Kuusi kuvaa

Kirjailija Kirsti Kurosen tärkein elämän oppi tulee mummulta: Ei saa pelätä elämää

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kirsti Kurosen tie kirjailijaksi ei ole se kaikkein tavanomaisin. Vaikka Kirsti kirjoitti jo hyvin pienenä tyttönä runoja ja vaikka kirjoittaminen jatkui myös aikuisena.  Oma ammatti  liittyi silloin vielä kuvaan, ei kirjoittamiseen.

- En oikeastaan osannut ajatella vielä kolmikymppisenäkään että kirjailija voisi olla ammatti. Vasta kolmannen tai neljännen julkaistun kirjan jälkeen uskalsin sanoa ääneen olevani kirjailija, hän tunnustaa.

Kirstillä oli lapsuudesta aikuisikään saakka oma muusa ja innoittaja, joka kehui ja ylisti Kirstin runoja. Tuo muusa oli aina kuolemaansa asti Kirstin äidinäiti, rakas mummu. Mummu oli pyyteetön kannustaja ja hyvin myönteinen ihminen. Vaikka mummun omaan elämään liittyi hirvittävä tragedia, oli hänen elämänasenteensa hieno:  “Miksi katson taaksepäin kun tulevat on edessäin”.

Mummun oma esikoispoika oli kuollut 12-vuotiaana salamaniskuun. Tästä mummu ei puhunut koskaan, mutta kirjoitti runoja. Runoja jotka hän näytti vain Kirstille. Heillä oli oma salainen kahden naisen runopiiri.  Mummun ruutuvihkoon kirjoittamat runot päätyivät lopulta Kirstille. Ammatiltaan mummu oli matonkutoja, ja matoissa näkyivät myös ne elämän tummat raidat. Mummu kirjoitti jokaisesta lapsenlapsestaan pieniä, hyvin jokaista lasta kuvaavia runoja. Ja Kirsti puolestaan sai takuuvarmasti kehut, kun luki mummulle omia runojaan.

- Mummu kehui aina että olin ihmeellinen tyttö, pikkulintu, aivan erityinen tyttö. Ja tämä oli tietysti tosi tärkeä elämän kannustin, ihan murrosikään asti ja vielä aikuisenakin, Kirsti iloitsee.

Hän on paitsi kirjoittanut, myös urheillut koko ikänsä. Hiihdosta tuli tärkeä yhteinen harrastus isän kanssa. Niin tärkeä, että Kirsti hiihti kilpaa ihan tosissaan. Voittolusikoita on tallessa edelleen kellarin laatikoista.  - Muistan miten isä odotti maalipaikalla kuuman mehun kanssa ja kääri mut vilttiin.

Liikkuminen oli Kirstin lapsuudessa luonnollista. Lempäälässä lapset hiihtivät, juoksivat ja uivat. Kirstille ei kuitenkaan sekään riittänyt. Kahdeksan vuotta baletti oli se kaikkein tärkein juttu, kunnes hän joutui lopettamaan sen. Vaihtoehtona oli selkäleikkaus tai lajin jättäminen.

- Kolmikymppisenä päässäni alkoi kuitenkin yhtäkkiä pyöriä lause: “Minusta tulee balettitanssija, minusta tulee balettitanssija!” Aloin kirjoittaa kirjaa "Piruettiystävyys" ja silloin tuo lause katosi päästäni.

Kirsti Kuronen oli kameramiehenä YLE:ssä, kun häneltä julkaistiin esikoiskirja "Vili Voipio". Kesti kuitenkin vielä neljä vuotta ennen kuin entinen ammatti sai jäädä ja Kirsti uskalsi jäädä kokopäiväiseksi kirjailijaksi. Sysäyksen tälle antoi vakava sairaus, joka todettiin vuonna 2008.

- Diagnoosin saaminen oli helpottavaa. Vihdoinkin löytyi syy huonoon oloon. Sain tietää, että olin sairastunut parantumattomaan syöpään, myeloomaan. Kun kuulin tämän lääkäriltä, päätin että entisen työhöni en enää palaa.

Sairastumista seurasivat rankat hoitojaksot, jotka kuitenkin tehosivat. On kulunut yhdeksän vuotta ja uusia hoitoja ei enää ole tarvittu. Kolmen kuukauden välein Kirsti käy kontrolleissa. Joka kerta on itkun paikka, kun lääkäri kertoo että kaikki on hyvin.

Sairastuminen teki selväksi sen, että omat unelmat täytyy toteuttaa nyt eikä tulevaisuudessa. Se oli mahdollisuus tarttua kaikkiin haaveisiin kuten vaikkapa kirjoittaminen, laskuvarjohyppy ja leikkimökin rakentaminen.

Oma puoliso on ollut tärkeässä roolissa ainakin yhden haaveen toteuttamisessa. Ilman Jyrkiä ei Kirstin haavetta omasta leikkimökistä olisi toteutunut. Jyrki piirsi ja suunnitteli mökin, Pääskysen, ja Kirsti rakensi sen omin käsin.

Pääskynen on tärkeä pikku mökki Kirstin lapsuuden maisemissa, järven rannalla. Kirsti muuttaa siihen  nukkumaan joka kevät kun pääskyset saapuvat. Ja siirtyy sisälle taloon kun linnut palaavat etelään. Tyyny on vuoteessa juuri sillä korkeudella että sängystä näkee järvelle.

- Se on yhtäkuin katsoisi avaraan tulevaisuuteen jossa kaikki on mahdollista, hän perustelee.

Samanlainen oma, hiljainen ja rauhallinen paikka, löytyy myös Vänön saarelta Hiittisistä jonne Kirsti lähtee yksin viikoksi joka toukokuu. Ja siellä hän kuvaa joka vuosi, satoja valokuvia. 

Kirstillä on kuitenkin vielä yksi kuva ottamatta. Siinä kuudennessa kuvassa hän nostaa maljan yhdessä poikansa Oskarin kanssa. Se on malja tälle hetkelle jossa on kaikki. Siinä hetkessä kaikki on hyvin ja kaikki on läsnä.

Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

Lähetykset

  • la 30.9.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Pienet lätkät on sellaisia ranteen venyttelyjä", sanoo kuvataiteilija Heikki Marila, joka tunnetaan suurikokoisista, voimakkaista töistään. Turun Piirustuskoulun kasvatti tarttuu päivänpolttaviin ja kiellettyihin aiheisiin, se on hänen taiteensa punainen lanka. Ohjelman Carnegie Art Award -palkitusta taiteilijasta on toimittanut Lisa Enckell.

  • Sveitsiläiseen juustomestareiden sukuun syntynyt Peter Dörig tottui olemaan lapsena aamusta iltaan kotijuustolassa, missä isä valmisti juustoja. Hänestä oli luontevaa hankkia juustomestarin koulutus, vaikka mieluiten hän ajoi rekkaa Kaspianmeren toisella puolen. Nykyään Peter Dörigin suomalaisessa juustolassa valmistuu käsityönä erikoisjuustoja. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Pitkän uran tekstiilitaiteilijan kapealla polulla kulkenut Anna-Maija Aarras on rakastanut työtään intohimoisesti, vaikka astma on läpi elämän yrittänyt lannistaa ja rajoittaa taiteen tekemistä. Taide ja kiinnostus uuteen ovat kuljettaneet taiteilijaa niin Euroopan kuin Aasiankin maissa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi hänet Turussa Kuuvuoren kupeessa, taiteilijan syntymäkodissa.

  • Taiteilija, luomuviljelijä, yhteiskunnallinen keskustelija – myyttisistä luontokuvistaan tunnettu Osmo Rauhala kasvoi suvaitsevaisessa kodissa. Hän uskoo, että maailman tärkeät kysymykset ratkaistaan, kunhan erilaiset ihmiset tajuavat yhdessä tekemisen voiman. Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen koki lukiossa valaistumisen, minkä ansiosta hän on nyt pappi. Henttiselle näytettiin, kuinka hänen tehtävänsä on olla vierelläkulkija, joka opastaa ihmisiä oikealle tielle oman elämänkokemuksensa avulla. Kirkko-Harriksi itseään kutsuva Henttinen puhuu myös sukupuolten elastisuudesta, kuinka ei ole pelkästään naisia ja miehiä vaan kaikkea siltä väliltä. Toimittajana Mirva Lahtimaa.

  • Yhdysvalloissa sovintoprosesseja kehittävän yksikön johdossa toimiva ja Washingtonissa tutkimusprofessorina työskentelevä Antti Pentikäinen pohtii työkseen sovintoprosesseja. Maailman kriisipesäkkeissä on välttämätöntä rakentaa sovinto paikallisella tasolla, jotta rauha vakiintuisi ja väkivallan kierre saataisiin katkaistua. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

  • Vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy tietää vaatteista ja tekstiileistä paljon. Hänellä on omien sanojensa mukaan erittäin hyvä syy tehdä sitä, mitä hän tällä hetkellä tekee - pyrkiä vaikuttamaan siihen, etteivät ihmiset kuluttaisi itseään hengiltä. Hän elää, kuten opettaa. Toimittajana Mirva Lahtimaa.

  • Monipuolinen viihdetaiteilija Arja Koriseva haluaa edelleen kehittää itseään laulajana ja syventää osaamistaan. Viihdemusiikin ja kirkkokonserttien, sekä musikaalien tähtenä kolme vuosikymmentä Suomea kiertänyt laulaja rakastaa yleisöjään ja kokee tekevänsä kutsumustyötä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Arja Korisevan Jyväskylässä.

  • Kuvataiteilija Tuula Lehtinen uudistaa käsityötaidon traditiota ja puhuu kauneuden puolesta. Kauneutta hän luo öljyvärein, grafiikka-, mosaiikki- ja posliinitöin. Lisäksi hän osallistuu suuriin arkkitehtuuri- ja infrastruktuurihankkeisiin. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotistudiossaan Tampereella.

  • Palkittu keittiömestari ja ravintoloitsija, suomalaisen ruoan puolestapuhuja Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan uransa etenemisestä 40-ikävuoteen asti. 25-vuotinen ura on vienyt Rovaniemellä varttuneen Rastaan bensa-aseman sämpyläntäyttäjästä ensimmäiseksi suomalaiseksi nuorten kokkien maailmanmestariksi. Matkan varrelle mahtuu menestyksekkäitä ravintoloita kuin hutilyöntejäkin. Mitään hän ei tekisi toisin, mutta toivoisi oppivansa vihdoin sanomaan ei.

    Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

  • Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta. Ohjelman toimittajana on Lisa Enckell

  • Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä