille. Heillä oli oma salainen kahden naisen runopiiri.  Mummun ruutuvihkoon kirjoittamat runot päätyivät lopulta Kirstille. Ammatiltaan mummu oli matonkutoja, ja matoissa näkyivät myös ne elämän tummat raidat. Mummu kirjoitti jokaisesta lapsenlapsestaan pieniä, hyvin jokaista lasta kuvaavia runoja. Ja Kirsti puolestaan sai takuuvarmasti kehut, kun luki mummulle omia runojaan.

- Mummu kehui aina että olin ihmeellinen tyttö, pikkulintu, aivan erityinen tyttö. Ja tämä oli tietysti tosi tärkeä elämän kannustin, ihan murrosikään asti ja vielä aikuisenakin, Kirsti iloitsee.

Hän on paitsi kirjoittanut, myös urheillut koko ikänsä. Hiihdosta tuli tärkeä yhteinen harrastus isän kanssa. Niin tärkeä, että Kirsti hiihti kilpaa ihan tosissaan. Voittolusikoita on tallessa edelleen kellarin laatikoista.  - Muistan miten isä odotti maalipaikalla kuuman mehun kanssa ja kääri mut vilttiin.

Liikkuminen oli Kirstin lapsuudessa luonnollista. Lempäälässä lapset hiihtivät, juoksivat ja uivat. Kirstille ei kuitenkaan sekään riittänyt. Kahdeksan vuotta baletti oli se kaikkein tärkein juttu, kunnes hän joutui lopettamaan sen. Vaihtoehtona oli selkäleikkaus tai lajin jättäminen.

- Kolmikymppisenä päässäni alkoi kuitenkin yhtäkkiä pyöriä lause: “Minusta tulee balettitanssija, minusta tulee balettitanssija!” Aloin kirjoittaa kirjaa "Piruettiystävyys" ja silloin tuo lause katosi päästäni.

Kirsti Kuronen oli kameramiehenä YLE:ssä, kun häneltä julkaistiin esikoiskirja "Vili Voipio". Kesti kuitenkin vielä neljä vuotta ennen kuin entinen ammatti sai jäädä ja Kirsti uskalsi jäädä kokopäiväiseksi kirjailijaksi. Sysäyksen tälle antoi vakava sairaus, joka todettiin vuonna 2008.

- Diagnoosin saaminen oli helpottavaa. Vihdoinkin löytyi syy huonoon oloon. Sain tietää, että olin sairastunut parantumattomaan syöpään, myeloomaan. Kun kuulin tämän lääkäriltä, päätin että entisen työhöni en enää palaa.

Sairastumista seurasivat rankat hoitojaksot, jotka kuitenkin tehosivat. On kulunut yhdeksän vuotta ja uusia hoitoja ei enää ole tarvittu. Kolmen kuukauden välein Kirsti käy kontrolleissa. Joka kerta on itkun paikka, kun lääkäri kertoo että kaikki on hyvin.

Sairastuminen teki selväksi sen, että omat unelmat täytyy toteuttaa nyt eikä tulevaisuudessa. Se oli mahdollisuus tarttua kaikkiin haaveisiin kuten vaikkapa kirjoittaminen, laskuvarjohyppy ja leikkimökin rakentaminen.

Oma puoliso on ollut tärkeässä roolissa ainakin yhden haaveen toteuttamisessa. Ilman Jyrkiä ei Kirstin haavetta omasta leikkimökistä olisi toteutunut. Jyrki piirsi ja suunnitteli mökin, Pääskysen, ja Kirsti rakensi sen omin käsin.

Pääskynen on tärkeä pikku mökki Kirstin lapsuuden maisemissa, järven rannalla. Kirsti muuttaa siihen  nukkumaan joka kevät kun pääskyset saapuvat. Ja siirtyy sisälle taloon kun linnut palaavat etelään. Tyyny on vuoteessa juuri sillä korkeudella että sängystä näkee järvelle.

- Se on yhtäkuin katsoisi avaraan tulevaisuuteen jossa kaikki on mahdollista, hän perustelee.

Samanlainen oma, hiljainen ja rauhallinen paikka, löytyy myös Vänön saarelta Hiittisistä jonne Kirsti lähtee yksin viikoksi joka toukokuu. Ja siellä hän kuvaa joka vuosi, satoja valokuvia. 

Kirstillä on kuitenkin vielä yksi kuva ottamatta. Siinä kuudennessa kuvassa hän nostaa maljan yhdessä poikansa Oskarin kanssa. Se on malja tälle hetkelle jossa on kaikki. Siinä hetkessä kaikki on hyvin ja kaikki on läsnä.

Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

Lähetykset

  • la 30.9.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä