Horisontti

Horisontti: Millaisia ovat suomalaiset kuolemanrajakokemukset?

  • 12 min
  • toistaiseksi

Kuolemanrajakokemuksesta on usein vaikea puhua muille, ilmenee Miia Kontron pro gradu -työstä. Se on ensimmäinen teologinen tutkimus suomalaisista kuolemanrajakokemuksista. Kontro haastatteli kaikkiaan 21 ihmistä, jotka ovat käyneet kuoleman rajalla. Mitä he näkivät väliverhon toisella puolen? Miia Kontroa haastattelee Anna Patronen.

Lähetykset

  • pe 18.8.2017 10.30 • Yle Areena

Jaksot

  • Luterilainen kirkko elää historiansa suurinta muutosaikaa Suomessa. Löytyykö kirkosta rohkeaa muutosjohtajuutta, vai onko se melankolian ja lamaannuksen vallassa? Jo seitsemänkymmentäluvulta asti on ollut tilastojen valossa ennustettavissa, että kirkon tulevaisuus vaatii uudenlaista johtamista. Kirkon haasteista keskustelemassa ovat Hyvin johdettu kirkko -kirjan toimittanut pastori Laura Arikka, Kirkon koulutuskeskuksen kouluttaja Terttu Malo ja Taivalkosken kirkkoherra Tuomo Törmänen. Ohjelman lopuksi kuullaan suomalaisten vainajakokemuksista, joista on väitellyt Markku Siltala.

    Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Hilkka Nevala.

  • Suomalaisen yhteiskunnan arvomaailma on ollut vahvasti sidoksissa luterilaisuuteen. Jos Pohjolaa olisi muovannutkin luterilaisuuden sijaan vaikkapa kalvinismi, Suomen kasvot voisivat olla huomattavasti nykyistä kovemmat.

    Suomalainen ateisti on tietämättäänkin luterilainen ateisti. Mutta kuinka kauan? Samaan aikaan kun globaalisti uskonnon merkitys kasvaa, protestanttisessa Pohjolassa moni haluaa tähytä uskontoneutraaliin suuntaan. Jos kirkko eräänä päivänä lyö lapun luukulle, kuinka kauan tiedostamaton luterilaisuus jatkaa edelleen suosittuna vakaumuksena?

    Keskustelemassa ovat arvotutkija Anneli Portman, politiikan tutkija Jouni Tilli sekä kielitieteilijä Kaius Sinnemäki. Kolmikko on vastikään toimittanut kirjan, joka luotaa luterilaisuuden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

    Lisäksi johtava asiantuntija Mikko Dufva Sitrasta luotaa tulevaisuuden megatrendejä. Ohjelman lopussa otetaan puhelu Omaniin, josta käsin uskontodialogikeskus Al Amanan johtaja Aaro Rytkönen katselee Lähi-idän konfliktia.

    Toimittajina Hilkka Nevala ja Anna Patronen.

  • Itäinen Eurooppa hakee linjaansa. Liikkuuko se murroskautenaan jo vaaralliseen suuntaan? Unkarissa median, oikeuslaitoksen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vapaus ja riippumattomuus kapenevat. Pääministeri Viktor Orbán haluaa maahansa "vanhaa kunnon kristillistä demokratiaa" mutta johtaa maata itsevaltiaan elkein.

    Miksi liberaali demokratia on ajautunut Euroopassa puolustuskannalle? Keskustelemassa ovat tutkija, sosiaaliantropologi Annastiina Kallius, Puolan tuntija, toimittaja Tapani Kärkkäinen, sekä historiantutkija Oula Silvennoinen.

    Ohjelmassa tutustutaan myös hävikkiruokakauppaan, joka avattiin Helsingissä. Haastattelussa Wefood -kaupan projektipäällikkö Else Hukkanen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää ja ohjelma on uusinta syyskuulta 2018.

  • Vuoden kääntyessä kohti loppua, Horisontti katsoo kulunutta vuotta taaksepäin. Millainen oli uskontojen uutisvuosi?

    Esimerkiksi keskustelu koulun joulujuhlien järjestämisestä kirkossa sai paljon palstatilaa loppuvuonna, kesällä puolestaan otsikoissa oli kirkon osallistuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Helsinki Prideen.

    Horisontissa uutisvuotta niputtavat kasaan uutistuottaja Jouni Sipilä MTV:n uutisista, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen ja Kotimaa-lehden toimittaja Meri Toivanen.

    Horisontti tapaa myös Kreab Oy:n tutkimusjohtaja, valtiotieteen tohtori Miika Vähämaan. Hän on tutkinut uskonnon käsittelyä Suomen ja Britannian mediassa.

    Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Joululaulut ovat monelle meistä olennainen osa joulun viettoa. Horisonttikin on tällä kertaa joululaulutunnelmissa, ja kysyy mikä kappale tuo joulun ja millaisia muistoja lempijoululaulut kantavat mukanaan.

    Vieraaksi oman joululauluvalintansa kanssa saapuu kolme tunnettua suomalaista median, kirkon ja politiikan saralta. Vieraina ovat Ylen entinen uutisankkuri Arvi Lind, piispa emerita Irja Askola ja Suomen Pankin entinen pääjohtaja, pitkän linjan poliitikko Erkki Liikanen.

    Kolmikon kanssa puhutaan myös muun muassa siitä, tuliko joulu usein vietettyä työn merkeissä ja millaisia perinteitä kunkin jouluun kuuluu.

    Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Sosiaalisen median sovelluksella Twitterillä on merkittävä yhteiskunnallinen asema, siitäkin huolimatta, että vain puoli miljoonaa suomalaista on avannut itselleen Twitter-tilin ja vain 50 000 twiittaa viikoittain. Mikä on sosiaalisen median merkitys demokratialle? Tuoko Twitter meitä lähemmäs toisiamme vai kiihdyttääkö se vain vastakkainasettelua? Muuttaako some valtarakenteita vai ovatko vanhat valtarakenteet siirtyneet someen sellaisenaan? Keskustelemassa ovat sosiaalipsykologi ja mediatutkija Janne Matikainen, viestinnän tutkija Katja Mäkkylä Kelasta sekä varsin ahkera twiittaaja filosofian apulaisprofessori Panu Raatikainen.

    Ohjelman lopussa rabbi Simon Livson kertoo juutalaisten Hanukka-juhlasta. Lähetystyön etiikkaa puolestaan kommentoi ev.lut kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Jaakko Rusama. Ohjelma on uusinta joulukuulta 2018. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Jouluna moni tahtoo tehdä hyvää toisille. Suomalaiset valitsevat kuitenkin yhä tarkemmin, keitä he haluavat auttaa. Horisontissa keskustellaan auttamisen motiiveista, avustamisen etiikasta sekä siitä, kuka jää vaille yhteiskunnan myötätuntoa. Vieraina ovat keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalvelut ry:stä, kapteeni Kaisa Mäkelä-Tulander Pelastusarmeijasta sekä pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen lahjoittaminen ry:stä.

    Lisäksi kuullaan Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyön uuden toiminnanjohtajan Sini Hurstin ajatuksia, kun hän valmistautuu perinteiseen yksinäisten ja vähävaraisten joulujuhlaan.

    Horisontin toimittavat Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Suomalaiset luottavat tieteeseen enemmän kuin koskaan, näin kertoi vastikään julkaistu uusi tiedebarometri.

    Horisontti pohtii tällä kertaa, millainen on uskonnon ja tieteen suhde. Ovatko ne toistensa kumppaneita vai vastavoimia? Miten uskonnon ja tieteen suhde on muuttunut, ja mikä sitä tässä ajassa haastaa?

    Horisontissa ovat vieraina uskonnonfilosofian dosentti Ritva Palmén Helsingin yliopistosta, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta ja tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja.

    Ajatuksia uskonnosta ja tieteestä kuullaan myös arkkipiispa Tapio Luomalta. Evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkistivat marraskuun lopussa Tieteiden lahja -nimisen tiedekannanoton. Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen puolestaan pohtii, miksi jotkut toisaalta kyseenalaistavat tiedettä ja asiantuntijoita.

    Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Kysymys ihmisen vapaasta tahdosta on askarruttanut ihmisiä vuosituhansia. Edelleen vapaan tahdon ongelmaa tutkitaan ja erityisen ajankohtaiseksi sen tekee tekoälyn kehittäminen. Entä jos vapaa tahto onkin vain illuusio ja teemmekin valintoja tiedostamattomin syin?

    Mitä seurauksia vapaalla tahdolla tai sen puuttumisella on moraaliin ja vastuuseen? Mitä jos tekoäly kehittääkin itselleen vapaan tahdon ja aloittaa sodan? Keskustelemassa ovat tekoälytutkija Timo Honkela, akatemiatutkija Aku Visala sekä teologian väitöskirjaa valmisteleva Eeva-Mari Virtanen. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta joulukuulta 2018.

  • Intialainen äiti Amma on halannut lähes 40 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Loka-marraskuussa hän on ollut jälleen kiertueella Euroopassa, ja kiertue pysähtyi vastikään myös Suomessa.

    Vaikka Amma on käynyt Suomessa monta kertaa aiemmin, tälläkin kertaa tuhannet suomalaiset jonottivat hänen halaustaan. Horisontti kysyy, kuka oikein on äiti Amma ja mikä on halaamisen merkitys hänen edustamassaan hindulaisuudessa? Studiossa ovat keskustelemassa Amman seuraaja Mikko Lehtola, tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta ja uskontodialogikouluttaja, pastori Heidi Rautionmaa. Horisontti käy myös paikan päällä Espoossa, jonne Amma on tällä kertaa saapunut halaamaan. Siellä haastateltavana on muun muassa Suomen Amma-keskuksen tiedottaja Antti-Juhani Wihuri, joka kertoo millainen operaatio on järjestää tuhansia ihmisiä vetävä tapahtuma.

    Joulun lähestyessä keskustelu joulukirkosta ja joulujuhlista on ottanut kierroksia. Ytimessä on ollut kysymys siitä, onko joulujuhlia soveliasta järjestää kirkossa. Horisontin haastattelussa uskontodidaktiikan yliopistonlehtori Saila Poulter Helsingin yliopistosta pohtii sitä, voisiko suomalainen koulu kulkea katsomusten moninaisuuden tunnustamisen tietä sen sijaan, että pyrittäisiin luomaan arvoista vapaata tilaa.

    Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Luterilaisen kirkon ylimmän päättävän elimen eli kirkolliskokouksen nelivuotiskausi on tullut päätökseensä. Kaksi kertaa vuodessa Turkuun kokoontuva kirkolliskokous istui viimeistä kertaa nykyisessä kokoonpanossaan marraskuun alussa. Ensi vuoden alussa valitaan uudet kokousedustajat.

    Myös Horisontti lähti Turkuun, ja kutsui saman pöydän ääreen kolme luopuvaa kirkolliskokousedustajaa. Vieraana ovat Helena Kauppila, Johannes Leppänen ja Juha Tanska. Heidän kanssaan muun muassa puidaan kysymystä samaa sukupuolta olevien vihkimisestä: miten paljon se on kiristänyt välejä kirkolliskokouksessa? Miltä näyttää kirkon tulevaisuus kirkolliskokousedustajan näkökulmasta?

    Horisontti tapaa myös Arja Lusan ja Tero Fleminchin. He edustavat kirkon kasvatus- ja nuorisotyöntekijöitä. Kirkolliskokousedustajille he jakoivat tiskirättejä, koska he kokevat, ettei kirkon nuorisotyöntekijöitä arvosteta.

    Tällä viikolla kirkollisia piirejä kiihdytti lisäksi kansanedustaja Päivi Räsäseen kohdistuvat esitutkinnat. Niitä kommentoi kyselytunnilla arkkipiispa Tapio Luoma.

    Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Kuolemaan on suhtauduttu eri aikakausina eri tavalla. Lohtua kuolemansuruun on haettu monenlaisista riiteistä, uskonnoista ja uskomuksista, mutta tänään myös esimerkiksi sosiaalisesta mediasta.

    Tehokkaan sairaalalaitoksen vuoksi moni aikuinen suomalainen on nähnyt kuolemaa vain televisiossa. Vaikka kuolema onkin arjesta etäällä, kuolema ilmiönä näyttää kiinnostavan uusillakin tavoilla. Mikä kuolemassa kiinnostaa nykyihmistä? Miten suremisen tavat muuttuvat? Keskustelemassa ovat historiantutkija Ilona Pajari, Ars Moriendi -kuolemanfestivaalin järjestäjä Lauri Jäntti sekä surututkija, pastoraaliteologian professori Auli Vähäkangas.

    Lisäksi Suomen ortodoksisen kirkon metropoliitta Arseni kertoo kirkon merkittävästä tapahtumasta. Kirkon uuden pyhän, vuonna 1958 kuolleen Johannes Valamolaisen hauta on vastikään avattu. Pyhäinjäännös eli luut on nostettu ja pesty ja nyt reliikit odottavat uudelleen hautaamista arkkuun, joka sijoitetaan Valamon luostarin kirkkoon.

    Ohjelman toimittavat Ilona Turtola ja Anna Patronen.

Klipit

  • Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan Suomeen tuli kaikkiaan 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. On selvää, että ilman suomalaisia tukiverkkoja alaikäisillä on kaikkein suurin vaara jäädä yksin ja syrjäytyä.

    Helsingin diakonissalaitos käynnisti heti pakolaiskriisin kärjistyttyä kummitoiminnan, jossa alaikäisen on ollut mahdollista saada itselleen suomalainen kummiperhe ja siten turvallinen kiinnekohta tavalliseen elämään. Kaikkiaan noin sadalle alaikäiselle on järjestynyt kummiperhe ja nyt etsitään kummiperheitä vielä jo itsenäistyvillekin nuorille aikuisille.

    Helsinkiläisen Ulla Kärjen nelihenkinen perhe otti arkeensa Afganistanista tulleen Matin-pojan. Matin on saanut neljän vuoden oleskeluluvan, hän opiskelee peruskoulussa ja haaveilee aivan tavallisista asioista, kuten opiskelupaikasta ja työstä.

    Miten Ulla Kärjen perhe-elämä on muuttunut Matinin myötä? Mitä Kärki ajattelee tämänhetkisistä tapahtumista ja julkisesta keskustelusta liittyen maahanmuuttajiin ja seksuaalirikoksiin?

  • Vantaalainen graffitimaalari ja koululaisten iltapäiväkerho-ohjaaja Hende Nieminen on palkittu vastikään Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinnolla. 44-vuotias Nieminen on työskennellyt vuosia oikeudenmukaisemman maailman puolesta maalipurkki kädessään. Hän on opettanut graffitimaalausta koululaisille sekä vetänyt Suomen ryhmää kolmivaiheisessa ihmisoikeuksia ja kansalaisaktivismia käsittelevässä Actlab-työpajakokonaisuudessa Armeniassa, Gerogiassa ja Norjassa.

    Suomen kristillinen rauhanliike on ekumeniaa ja uskontojenvälistä vuoropuhelua korostava, kirkkokuntiin sitoutumaton rauhanjärjestö. Palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, sovinnontyön asiantuntija Mahdi Abdile ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Hende Niemisen tapaa Anna Patronen.

    Kuva: Pasi Salminen.

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä