Puheen Aamu

Elina Lappalainen: Pelit opettavat modernin ajan ongelmanratkaisutaitoja - "pelaaminen ei ole lukemista huonompi harrastus"

  • 30 min
  • toistaiseksi

Viisi vuotta sitten tietokirja Syötäväksi kasvatetut, joka kertoi suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvoinnista, voitti Tieto-Finlandian ja nousi myös yhteiskunnallisesti kuumaksi keskustelunaiheeksi. Talouselämän toimittaja Elina Lappalainen on sittemmin julkaissut ruoka-aiheisen tietokirjan myös lapsille sekä Pelien valtakunta -tietokirjan aikuisille. Nyt myös lapset ovat saaneet oman tietokirjansa peleistä nimeltään Nyt pelittää! Miten pelejä tehdään?

- Ajattelen, että jos haluan tietokirjailijana ja journalistina vaikuttaa ja tarjota tietoa niin kyllä ne on ne lapset joita mun täytyy puhutella, sillä lapsuudessahan meille syntyy monet käsitykset maailmasta, toteaa Lappalainen.

Elina Lappalainen oli Puheen Aamussa Miia Krausen ja Jere Pehkosen vieraana. Hänen kanssaan puhuttiin pelikasvatuksesta, pelibisneksestä sekä siitä, kuinka pelaaminen on yhtä hyvä harrastus kuin lukeminenkin.

Lähetykset

  • ke 16.8.2017 11.40 • Yle Areena

Jaksot

  • Suomen Latu, liikuttamiseen ja ulkoilijoiden edunvalvontaan keskittynyt ulkoilujärjestö on jo 80-vuotias. Järjestö on ollut sen alkuajoista lähtien ajan hengessä mukana ja etsinyt koko ajan uusia ulkoilumuotoja joilla saadaan massat liikkeelle sillä omalla mielekkäällä tavalla. Näin kertoivat Puheen Aamussa vierailleet Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson sekä tapahtumasuunnittelija Hanna Laakso.

    - Suomen Latu ei ole pelkästään hiihtämiseen erikoistunut järjestö vaan meidän tehtävänä on saada suomalaiset liikkumaan mahdollisimman usein ja monipuolisesti. Tavoitteenamme on, että jokainen löytää sen oman mielekkään tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta, toteaa Karlsson.

    - Ilmastonmuutos tulee varmasti tulevaisuudessa vaikuttamaan ulkoiluun, erityisesti talvilajeihin. Tulee käymään niin, että muun muassa hiihto korvautuu toisilla lajeilla kuten polkujuoksulla tai maastopyöräilyllä, kertoo Laakso.

    Toimittajina Jussi Putkonen ja Alina Kulo.

    Kuva: Sami Vaskola / Suomen Latu

  • Jo 1960-luvulla puhuttiin lentävistä autoista nyt puhutaan Hyperloopista, jossa kapseli kuljettaisi ihmisiä tyhjiöputkessa lähes 1000 km/h.

    Puheen Aamussa puhuttiin älyliikenteestä. Miten älyliikenne parantaa liikkumista? Joko meillä on robottiautot? Onko älyliikenteen esteenä ihminen? Kysymyksiin oli vastaamassa VTT:n tutkija Lasse Nykänen.

    - Meidän tulee ajatella liikkumista palveluna. Liikkumisesta tulee tehdä matkaketju, jotta sä voit jatkaa matkaasi aloittaen ensin pyörällä, jatkaen bussilla tai autolla jne. Nyt ne ovat vielä erillisiä mahdollisuuksia. Lähitulevaisuudessa joku miettii ne yhteen niin, että ne ovat linjassa liikennejärjestelmän, päästöjen sekä sen suhteen, että se houkuttaa mua jättämään autoni pihaan, näin uskoo Nykänen.

  • Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoruus kestää nyt 24-vuotiaaksi asti. Ikävuosia 18-25 on kuvattu hitaaksi siirtymäksi aikuisuuteen. Ihmiset opiskelevat pidempään ja saavat lapsia myöhemmin kuin ennen.

    Mitä on 2010-luvun aikuisuus? Ja miten sujuu siihen siirtymä pitkittyneen nuoruuden jälkeen?

    Näyttelijä Eero Ritala näyttelee uudessa Kolmistaan-sarjassa kolmekymppistä Seveä, joka asuu tyttöystävänsä ja parhaan kaverinsa kanssa kimppakämpässä. Kostean illan jälkeen he päätyvät kaikki kolme sänkyyn ja pian tyttöystävä huomaa olevansa raskaana. Kolmikko ratkaisee asian ryhtymällä yhdessä perheeksi.

    Kirjailija Erkka Mykkäsen pian ilmestyvä teos Something not good puolestaan kuvaa parikymppisen Veikon hapuilua aikuisuuden kynnyksellä.

    Toimittajina Linda Vettanen ja Jere Pehkonen.

  • Sata vuotta sitten elettiin koko kansakunnan kannalta dramaattista ja kohtalokkaita aikoja, kun maailma myllersi Suomen ympärillä ja etenkin rajojemme sisällä. Ensimmäinen maailmansota, Venäjän ja Saksan välinen konflikti, Venäjän vallankumous, pitkään jatkunut elintarvikepula, Suomen työläisten vaade paremmista oikeuksista, itsenäistyminen, porvarit vastaan sosialistit sekä yleislakko saivat kaikki yhdessä suomalaiset kriisin partaalle. Tämä sekasorto kärjistyi sisällissodaksi, jonka arvet kuuluvat ja näkyvät vielä tänäkin päivänä.

    Miltä tämä väkivallan ja kurjuuden aika näytti pääkaupunkilaisten silmin tuolloin sata vuotta sitten ja millaista arkea konfliktin keskellä pyöritettiin? Tästä puhuttiin Puheen Aamussa kun vieraana oli historiantutkija Samu Nyström, joka on yhdessä poliitikko, elokuvantekijä ja kirjailija Jörn Donnerin kanssa julkaissut päiväkirjamaisen tieteiskirjan Merkillinen on nyt maailman meno.

    - Tämän päivän käsitteet kuten kuplat ja vihapuhe olivat hyvin vahvasti läsnä myös sata vuotta sitten. Siihen aikaan kuplat olivat paljon vahvempia, koska maailma näytti täysin erilaiselta riippuen minkä puolueen lehteä luki, toteaa Nyström.

    - Kielenkäyttö oli sata vuotta sitten äärimmäisen roisia, ne tekstit saisivat tämän päivän nettihäiriköt ja vihapuhetrollit punastumaan. Kärjistetysti tuohon aikaan kaikki lietsosivat vihapuhetta, kertoo Nyström.

    Toimittajina Linda Vettanen ja Juhani Kenttämaa.

    Kuvassa perunajono Helsingin kauppatorilla 1918. Kuva: Timiriasew Ivan / Helsingin kaupunginmuseo

  • Onko tietoisuusharjoitukset, meditaatio tai mindfulness uhka vai mahdollisuus työyhteisöissä? Mihin asioihin ne auttavat ja miten? Näitä asioita pohdiskeltiin Puheen Aamussa kun vieraina olivat tulevaisuuden työelämää Suomen Akatemian WeAll-hankkeessa tutkiva filosofian tohtori Mira Karjalainen sekä stressinhallinnan kouluttaja Mia Jokiniva.

    - Meneillään on mindfulness hurmos. Siitä haetaan pelastusta työelämäään, joka on tässä ajassa jossain määrin kriisissä, ihmiset tekevät liikaa töitä, on kauhea kiire ja työt valuvat vapaa-ajalle. Organisaatioiden täytyykin tarkkaan miettiä, mitä he hakevat mindfulnessilla sillä se ei ole mikään nopea fixi ongelmiin, muistuttaa Karjalainen.

    - Sillä on iso merkitys, millä tavalla mindfulness esitellään työyhteisöissä. Kun se tuodaan esille fysiologisten tai työyhteisöön liittyvien sosiaalisten hyötyjen kautta on se helpompi ottaa vastaan kun, että harjoitukset repäistään tyhjästä jolloin monen on vaikea ymmärtää miksi tätä tehdään, toteaa Jokiniva.

    Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Jere Pehkonen.

  • Meillä kaikilla on henkilöbrändi. Miten omaan brändiinsä voi vaikuttaa ja miten sitä kannattaa rakentaa, siitä puhuttiin Puheen Aamussa kun vieraina oli kaksi vahvaa henkilöbrändiä, Ville Tolvanen ja Andrei Koivumäki. Ville on markkinoinnin asiantuntija ja hän on myös yksi viime vuoden puolella ilmestyneen Henkilöbrändäys nimisen kirjan kirjoittajista.

    - Henkilöbrändäys on uudissana, mutta aina on puhuttu maineesta, arvostuksesta ja erottuvuudesta. Työelämä muuttuu, joka tarkoittaa sitä, että yhä useammalla alalla olet itse vastuussa omasta tulevaisuudestasi. Sinä luot itsellesi kysyntää ja kiinnostusta, toteaa Tolvanen.

    Toimittajina Linda Vettanen ja Jere Pehkonen.

  • Presidentin puoliso on tehtävä johon ei liity mitään protokollaa eikä vaatimuksia, mutta jonka elämä kuitenkin käytännössä muuttuu puolisonsa ammatinvalinnan myötä. Suomessa presidentin puoliso on ottanut hyvin aktiivisen roolin yhteiskunnassa. Yleisesti presidentin puoliso on keskittynyt tulevan sukupolven eli lapsien hyvinvointiin.

    - Alli Paasikivi oli ensimmäinen, joka toi Presidentinlinnaan lapsia. Hänellä oli myös suuri vaikutus siihen, miten lasten oikeuksista ja lasten hyvinvoinnista puhuttiin. Ester Ståhlbergin ansiosta meillä on Pelastakaa Lapset -järjestö. Ja Eeva Ahtisaari vaikutti siihen, että nykyisin lapsilla on lakisääteistä iltapäivätoimintaa, kertoo presidentin puolisoista kirjan kirjoittanut Päivi Storgård.

    - Presidentin puoliso, ollessaan esillä, avaa presidentin sisäistä maailmaa. Puoliso tuo näkyväksi myös presidentin inhimillisen puolen, toteaa Storgård.

    Asiaosaaminen on korostunut presidentinvaaleissa 2018. Storgårdin mielestä olisi käänteentekevää presidenttiehdokkailta tuoda mukaan puolisonsa ja tämän kautta näyttää se inhimillisempi puoli. Puolisot ovat olleet mukana aiemminkin.

    - Pentti Arajärvi oli Tarja Halosen salainen ase, Signe Relander haali vankalla suomenruotsalaisella perhe- ja sukutaustallaan miehelleen ruotsinkieliset äänet ja Eeva Ahtisaari oli mukana miehensä Martti Ahtisaaren rinnalla Tuttu Juttu-show’ssa.

    Olet valaissut minun tietäni - Prseidenttien puolisot -kirjan kirjoittanut Päivi Storgård piipahti Puheen Aamussa Linda Vettasen ja Juhani Kenttämaan vieraana puhumassa presidenttiemme puolisoista.

  • Käytännöllisestä pukeutumisestaan tunnettu Suomi pääsi näyttämään viime viikolla maailman merkittävimmillä muotiviikoilla Firenzen Pitti Uomossa, että täällä osataan suunnitella miehille muutakin, kuin talvihaalareita ja tuulipukuja.

    Onko suomalainen miesten muoti iskemässä vihdoin läpi maailmalla, ja mitä pitää tapahtua, ettei Firenzen muotiviikkojen estradi olisi vain ohihäilyvä hetki parrasvaloissa?

    Näistä asioista juttelemassa Italiasta juuri palanneet muotimiehet, Frenn-merkin muotoilija Jarkko Kallio sekä Makia-merkin kaupallinen johtaja Totti Nyberg. Linda Vettanen ja Juhani Kenttämaa haastattelevat.

  • EGS on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia graffititaiteilijoita. Nyt hänen teoksiaan on nähtävillä Helsingin Taidehallissa. Pitkä matka on tultu siitä kun EGS 90-luvulla lähetteli kirjeitä ympäri maailmaa ja etsi kiinnostavia maalauspaikkoja ja maalareita. Tähän mennessä hän on maalannut viidellä mantereella ja yli 50 maassa.

    Vaikka EGSin töitä on esillä galleriassa, eihän silti paljasta kasvojaan tai oikeaa nimeään.

    EGS piipahti Puheen Aamussa Linda Vettasen ja Juhani Kenttämaan vieraana. Haastattelun aikana puhuttiin mm. siitä, mitä tapahtuu uskottavuudelle, kun katutaiteilija siirtaa taiteensa museoon ja miksi EGSiä kiinnostaa nykyään kartat tai miksi hän tekee taidettaan injektioneuloilla.

  • Paavo Westerbergin ohjaaman Viulisti-elokuvan teemasta tuli vahingossa erittäin ajankohtainen #metoo-kampanjan myötä. Elokuvassa Matleena Kuusniemen näyttelemä ammattiviulisti menettää onnettomuudessa kykynsä harjoittaa ammattiaan ja ajautuu suhteeseen oppilaansa kanssa etsiessään omaa identiteettiään.

    Puheen Aamuun saapuneiden tekijöiden kanssa puhuttiin muun muassa siitä, miten tietoisuus seksuaalista häirintää vastustavasta kampanjasta olisi muuttanut elokuvan tekemistä, sekä siitä, inhimillistääkö elokuva liikaa valta-asetelmia hyväksikäyttäviä henkilöitä ja heidän tekemisiä?

    Toimittajina Linda Vettanen ja Jere Pehkonen.

  • Suomalainen seikkailija ja tutkimusmatkailija Pata Degerman on mies, joka on käynyt paikoissa joissa kovin moni muu tässä maailmassa ei ole käynyt. Hän on kirjaimellisesti vienyt Suomea maailmankartalle, sillä hänen perujaan ovat paikat nimeltä Mount Finland, Mount Sisu ja Mount Suomi Etelämantereella sekä Mount Patapata Grönlannissa.

    - Yleensä tuon vaimolleni tuliaisiksi reissultani kiven, koska siellä missä reissaan ei juurikaan kauppoja ole. Niitä kiviä rupee olemaan aika paljon. Harmi, että en ole aikoinaan kirjoittanut kivien alle mistä ne ovat. Nyt niitä ei enää muista.

    Pata Degerman oli Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Linda Vettasen vieraana kertomassa modernin ajan naparetkeilystä sekä siitä, miten ilmastonmuutos on muuttanut ja muuttaa maisemia silminnähden.

    - Jäätiköt ovat sulaneet vesialtaiksi. Merijäätä ei enää synny. Koirat eivät pääse juoksemaan. Moottorikelkat ruostuvat Grönlannissa pihaan. Ihmiset ovat ryhtyneet juomaan kaljaa kun ei muuta voi tehdä. Mä olen ottanut tehtäväkseni dokumentoida näitä upeita paikkoja ja näyttää niitä ihmisille. Jos emme tee mitään, nämä paikat häviävät, toteaa Degerman.

  • Amerikkalaisista aikuisista jopa 40 prosenttia kärsii univajeesta. Myös suomalaiset nukkuvat vähemmän kuin ennen ja valtaosa kärsii univajeesta.

    Puheen Aamussa puhuttiin unesta, unettomuudesta ja siitä hetkestä kun unesta saa vihdoin kiinni. Suvi Puukankaan ja Jere Pehkosen vieraana on "Unen lahjoja - Kirjeitä hänelle, joka valvoo" -kirjan kirjoittanut Taina Laane.

    Laane on itse kärsinyt unettomuudesta 10 vuotta.

    - Älä stressaa - se on huonoin vinkki, minkä minä olen unettomuuteeni saanut. Todellista apua sain sen sijaan läsnäolosta, kertoo Laane.

    Kliseiset vinkit, kuten kuuman maidon juominen, eivät auta unetonta. Laanen kirjassa tie uneen pyritään löytämään myötätunnon kautta.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Donald Trump on ottanut jenkkifutisliiga NFL:n silmätikukseen. 23 pelaajaa osoitti mieltään sunnuntaina kansallislaulun aikana. Trump twiittasi pelaajia olleen yli 24 ja kertoi samassa twiitissä oman havaintonsa yleisökadosta. Todellisuudessa yleisöä on tälle kaudelle ollut yhtä paljon, ehkä jopa vähän enemmänkin, kuin viime vuonna. Puheen aamussa pohdittiin, voiko Trumpin kärkkään twiittailun syy ulottua aina 80-luvulle saakka.

  • Asiakaslähtöisyys ja kuluttajakeskeisyys ovat tämän hetken avainsanoja, mutta ei joka paikassa.
    Niin paljon kuin päiväkodeista puhutaankin, niin yllättävän vähän siitä kysytään asiakkailta itseltään - eli lapsilta.

    Mitä lapset ajattelevat päiväkodeista?
    Sitä selvitti perjantaina 16.1.2015 Tampereen yliopistolla tarkastettavassa kavatustieteen alan väitöstutkimuksessaan tutkija, kasvatustieteiden maisteri, lastentarhanopettaja Piia Roos.

    Roosin mukaan lasten puheissa keskiöön nousivat leikki ja kaverit. Aikuiset he näkivät järjestyksen ylläpitäjinä ja ohjaajina. Kuitenkin arkinen yhdessäolo aikuisten kanssa puuttui lasten puheista kokonaan.

    Mutta miten lapset viihtyvät päiväkodissa? Entäpä miten on kiistellyn tuokiokeskeisyyden laita, mitä mieltä lapset ovat ohjatusta ohjelmasta?

    Linda Vettanen soitti Piia Roosille ja selvitti asiaa.

  • Nuori Suomi ry:n mukaan pääosan lasten liikunnasta tulisi tapahtua kotona, pihalla ja lähialueella. Tavoitteena on, että lähialueelta tulisi löytyä kaikkien perusliikuntamuotojen suorituspaikat. Yksi lähiliikuntaa omalla alueellaan tarjoavista urheiluseuroista on Pakkalan Palloseura. Seura tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa jalkapalloa Keski-Vantaalla. Lasten lähiliikunnasta ja urheiluharrastuksesta yleensäkin kertoo PPS:n valmennuspäällikkö Jussi Korpinen. Jarmo Laitaneva haastattelee.

  • Työterveyspsykologi Jouni Luukkalan kirjassa "Jaksaa, jaksaa, jaksaa..." esitellään ohjelma, jonka avulla voi vahvistaa työhyvinvointitaitojaan. Esittelemästään viidestä polusta Jouni Luukkala nostaa esiin tunnetaidot. Luukkala tietää, että jokainen ihminen kokee työssään tölväisyjä, mutta kaikkea ei pidä luulla työpaikkakiusaamiseksi. Juuri tunnetaidot auttavat ihmistä ottamaan asiat asiana eikä henkilökohtaisesti. Työterveyspsykologi Jouni Luukkalalle soitti Jarmo Laitaneva.

  • Jännitystä elämäänsä kaipaavalle luksusta on seikkailuloma Huippuvuorilla meloen. Nuorelle bilehileelle Bulgarian Sunny Beach voi olla unelmien matkakohde. Hiljainen Lappi puolestaan houkuttelee matkaajia maailman metropoleista. Mikä on luksusta Matkaopas -lehden päätoimittaja Pirkko Puoskarille? Toimittajana Heini Laitinen.

  • Jooganopettaja-kouluttaja ja lääkäri Kerttu Kelomaa-Sulonen tietää joogan terveysvaikutukset sekä ammattinsa että harrastuksensa kautta. Omakohtaiset kokemukset yhdistettynä lääketieteellisiin tutkimustuloksiin ovat vakuuttaneet Kelomaa-Sulosen siitä, että jooga on hyväksi ihmiselle olipa sitten sairas tai terve. Kerttu Kelomaa-Sulosen tapasi Jarmo Laitaneva.

  • Pienen ihmisen syntymä on niin suuri ihme ja ilo , että se antaa voimia kätilön raskaassa ja vastuullisessa työssä, näin ainakin vakuuttaa kätilö Riitta Hakokorpi. Hyvä työyhteisö, positiivinen elämänasenne ja liikuntaharrastukset pitävät mielen virkeänä. Helsingin Kätilöopistolla mandariinikiinan tai somaliankielen taitokin olisi joskus tarpeen. Anu Packalén pääsi seuraamaan Helena Holman ja Arto Nurmen vauvan kotiinlähtötarkastusta.

  • "Kotini on linnani" sanonta tarkoittaa asumisen ja asunnon kalleuden lisäksi myös sitä, että koti on pyhä paikka. Niin pyhä ja kallis, että sinne ei hevin edes sisustussuunnittelijoitakaan lasketa sisään. Mitäpä jos kerrankin käyttäisi ammattilaisen apua? Mitä vanhan talon keittiöremontissa tulisi ottaa huomioon? Onko valaistuksella väliä? Anu Packalén ja sisustusuunnittelija Krista Dorn-Lamminen tarttuvat toimeen.

  • Etelä-Aasian tutkimusta opiskeleva Maria Kornienko on juuri palannut Intian New Delhistä, missä hän oli työharjoittelussa puoli vuotta. YLE Puheessa kuullaan Marian päivästä aamun työmatkasta riksalla yön pikkutunneille asti. Miltä Intia näyttää Marian silmin? Toimittajana Heini Laitinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä