Radio Suomi Rovaniemi

Tenon lohisoppa kuohuu 5 - Tenon lohimatkailu nousee tuntureille

  • 5 min
  • toistaiseksi

Lohiturismin vaikeutuminen saa jotkut enolaisista matkailuyrittäjistä miettimään muutosta. Saamelaiskulttuurissa on valtava määrä hienoja mahdollisuuksia kehittää ohjelmapalveluita tavalla, joita ei tähän mennessä ole huomattu tai osattu hyödyntää.

Modernin matkailuteorian mukaan on alkukantaista myydä lohta kilohinnalla. Paremman tuoton saa matkailuelämyksistä. Saamelainen yrittäjä esimerkiksi ottaa matkailijan mukaan rakentamaan lohipatoa. Vieras osallistuu perinnepyynnin eri vaiheisiin ja maksaa kokemuksista.

Professori Pekka Sammallahti sanookin, että Tenon pyynti sisältää nykyään paljon miesuhoa, saaliilla rehvastelu, mikä kertoo matkailuelinkeinon kehittymättömyydestä. Toimittaja: Tapani Niemi.

Lähetykset

  • ti 8.8.2017 10.49 • Yle Areena

Jaksot

  • Romaani Katri Valan ja Olavi Paavolaisen vaiheista sotakeväänä 1942 on haikeuden täyttämä kuvaus nuoruudesta ja unelmista. Katria vaivaa parantumaton keuhkotauti, samoin huoli perheestä ja sodan uhreista. Pommejakin enemmän helsinkiläiset pelkäävät puhua. Katrin lähipiiri ryhtyy uhkarohkeasti vastarintaan rauhan puolesta. Kameleonttimainen Olavi pakenee sodan ristiriitoja omiin muistoihinsa. Hän haluaa vielä kerran tavata nuoruudenystävänsä Katrin ja pelastaa tämän viimeiset runot. 1920-luvulla Katri ja Olavi elivät valon juhlaa, mutta nälkätalvena 1942 suursodan synkkä varjo pimentää koko Euroopan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

  • Sensuuri on iskenyt populaarimusiikkiin sen satavuotisen historian aikana joka puolella maailmaa. Se ei ole ainoastaan totalitarististen järjestelmien vaan myös länsimaisten demokratioiden todellisuutta. Levyjä on kielletty niin politiikan, uskonnollisen puhdasoppisuuden kuin sodan takia. Milloin on haluttu rajoittaa seksiin, huumeisiin tai alkoholiin liittyviä tekstejä, milloin motiivit ovat olleet puhtaasti rasistisia.

    Musiikkitoimittaja Jake Nymanin kirjoittama 'Kielletyt levyt' kuljettaa lukijaansa maailman ympäri toinen toistaan erikoisempiin kieltotapauksiin 1920-luvun Yhdysvalloista natsi-Saksaan ja Euroopan rautaesiripun taakse. Eikä sensuurin aika missään nimessä ole ohi.

    Suomea koskeva luku kuvaa, kuinka meillä sensuurin vaikuttimena oli paitsi yleinen moralismi myös ulkopolitiikka. Kiinnostavat arkistolöydöt todistavat surkuhupaisasta mekanismista, jolla musiikkia kiellettiin itsevaltaisin päätöksin.

    Kirjasta kertoo tuttuun tapaansa Juha Pikkarainen. (Kuva: Gummerus)

  • Osa Tove Janssonin teksteistä ei koskaan päätynyt kirjoiksi. Hän julkaisi ensimmäiset novellinsa 1930-luvulla lehdissä, joita hän samaan aikaan kuvitti.

    Moni varhaisnovelli sijoittuu Euroopan kaupunkeihin; ne kertovat rakastavaisista ja nuorten taiteilijoiden kommelluksista Pariisissa, syrjäytyneen naisen Veronasta tai yksinäisestä miehestä Dresdenin rautatieasemalla.

    Myös Juha Pikkarainen on avannut Janssonin kirjan. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

  • Botswanassa on mennyt hyvin jo 50 vuotta, koko itsenäisyyden ajan. Ei sotia naapureiden kanssa eikä varsinkaan maan sisällä. Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maiden joukkoon eikä tarvitse kehitysapua.

    Lapset ovat ilmaisessa koulussa ja ilmainen terveydenhuolto toimii erinomaisesti. Maan johto on aina vaihtunut demokraattisesti ja vaalituloksia kunnioitetaan. Korruptio on Afrikan vähäisintä ja rikollisuus kohtuuden rajoissa.

    Eteläisestä Afrikasta jo vuosikymmeniä kirjoittanut Pekka Peltola on tehnyt viime vuosina kolme matkaa Botswanaan selvittääkseen menestyksen syyt. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Into Kustannus Oy)

  • Rovaniemeläisen Jarmo Huhtalan eräkirja vie Lapin jokivarsille tarinoin ja kuvin. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannus HD)

  • Svetlana Aleksijevits sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Hänen toinen teoksensa "Sodalla ei ole naisen kasvoja" on tunnustus, dokumentti ja muistelma. Siinä saa äänen yli 200 toiseen maailmansotaan osallistunutta tyttöä ja naista, jotka unelmoivat opinnoista ja avioliitosta, mutta joista vuonna 1941 tulikin sotilaita.

    Yli puoli miljoonaa neuvostonaista osallistui toiseen maailmansotaan, ei ainoastaan sairaanhoitajina vaan etulinjassa tarkka-ampujina, sillanräjäyttäjinä, tappajina. He kokivat velvollisuudekseen tappaa vihollisia, jotka olivat julmasti hyökänneet heidän maansa, kotiensa ja lastensa kimppuun.

    Rehellisesti kuvatut sodan kauhut ja niiden vaikutus yksilön myöhempään elämään tekevät kirjasta voimakkaasti sodanvastaisen, ja sen julkaiseminen sallittiin Neuvostoliitossa vasta 1985 Gorbatsovin tultua valtaan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Tammen Keltainen Kirjasto)

  • 'Barbarian paluu' on tunnetun kulttuurikriitikon Timo Vihavaisen arvio yhteiskunnasta, jossa elämme. Vihavaisen tarkastelussa ovat eurooppalaisen sivilisaation murrokset, jotka ovat viitoittaneet tietä nykytilaan.

    Onko Eurooppa matkalla suvaitsevaisuudesta pysyvään konfliktiin ja kansanryhmien eriytymiseen – ja uuteen barbariaan? Onko eurooppalainen sivilisaatio vielä pelastettavissa? Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

  • Jenni Linturin kolmas romaani on teos äidinrak­kaudesta ja painosta, jonka edelliset sukupol­vet pakottavat seuraaville. Teoksen henkilöhahmot rakentuvat usko­mattomalla tarkkuudella kaikessa hellyydes­sään, heikkoudessaan, hädässään. Vaikka sota on päättynyt, tulevaisuutta ei heille näy. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusoakeyhtiö Teos)

  • Fjodor Dostojevski kuuluu venäläisen ja koko länsimaisen kirjallisuudenhistorian tärkeimpiin nimiin. Hänen vaikutuksensa psykologisen romaanin kehitykseen ja moderniin ihmiskuvaan on keskustelun yläpuolella, mutta siitä huolimatta hänestä keskustellaan jatkuvasti.

    Oliko hän profeetta vai väärä profeetta? Oliko hän anteeksiannon apostoli vai antisemiitti ja kiihkonationalisti? Toisin kuin moni niin sanottu klassikko, Dostojevski tuntuu jatkuvasti ajankohtaiselta. Miksi?

    Muun muassa näihin kysymyksiin etsivät vastausta 'Dostojevski – kiistaton ja kiistelty' -esseekokoelman neljätoista kirjoittajaa, jotka ovat kaikki alojensa arvostettuja vaikuttajia.

    Kirjan ovat toimittaneet Martti Anhava, Tomi Huttunen ja Pekka Pesonen. Ja kirjasta kertoo tuttuun tyyliinsä Kirjakammin isäntä Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Siltala Oy)

  • Uusi auto loistaa jalokiven lailla lapsen silmissä. Pikkupoika ei tiedä, että sellaiseen aarteeseen on sodanjälkeisessä Virossa varaa vain valtion turvallisuuspalvelulla. Autonkuljettaja ajeluttaa autoista innostunutta pikkupoikaa. Luottavainen lapsi tulee kyydissä kertoneeksi perheestään yhtä ja toista, asioita jotka myöhemmin johtavat isän katoamiseen.

    Ilmar Taskan esikoisromaani "Pobeda 1946" on ajankuva sodanjälkeisestä Virosta, jossa ihmiset yrittivät elää normaalia elämää puutteen ja pelon keskellä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

  • 'Suon neljä vuodenaikaa ja muita kertomuksi'a on novellikokoelma ihmisen ja luonnon välisestä kanssakäymisestä. Taisto Tammelan esikoisteoksessa hehkuu metsän taika vesineen, kasveineen ja eläimineen. Kirjakammimies Juha Pikkarainen on kirjan parissa. (Kuva: Jukka Brusila)

  • Yksi sekunti voi muuttaa koko elämän. Rakastettunsa luo kiireellä ajava Aamu vilkuilee ratissa kännykkäänsä eikä huomaa Miroa ja Nadjaa, jotka lähestyvät pyörällä risteystä. Onnettomuus on kuin pommi, jonka sirpaleet tekevät tuhoa kaikkialla minne lentävät.

    Annamari Marttinen kuvaa tarkkavaistoisesti henkilöitään, jotka pahaa aavistamatta kulkevat kohti hetkeä, joka mullistaa heidän elämänsä. Olisiko ollut mahdollista valita toisin?

    Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • RoKi haluaa nostaa junnujääkiekkoa myös ottelutapahtuman viihdyttävyyden osalta. Lappi-areenalla järjestetään sunnuntaina 9.12.2018 RoKin B-nuorten Record Game –ottelu, missä on jääkiekon lisäksi tarjolla mm. livemusiikkia. Tavoitteena on saada katsomoon jopa 1000 katsojaa, kun tavallisesti RoKin B-nuorten katsojamäärät jäävät 100 katsojan lukemiin per ottelu. Mikä merkitys suuremmalla yleisömäärällä on pelaajille? RoKin B-nuorten joukkueen päävalmentaja Alexi Salonen ja kapteeni Arttu Korsumäki vierailivat Yle Radio Suomen Lapin iltapäivälähetyksessä. Jyrki Hakanen jututti.

  • Jari Harjun työtä on keskustella miesten kanssa, jotka syytä tai toisesta hakeutuvat lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalveluun.
    Mistä miehet haluavat puhua? Entä mistä he eivät mielellään puhu edes kavereiden kesken?
    Mia Sivula haastattelee.
    (kuva: Sauli Antikainen / Yle)

  • Kekkonen kauppasi sodan jälkeen Lappia Neuvostoliitolle. Minä annan hyödyttömän Lapin, jos annatte vastalahjana Viipurin. Kuulitte aivan oikein. Lappi oli uuden kirjan mukaan hyödytön alue, josta saattoi luopua, kunhan vastineeksi saisi jotain todella arvokasta, siis osan menetettyä Karjalaa.

    No joku voi sanoa jälkiviisaasti, että elettiin toista aikaa. Joku toinen taas pitää Kekkosta poliittisena juonittelijana. Ei silti kannata unohtaa, että Kekkosta paijataan kritiikittömästi Suurena Lapin ystävänä.

    Lapin kauppaaminen Neuvostoliitolle kuulostaa tosi paksulta farssilta mutta älkääpä hermostuko. 1950-luvun poliittinen historia tarjoaa vielä hullumman ajatuksen, jota kehittelivät neuvostopoliitikot. He saivat jostain kumman syystä päähänsä vuonna 1952, että koko Pohjolan kaikki saamelaiset olisivat kypsyneet länsimaisten riistäjien säälimättömään sortoon ja haluavat liittyä lappalaisten vallankumoukselliseen vapautusrintamaan, jonka tavoitteena on yhdistää kaikki Fennoskandian ja Venäjän saamelaisalueet autonomiseksi Neuvosto-Lapiksi.

    Kirjailijoita Veikko Erkkilää ja Pekka Iivaria haastattelee Tapani Niemi. Kuva: Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo

  • Järistyksiä-romaanin päähenkilö Eeli ei tunne olevansa poika eikä tyttö, mitä ei katsota hyvällä hänen pienessä kotikaupungissaan. Rovaniemeläinen Riina Mattila vieraili Yle Radio Suomen Lapin iltapäivälähetyksessä Jyrki Hakasen vieraana.

  • Arktinen kansainvälinen yhteistyö ympäristöasioissa käynnistyi Suomen aloitteesta 1980-luvulla. Lappi ja Rovaniemi saivat työssä suuren merkityksen ja puhuttiin jopa Rovaniemi-prosessista. Nyt talven aikana Lapissa pidetään joukko kansanvälisiä kokouksia, jotka huipentuvat toukokuussa, kun Venäjän, Yhdysvaltain ja arktisten maiden ulkoministerit kokoontuvat Rovaniemellä.

    Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä on seurannut arktista ympäristöyhteistyötä aivan alusta eli 1980-luvun lopulta lähtien. Tapani Niemi haastattelee.

  • Kemijärveläisen Juha Pikkaraisen elämä nivoituu mielenkiintoisella tavalla paperiin. Pikkaraisen työskenteli Kemijärven sellutehtaalla yli 30 vuotta. Juha on intohimoinen lukija ja hänen Kirjakammi -kirjallisuusohjelmassa on kuultu arvostelua yli 1200 teoksesta.

    Töittensä ohella Juha Pikkarainen on vetänyt kansalaisopistossa kirjallisuuspiiriä. Juha Mäntykenttä on Kemijärvellä ihailemassa Pikkaraisen kirjakokoelmaa.

  • Huippuvuoret on Etelä-Suomen kokoinen saaristo Pohjoisella Jäämerellä, aivan pohjoisnavan läheisyydessä. Se on tiedetoimittajien, Ulla Järven ja Satu Räsäsen, mukaan arktinen laboratorio, jossa ilmastonmuutosta voi tutkia reaaliaikaisesti. Maaperän rakenteet ja kerrostumat näkyvät maan pinnalle ja muutoksen ympäristössä havaitsee välittömästi. Huippuvuorilla on monia, vain siellä esiintyviä lajeja kuten Huippuvuorten unikko ja poro.

    Luonnontieteellisen tutkimuksen lisäksi Huippuvuoret on kestävän matkailun laboratorio ja ehkä siksi eräoppaita koulutetaan paikallisessa yliopistossa. Tiedetoimittajat pitivät Barentsburgista, joka on umpivenäläinen kaupunki keskellä Norjan maaperää. Barentsburgin keskustassa toveri Lenin tervehtii tulijaa ja kerrostalon seinässä lukee ”Kauan eläköön kommunismi”. Tapani Niemi haastattelee.

    (Kuvassa vasemmalta Ulla Järvi ja Satu Räsänen Huippuvuorten maisemassa)

  • Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuminen on usein pitkä loppuelämän prosessi, jossa hyvällä vertaistuella on iso merkitys elämänhallinnan palautumiselle. Usein se koskettaa koko perhettä ja tukea tarvitsevat myös läheiset. Tätä tärkeää vertaistukea tarjoavat Aivoliiton jäsenyhdistykset myös Lapissa. Aivoliiton Pohjois-Suomen järjestösuunnittelijaa Risto Lappalaista haastattelee Sirkku Savusalo. (Kuva: Risto Lappalaisen kotialbumi)

  • Rovaniemeläinen vapaalaskija Arto Majava vieraili Lapin iltapäivälähetyksessä puhumassa seikkailuistaan, joista viimeisin suuntautui Patagoniaan Etelä-Amerikan eteläkärkeen. Jyrki Hakanen jututti.

  • Kaksi Lapin yliopiston kasvatuspsykologian professoria, Kaarina Määttä ja Satu Uusiautti, tutkivat yhdessä rakkautta ja julkaisivat aiheesta teoksen Love Around Us.

    Määttä ja Uusiautti vastaanottivat kirjaansa varten kirjeitä ihmisiltä, jotka kertoivat tutkijoille omasta rakkauselämästään. Kirja kertoo yli sadan haastateltavan kautta muun muassa siitä, millaista on kokea ensirakkaus myöhemmällä iällä, ja kuinka haastateltavat ovat onnistuneet yhdistämään perheen, rakkauden ja työn.

    Toimittaja Mia Sivula haastatteli Kaarina Määttää ja kysyi häneltä muun muassa, millaisia asenteita seniori-iässä rakastuvat ihmiset kokivat. Hyväksyikö lähipiiri mummin tai ukin uuden rakkauden? Entä miksi pitkä parisuhde on ihmiselle hyväksi? Kuinka parisuhteen voi pitää elinvoimaisena?

  • Suomen tiedetoimittajien yhdistys järjesti opintomatkan Huippuvuorille ja Tapani Niemi osallistui unelmareissulle, jonne pohjoisen toimittajan pitää kerran elämässä päästä. Jäätikkövaelluksella hän tutustui suomalaiseen eräoppaaseen, Raine Kallioon, joka on työskennellyt myös Lapissa.

    Huippuvuoret on elänyt hiiliteollisuuden, tutkimuksen ja pienten palveluiden avulla. Nyt hiilestä luovutaan ja matkailu laajenee koko ajan. Se ei onnistu ongelmitta. Noin 2000 hengen kylään pölähtää silloin tällöin 5000 turistin risteilijä ja toisena päivänä eräopas ampuu karhun, joka pakenee nälkää jäätiköiden sulaessa alta.

  • Radio Suomen Lapin lauantaissa keskustelimme 15.9.2018 yliluonnollisesta Anni Tolpin juontamana.
    Kysyimme teema-aamussa aluksi lappilaisilta ihmisiltä, oliko heille tai jollekulle tutulle sattunut jotain, mitä ei järjellä pystynyt selittämään.
    Anni Tolppi kävi vierailulla meedion luona ja Mia Sivula kysyi Rovaniemen teatterin näyttämömestari Seppo Kemppaiselta, kenen askeleet kaikuvat teatterin kellarissa silloinkin, kun ketään ei näy.
    Myös kuuntelijat kertoivat lähetyksessä omista yliluonnollisista kokemuksistaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä