Kuusi kuvaa

Kirjailija Kirsti Kurosen tärkein elämän oppi tulee mummulta: Ei saa pelätä elämää

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kirsti Kurosen tie kirjailijaksi ei ole se kaikkein tavanomaisin. Vaikka Kirsti kirjoitti jo hyvin pienenä tyttönä runoja ja vaikka kirjoittaminen jatkui myös aikuisena.  Oma ammatti  liittyi silloin vielä kuvaan, ei kirjoittamiseen.

- En oikeastaan osannut ajatella vielä kolmikymppisenäkään että kirjailija voisi olla ammatti. Vasta kolmannen tai neljännen julkaistun kirjan jälkeen uskalsin sanoa ääneen olevani kirjailija, hän tunnustaa.

Kirstillä oli lapsuudesta aikuisikään saakka oma muusa ja innoittaja, joka kehui ja ylisti Kirstin runoja. Tuo muusa oli aina kuolemaansa asti Kirstin äidinäiti, rakas mummu. Mummu oli pyyteetön kannustaja ja hyvin myönteinen ihminen. Vaikka mummun omaan elämään liittyi hirvittävä tragedia, oli hänen elämänasenteensa hieno:  “Miksi katson taaksepäin kun tulevat on edessäin”.

Mummun oma esikoispoika oli kuollut 12-vuotiaana salamaniskuun. Tästä mummu ei puhunut koskaan, mutta kirjoitti runoja. Runoja jotka hän näytti vain Kirstille. Heillä oli oma salainen kahden naisen runopiiri.  Mummun ruutuvihkoon kirjoittamat runot päätyivät lopulta Kirstille. Ammatiltaan mummu oli matonkutoja, ja matoissa näkyivät myös ne elämän tummat raidat. Mummu kirjoitti jokaisesta lapsenlapsestaan pieniä, hyvin jokaista lasta kuvaavia runoja. Ja Kirsti puolestaan sai takuuvarmasti kehut, kun luki mummulle omia runojaan.

- Mummu kehui aina että olin ihmeellinen tyttö, pikkulintu, aivan erityinen tyttö. Ja tämä oli tietysti tosi tärkeä elämän kannustin, ihan murrosikään asti ja vielä aikuisenakin, Kirsti iloitsee.

Hän on paitsi kirjoittanut, myös urheillut koko ikänsä. Hiihdosta tuli tärkeä yhteinen harrastus isän kanssa. Niin tärkeä, että Kirsti hiihti kilpaa ihan tosissaan. Voittolusikoita on tallessa edelleen kellarin laatikoista.  - Muistan miten isä odotti maalipaikalla kuuman mehun kanssa ja kääri mut vilttiin.

Liikkuminen oli Kirstin lapsuudessa luonnollista. Lempäälässä lapset hiihtivät, juoksivat ja uivat. Kirstille ei kuitenkaan sekään riittänyt. Kahdeksan vuotta baletti oli se kaikkein tärkein juttu, kunnes hän joutui lopettamaan sen. Vaihtoehtona oli selkäleikkaus tai lajin jättäminen.

- Kolmikymppisenä päässäni alkoi kuitenkin yhtäkkiä pyöriä lause: “Minusta tulee balettitanssija, minusta tulee balettitanssija!” Aloin kirjoittaa kirjaa "Piruettiystävyys" ja silloin tuo lause katosi päästäni.

Kirsti Kuronen oli kameramiehenä YLE:ssä, kun häneltä julkaistiin esikoiskirja "Vili Voipio". Kesti kuitenkin vielä neljä vuotta ennen kuin entinen ammatti sai jäädä ja Kirsti uskalsi jäädä kokopäiväiseksi kirjailijaksi. Sysäyksen tälle antoi vakava sairaus, joka todettiin vuonna 2008.

- Diagnoosin saaminen oli helpottavaa. Vihdoinkin löytyi syy huonoon oloon. Sain tietää, että olin sairastunut parantumattomaan syöpään, myeloomaan. Kun kuulin tämän lääkäriltä, päätin että entisen työhöni en enää palaa.

Sairastumista seurasivat rankat hoitojaksot, jotka kuitenkin tehosivat. On kulunut yhdeksän vuotta ja uusia hoitoja ei enää ole tarvittu. Kolmen kuukauden välein Kirsti käy kontrolleissa. Joka kerta on itkun paikka, kun lääkäri kertoo että kaikki on hyvin.

Sairastuminen teki selväksi sen, että omat unelmat täytyy toteuttaa nyt eikä tulevaisuudessa. Se oli mahdollisuus tarttua kaikkiin haaveisiin kuten vaikkapa kirjoittaminen, laskuvarjohyppy ja leikkimökin rakentaminen.

Oma puoliso on ollut tärkeässä roolissa ainakin yhden haaveen toteuttamisessa. Ilman Jyrkiä ei Kirstin haavetta omasta leikkimökistä olisi toteutunut. Jyrki piirsi ja suunnitteli mökin, Pääskysen, ja Kirsti rakensi sen omin käsin.

Pääskynen on tärkeä pikku mökki Kirstin lapsuuden maisemissa, järven rannalla. Kirsti muuttaa siihen  nukkumaan joka kevät kun pääskyset saapuvat. Ja siirtyy sisälle taloon kun linnut palaavat etelään. Tyyny on vuoteessa juuri sillä korkeudella että sängystä näkee järvelle.

- Se on yhtäkuin katsoisi avaraan tulevaisuuteen jossa kaikki on mahdollista, hän perustelee.

Samanlainen oma, hiljainen ja rauhallinen paikka, löytyy myös Vänön saarelta Hiittisistä jonne Kirsti lähtee yksin viikoksi joka toukokuu. Ja siellä hän kuvaa joka vuosi, satoja valokuvia. 

Kirstillä on kuitenkin vielä yksi kuva ottamatta. Siinä kuudennessa kuvassa hän nostaa maljan yhdessä poikansa Oskarin kanssa. Se on malja tälle hetkelle jossa on kaikki. Siinä hetkessä kaikki on hyvin ja kaikki on läsnä.

Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

Lähetykset

  • la 30.9.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

  • Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä