Kevyet mullat

Kotirouvat

  • 56 min
  • toistaiseksi

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Vielä muutama vuosikymmen sitten kotirouvia arvostettiin ja titteliä pidettiin tavoiteltavana ja tärkeänä.

Tänä päivänä kotiin jäävä nainen on yleensä kotiäiti, ja statuskin on selvästi vaatimattomampi kuin kotirouvalla. Vieraana sivistyneistöä ja eliittiä sekä kotia ja perhettä tutkinut Euroopan historian professori Laura Kolbe, sekä nykyvanhemmuudesta kirjoittanut toimittaja Reetta Räty. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Lähetykset

  • to 31.8.2017 17.59 • Yle Puhe

Jaksot

  • 1980-luvulla suomalaiset hurahtivat vesisänkyihin. Vesisänky oli merkittävä parannus vanhoihin vaahtomuovipatjoihin, se oli lämmin ja muotoutui hyvin, eivätkä paikatkaan puutuneet. Kalliimpi hintakaan ei ollut esteenä, elettiinhän tuolloin talouden nousukautta.

    Vesisänkyjen kysyntää ja suosiota nakersi kaksi perättäistä asiaa: 1990-luvun lama ja samoihin aikoihin parantunut patjateknologia. Mittalaitteiden ja testereiden avulla muistakin materiaaleista, kuin vain vesipatjoista, opittiin tekemään tukevia ja muotoutuvia patjoja. Äänessä Piscina Oy:n toimitusjohtaja Jukka Lindborg, Helsingin yliopiston yleisen historian dosentti Erkki Teräväinen sekä uniterapeutti Susan Pihl. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Nopea tempo, yksinkertaiset biisit, rosoinen soundi ja tekninen viimeistelemättömyys. Aggressiivinen esitystapa korosti kantaaottavaa ja poliittista sanomaa. Yhdysvalloissa punk-kulttuuri pyöri musiikin ympärillä, kun taas Englannissa siihen liittyi anarkistinen asenne, joka johtui lamasta ja nuorisotyöttömyydestä. Suomessa punk oli elinvoimaisimmillaan 1980-luvun taitteessa.

    Äänessä Problemsissa ja Pelle Miljoonan yhtyeissä vaikuttava Tumppi Varonen. Mihin jäi punk? muistitiedonkeruuhankeesta ja sen tuloksista kertoo Juho Hänninen. Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelystä kertoo näyttelyn kuraattori, Suuren kurpitsan Pauli Kallio. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Postikorttien lähettäminen on vähentynyt viime vuosina kymmeniä prosentteja. Nykyään löytyy lukuisia eri tapoja ilahduttaa tuttuja ja muistaa merkkipäivän viettäjiä. Mutta kyllä korttejakin lähetetään, esimerkiksi Jouluna ihmiset haluavat yhä muistaa perinteisellä kortilla. Uutta ajattelua edustaa myös postcrossing-harrastus, jossa tuntemattomat ihmiset lähettävät toisilleen postikortteja.

    ”Jos eteläeurooppalainen haluaa huomioida läheisiään, siihen ei korttia tarvita. Sen sijaan estyneimmille anglosakseille kortti on oiva tapa ilmaista tunteitaan”: Näin tarinoi pitkän linjan korttikauppias, Paletin Markku Laakso. Äänessä ovat myös Postin kuluttajapalveluista vastaava Johanna Rouhe sekä Marko Kulmala ja Kati Laasonen Suomen postcrossingyhdistyksestä. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • 1990-luvulla kotiviinin ja oluiden valmistaminen oli muotia. Aika monessa kellarissa tai komerossa pulputteli käymisastia. Nykyään kotiviinin valmistus on harvojen ja laatua painottavien harrastus. Äänessä Viinitalo Melkon toimitusjohtaja Henrik Solin sekä erikoistutkija Thomas Karlsson Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Keskiaukeamajulisteet. Bees and honey palsta. Nyrok City sarjakuva. Kultaturboerikoisnumerot. Etsintäkuulutukset. Miss Farkku Suomi kauneuskilpailu… Tässä muutama esimerkki, joita Suosikin parissa kasvaneet edelleen kaipaavat.

    Nuorten musiikkilehti Suosikki (1961-2012) kokosi parhaimmillaan melkoisen määrän maamme nuorisoa yhteisten kokemusten äärelle. Äänessä ovat Suosikin viimeinen päätoimittaja Ville Kormilainen sekä musiikkifanitusta ja populaarimusiikin historiaa tutkinut Janne Poikolainen Nuorisotutkimusseurasta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Japanilaiset kellomerkit toivat digitaaliset rannekello markkinoille 1970-luvulla. Etenkin suomalaiset innostuivat japanilaisista kelloista. Sittemmin viisarikellot ovat tehneet vahvan paluun, mutta uusi älyteknologia kasvattaa myös digitaalisten rannekellojen suosioita.

    Äänessä mekaanisiin rannekelloihin ja kellobrändeihin perehtynyt, Kellomies-kirjan ja verkkosivuston luonut Joona Vuorenpää sekä Casion kelloihin erikoistunut Ilari Kaario, hän on yksi japanilaisiin kelloihin erikoistuneen Seikoholisti-verkkojulkaisun kirjoittajista. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Tieto- ja viestintäteknologia on suurin tekijä, kun aletaan ihmetellä, missä ovat puhelinkopit, pankkikirjat tai pornolehdet.

    Muistatko itäautot? Wartburg, Trabant, Moskvitch, Pobeda, Volga ja tietenkin aikansa suosituin auto Suomessa: Lada! Ehkä aika kultaa muistot, mutta jotakin ainutlaatuista kätkeytyi itäeurooppalaisiin autoihin. Äänessä Warreteamin Jyri Marno, amanuenssi Mikko Pentti Mobilia-museosta sekä Mobilisti -lehden toimittaja Janne Halmkrona. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Polaroid kamera on yleisesti tunnettu nimitys kaikille pikakameroille ja kameroiden valkoreunuksisille valokuville. Aikanaan suositun pikakameran otaksuttiin katoavan uusien digikameroiden myötä.

    Polaroid kamerat ja kuvaaminen kiinnostavat ihmisiä jälleen. Vieraina kokoelmaintendentti Anni Wallenius Suomen valokuvataiteen museosta sekä OPS! Helsinki Polaroid -kirjan tehnyt valokuvataitelija Martti Jämsä. Haastattelujen lomaan Kati Keinonen lukee otteita Otso Kantokorven blogista. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Majakoilla on kiehtova ja salaperäinen maine merenkävijöiden suunnannäyttäjinä. Valoa välkyttävillä kivitorneilla oli ennen merkittävä rooli merenkulkua turvattaessa.

    Tänä päivänä pienillä luodoilla tai kivisaarilla sijaitsevat majakat ovat suosittuja nähtävyyskohteita. Tuulisesta tunnelmoinnista vastaavat Suomen majakkaseuran aktiivi Pekka Väisänen ja matkailuyrittäjä Hanna Kovanen Utön majakkasaarelta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Tieto- ja viestintäteknologia on suurin tekijä, kun aletaan ihmetellä, missä ovat puhelinkopit, pankkikirjat tai pornolehdet.

    Aikuinen nainen, Olen suomalainen, Mombasa, Kolmatta linjaa takaisin, Kun aika on, Saat miehen kyyneliin... Ennen moni hitin aseman saavuttanut laulu oli käännösiskelmä. Nykyään musiikkia kuunnellaan yhä enemmän alkuperäisversioina. Käännösiskelmän kulta-aikaa muistelevat Topmost yhtyeessäkin soittanut, musiikkineuvos Vasilij Gugi Kokljuschkin sekä musiikkitoimittaja Pekka Laine. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Vielä muutama vuosikymmen sitten kotirouvia arvostettiin ja titteliä pidettiin tavoiteltavana ja tärkeänä.

    Tänä päivänä kotiin jäävä nainen on yleensä kotiäiti, ja statuskin on selvästi vaatimattomampi kuin kotirouvalla. Vieraana sivistyneistöä ja eliittiä sekä kotia ja perhettä tutkinut Euroopan historian professori Laura Kolbe, sekä nykyvanhemmuudesta kirjoittanut toimittaja Reetta Räty. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Tieto- ja viestintäteknologia on suurin tekijä, kun aletaan ihmetellä, missä ovat puhelinkopit, pankkikirjat tai pornolehdet.

    Maatalouden tehostumisen seurauksena pelloillamme lepää nykyään melkoiset määrät dinosauruksen munia, eli muovisia pyöröpaaleja. Heinäseipäiden katoamisen myötä katosi osa idyllistä kulttuurimaisemaa. Heinäseipäiden Suomesta kertovat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, SKS:n perinnetutkija Juha Nirkko sekä Maija Mäki Talonpoikaiskulttuurisäätiöstä. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä