Radio Suomi Jyväskylä

Monitieteinen tutkimus selvittää: onko digitaalisesta osaamisesta tullut onnistuneen elämän mittari?

  • 12 min
  • toistaiseksi

Digitaalisen teknologian ja osaamisen osalta on viime vuosina puhuttu suomalaisia jakavana asiana. On pelätty osan putoavan niin sanottuun osaamattomuuskuiluun ja jäävän ulkopuoliseksi monista yhteiskunnallisen osallistumisen mudoista.

Erityisen suurta huolta on koettu ikääntyvien mahdollisuuksista saada jatkossa tasa-arvoisesti palveluja. Jyväskylän yliopistossa on käynnistetty monitieteinen tutkimushanke, jossa kysytään onko digiosaamisesta tullut onnistuneen elämän mittari. Mikko Maasolan haastateltavina oli akatemiatutkija Sakari Taipale.

Lähetykset

  • pe 18.8.2017 9.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Kiinteistöliiton ilmastointiasiantuntija Petri Pylsy toteaa, että taloyhtiöissä ilmastointiremontin valmistelu kannattaa aloittaa ottamalla selvää millaista ilmaa sisätiloissa hengitetään. Hän muistuttaa, että ilmastointiremontin suhten perusteellinen tilannekartoitus ja sitä seuraava huolellinen suunnittelu ovat onnistumisen perusedellytyksiä. Myös erilaisia vaihtoehtoja ilmastoinnin parantamiselle löytyy ja onnistunut remontti parantaa kiinteistön energiatehokkuutta.

    Pylsy vieraili Jyväskylässä kertomassa ilmastointiasioiden kuntoonsaattamisesta taloyhtiöiden edustajille ja ammatti-isännöitisijöille. Timo Hytönen haastatteli.

  • Konnevetinen Mikko Lemmetti tuntee vetoa louhikkoihin, luoliin ja hiidenkirnuihin. Mies vietti pitkät vuodet kielenkääntäjänä tietokoneen ruudun ääressä, mutta nyt Lemmetti on kouluttautumassa erä- ja luonto-oppaaksi. Kotikontujen kallioiden kätköistä löytyy monenlaisia luonnon puuhapuistoja, joista hän nauttii ja haluaisi myös avata niiden saloja kanssaihmisille. Tulevan luontoalan ammattilaisen tapasi Konnevedellä Riina Mäentausta.

  • Parhaimmillaan 30 tanssia kisapäivänä, syke yli 200. Nuorten kymppitanssin suomenmestarit Antti Kapanen ja Ada Varstala ovat tanssitaivaalla varsin poikkeuksellinen pari. He taitavat suverenisti sekä vakiotanssit, että lattarit. Keskisuomalaisten tanssijoiden lahjakkuus on herättänyt huomiota myös kansainvälisillä areenoilla. Syksyllä 2017 he saivat kutsun arvostettuun, kansainväliseen valmennusryhmään. Tanssiurheiluseura Tepikan harjoitussalilla Jyväskylän Palokassa kävi toimittaja Riina Mäentausta. Adan ja Antin harjoittelua seurasivat peiliseinien vierestä myös Antin isä Auvo Kapanen ja Adan äiti Satu Varstala.

  • Maakuntalaulut ovat vanhoja, mutta eivät melodioiltaan eivätkä sanoituksiltaan pölyttyneitä viisuja. Uutta svengiä niihin on loihtinut Maakuntalaulut-yhtye, joka on hakenut uusiin versioihin tunnelmia ja innoitusta tämän päivän lasten ja nuorten hyvin tuntemilta artisteilta, radiohiteistä.

    Maakuntalaulut-yhtye on kolmenkympin korvissa olevista nuorista aikuisista koostuva porukka, joka kiertää tuunattujen laulujen kanssa konsertoimassa muun muassa kouluissa. Uuteen muotoon he ovat sorvanneet jo Keski-Suomen Kotiseutulaulun, Varsinaissuomalaisten laulun, Pirkanmaan Kesäpäivä Kangasalla-kappaleen ja Kainuun Nälkämaan laulun. Vuoden loppuun mennessä muutkin alueet saavat omat tuunatut laulunsa ja niihin kuvatut musiikkivideot.

    Maakuntalaulut-yhtyeestä Miikka Mäkitalo, Siiri Kangas ja Ilkka kainulainen olivat Radio Suomen iltapäivälähetyksessä haastateltavina 12. lokakuuta. Toimittajana Heli Kaski.

  • Syysloman juuret lepäävät vahvasti Suomen agraarisessa historiassa. Maatilojen työt pitivät aikanaan myös lapset kiireisinä. Aina 1960-luvun loppuun saakka suomalaislasten syyslukukauden katkaisi perunannostoloma. Nykyisenlainen syysloma otettiin käyttöön 1970-luvulla.

    Syysloma on tänä päivänä koululaisille hengähdystauko koulutyöstä ja monet perheet matkustavat lomaviikolla ulkomaillekin. Matkat vaikkapa etelän aurinkoon voivat olla vanhemmille tärkeitä irtiottoja arjesta, mutta lapsilla ne eivät ole ainakaan ihan ensimmäisenä mielessä, kun kysytään, mikä on parasta syyslomassa. Heli Kaski haastatteli 9-10 vuotiaita, Jyväskylän Puistokadun päiväkotikoulua käyviä 4A-luokan oppilaita Idaa, Miaa, Juliusta, Aslaa, Lukaa ja Elsaa.

  • Suomen Yrittäjänaiset on valinnut Vuoden valtakunnalliseksi yrittäjänaiseksi jyväskyläläisen hotelli- ja ravintola-alan yrittäjä Katriina Pilppulan. Pilppula luotsaa Yöpuu yhtiötä, johon kuuluvat hotelli Yöpuu, ravintola Pöllövaari, hotelli Verso ja Verso Baari. Pilppulan puoliso on myös mukana 50 henkilöä työllistävän yrityksen johdossa. Pariskunnalla on kolme aikuista tytärtä.

    49-vuotiasta Katriina Pilppulaa on kuvailtu yrittäjänä periksiantamattomaksi, innovatiiviseksi ja muutoksiin sopeutuvaksi. Nainen toteaa, että sitkeästä luonteesta on ollut hyötyä myös luuydinsyövästä toipumisessa. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei lujakaan tahto aina sairautta nujerra. Syöpä iski Pilppulaan rajusti vuonna 2014 ja vei häneltä kirjaimellisesti jalat alta. Katriina Pilppula oli Radio Suomen iltapäivälähetyksessä vieraana YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta 2017. Heli Kaski haastatteli.

  • Kuka tahansa voi sairastua mieleltään. Sellainenkin, joka ei koskaan kuvittelisi sairastuvansa tai peräti sekoavansa. Tämän myöntää jälkeenpäin kirjailija-teatteriohjaaja Juha Hurme. Hän sairastui vuonna 2009 psykoosiin ja joutui suljetulle. Parannuttuaan Hurme kirjoitti kokemuksestaan kirjan ja näytelmän Hullu. Teoksella hän halusi herättää toivoa. Riika Raitio tapasi 58-vuotiaan Hurmeen Jämsässä, missä hän oli kansalaisopiston vierailijaluennoitsijana. Kysymys ihmismielen haavoittuvuudesta sai entisen luonnontieteilijän aloittamaan aa:sta eli alusta eli apinoista.

  • Satunnaisia vastaantulijoita jututtaessa käy nopeasti ilmi, että jos ja kun laulaa pitää, tehdään se mieluumin yhdessä toisten kanssa kuin yksin. Yleisön edessä porukasta saa kuulemma vertaistukea eikä jännitys käy ylivoimaiseksi. Heli Kaski haastetteli ihmisiä Jyväskylän keskustassa ja kansa avautui yksinlaulun kamaluudesta ja siitä, millainen musiikki parhaiten sopii kuorojen laulettavaksi.

  • Monet unelmoivat työarjen keskellä hypystä tuntemattomaan, mutta vain harvat toteuttavat lopulta näitä haaveitaan. Jämsäläinen 35-vuotias Mika Lampinen ajoi pitkään rekkaa ja toimi liikenneopettajana. Hän sai kipinän avustustyöhön ja irtiottoon arjesta vierailtuaan Afrikassa Kenian Makongenin kylässä. Lähtöpäätös sinne syntyi varsin nopeasti, kun Lampinen törmäsi avustusyhdistys Home Street Home ry:n perustajaan Viola Walleniukseen. Nyt Lampisella on oma projekti yhdistyksen suojissa. Tavoitteena on ajaa ja luovuttaa minibussi avustustarvikkeineen ensi kesänä Makongenin kylään ja nostaa samalla esiin naisten ja lasten asemaa ja auttamista Afrikassa. Varoja projektiin kerätään muun muassa tapahtumia järjestämällä ja talkootyötä tekemällä. Mika Lampisesta vinkkasi Yle Jyväskylän toimitukselle Biritta Vuorenpää. Hän perusteli Heli Kasken haastattelussa, miksi Lampisen tarina pitäisi kertoa kaikille. Mika Lampisen puolestaan tapasi Riina Mäentausta.

  • Kunnissa pohditaan sitä, miten markkinoida omaa kotiseutua asuinpaikkana. Tyypillisiä tapoja ovat erilaiset tienvarsimainokset, joissa todetaan "Hiljennä tok, kohta on Suonenjok" tai "Sumiaisraitti - go easy!" tai jotain muuta iskevää ja paikkakuntaa ja sen ilmapiiriä kiteyttävää.

    Mainosalan ammattilainen ja Aava & Bangin luova johtaja Mikko Kalliola on ollut pohtimassa kuntien markkinointia myös monien kuntien ideapalavereissa. Hänen mukaansa kaikkein keskeisintä on saada kunnassa erilaiset ihmiset keskustelemaan ja ideoimaan - sekä tätä kautta sitoutumaan kunnasta ulos viestittävään sisältöön ja ideaan. Hän pitää erinomaisena muun muassa Saarijärven ideaa, jossa kunnan mainosideaa haetaan avoimesti kuntalaisilta.

  • Jyväskylässä on jäynätty alkuviikosta parin päivän ajan. Kyse on ollut perinteisistä teekkarijäynistä ja kisailemassa oli joukkueet kaikkiaan viidestö teknillisestä korkeakoulusta eri puolilta Suomea. Ihmisiä muun muassa testattiin flunssamittarilla, joka paljasti flunssan lisäksi yllättäviäkin asioita. Hyvässä jäynässä yhdistyvät uskomaton tekniikka ja teekkareiden uskottavuus. Voiton nappasi kaksipäiväisessä kisassa loppujen lopuksi Tampereen teknillisen yliopiston joukkue. Siinä kilpailivat signaaliteknologian opiskelijat Attemi Lamminsalo, Reima Hyvönen, Jussi Kekki ja Lari Leino. Timo Hytönen jututti voittoisaa joukkuetta.

  • Somemaailmassa nuoret yllättäen kaipaavatkin kasvokkaiskontaktia! Tämä on huomattu Ohjaamossa, joka auttaa alle kolmekymppisiä nuoria opiskelussa ja työhaussa. Sellainen on Jyväskylässäkin Gummeruksenkadulla. Kyseessä on matalan kynnyksen ja "yhden luukun" palvelu, jossa nuori saa tukea vaikkapa oman opiskelualan löytämiseen tai elämänhallintaan. Sisään voi astella tiettyinä aikoina ilman ajanvarausta, ja vastassa on päivästä riippuen jopa 4-5 ohjaajaa. Kyseessä on kolmevuotinen ESR-hanke. Palvelua ollaan kuitenkin vakinaistamassa. Toimittaja Riika Raitio tavoitti 21-vuotiaan jyväskyläläisen Juuso Kuneliuksen Ohjaamosta, missä hän oli tällä kertaa työkokeiluasioissa.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Aku Vallenius aloitti JYPin toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Kesä oli kovan työn aikaa, ja nyt tahti kiihtyy, kun liiga on pyörähtänyt käyntiin.

    Katsojia otteluihin on saatu enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vallenius luottaa JYP-yhteisöön ja nimittääkin ottelutapahtumaa leirinuotioksi, jonka ympärillä jokaisen osallistujan tulisi viihtyä.

    Aku Vallenius piipahti Yle Jyväskylän keskipäivän lähetyksessä Jussi Lindroosin vieraana.

  • Joulupukin veljien pukkimarssi hidasti tietoisesti liikennettä Nelostiellä tiistaina puoliltapäivin. Pukinveljet marssivat kiireettömän joulun ja liikenneturvallisuuden puolesta jo kymmenettä kertaa. Punanutut ottivat tällä kertaa kantaa myös hallituksen säästöpolitiikkaan ja ilmastomuutokseen.

    Pukkiveli Jeremias ei ollut moksiskaan, vaikka lunta ei näkynyt missään matkan varrella. Joulumielihän ei ole koskaan säästä kiinni.

  • Petäjävedeltä kotoisin oleva, nykyisin espoossa asuva kokki, ravintoasiantuntija Satu Malinen hurahti raakaruokaan huomattuaan sen hyvät vaikutukset omassa kropassaan. Mieliala parani ja enrgisyys lisääntyi Sadun alettua syödä kuumentamatonta ruokaa. Titta Puurunen pistäytyi Sadun entisellä kotitilalla Petäjävedellä ja selvitti, mistä raakaruuassa on kyse.

  • Laukaassa valmistettiin 200 kiloa rosvopaistia veteraaneille. Marja Roiha tapasi paistinvalmistusta johtavan Kalevi Rönnqvistin.

  • Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan halki kulkeva Sininen on monien toiveiden tie. Siitä on toivottu myös valtaväylää, joka houkuttelisi kauniiden pohjoisten maisemiensa ansiosta matkaajia. Osin toive onkin toteutunut, mutta tien kunto jättää vielä paljon toivomisen varaa. Virpi Kotilainen vie meidät läpi sinisen tien Suomesta Ruotsin kautta Norjaan ja tapaamaan ihmisiä tien varrelta.

  • Jyväskylän MM-rallin automäärä pieneni edellisistä vuosista talouden ja sääntömuutosten vuoksi. WRC-autojen määrä kuitenkin kasvoi muutamalla. WRC-auton saa tänä vuonna jälleen alleen myös Jarkko Nikara. Hänellä on nyt näytön paikka.

  • Poikkeuksellisen näyttävät haloilmiöt käänsivät katseita taivaalle ympäri Suomen.

  • Vaajakosken Hupelissa ekaluokkalaisten vanhempia ihmetyttää Jyväskylän kaupungin uusi linjaus. Ennen vaarallisesta koulureitistä tulikin turvallinen. Eskarilaisten osalta sama reitti on tulkittu niin vaaralliseksi, että lapsille tarjotaan kyyti. [jkl_hupelin_koulukyytikiista_160812, 00:10:21]

  • Tämän Kylän Tarinat vie meidän nyt Mäki-Mattiin. Kelanauhuri taltioi anekdootteja Mäki-Matin ikiomista kauniista ja rohkeista, erikoisista ihmisistä. Keitä olivat Vanhapoika, Västäräkki ja Rantasen sotaväki? (Kuva: Keski-Suomen museo)

  • 175-vuotiaan Jyväskylän kunniaksi uusitaan torstaiaamuisin Tämän Kylän Tarinoita -sarja. Tänään ensimmäisessä osassa kuulemme Jyväskylän mahtisuvuista. (Kuva: Keski-Suomen museo).

  • Rauni Oksasella on vuosia ollut Lannevedellä veikeitä naapureita. Tänä talvena ilona on ollut peräti kolme leikkisää saukkoa. Raunille rimpautti torstaiaamuna Esko Pulliainen. [jkl_rauni_oksanen_saukot_nettiaudio_010312, 00:04:24]

  • Keramiikkataiteilija Ritva-Sofia Lintu herättää Kalevalan naishahmot eloon. Naisten lisäksi myös Kullervon hahmo on saanut tulkinnan rakukeramiikkana.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä