Kalle Haatanen

Yhdessä toimimisen etiikka

  • 53 min
  • toistaiseksi

Ihminen tarvitsee jatkuvasti toisia ihmisiä sekä työssä että muussa elämän askareissaan. Arkemme on täynnä yhteisen toiminnan muotoja, jota säätelevät lukemattomat  kirjoitetut ja kirjoittamattomat sopimukset.  Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa on pohtinut ihmisten yhteistoiminnan eettisiä perusteita ja valtarakenteita.

Nykymaailmassa on paljon ristiriitoja ja hyvin erilaisia käsityksiä hyvästä. Hyvien ristiriita syntyy, kun eri päämääriä ei voida sovittaa yhteen kaikkien toivomalla tavalla.

Hallamaan mukaan toisen ihmisen tunnustaminen tasaveroiseksi toimijaksi tuntuu usein olevan hyvin vaikeaa.

Yhdessä toimimisen prosesseja tutkimalla voidaan löytää tapoja ratkaista kärjistyneitä ristiriitoja, esimerkiksi terveydenhoidon ja sosiaalityön kysymyksiä tai  yritysmaailman ongelmatilanteita.

Lähetykset

  • la 14.10.2017 10.01 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Jatkosodan aikana karut rintamaolot ja raskaat taistelukokemukset johtivat sotilaiden rankkaan juopotteluun aina kun se oli suinkin mahdollista. Tietokirjailija Jonna Pulkkinen on käynyt läpi laajan arkistomateriaalin tutkiessaan rintamamiesten viinakäyttöä Jatkosodan aikana. 
    Armeijan jakamien annosviinojen lisäksi sotilaat hankkivat sitä kaikin mahdollisin keinoin. Viinaa keitettiin ja kiljua tehtiin jopa vähistä ruoka-annoksista. Pontikan raaka-aineeksi kelpasivat paremman puutteessa jopa ulosteet.  Korvikeviinaa tislattiin jopa bensiinistä tai konekiväärinesteestä.
    Sotilaita myös kuoli myrkyllisten korvikeviinojen juontiin.
    Lomalaiset toivat rintamalle aivan laillistakin viinaa, jolla käytiin kauppaa. Ylemmillä upseereilla oli mahdollista saada myös edustusjuomia aivan luvallisesti.
    Sodan aikana Alko vahvisti monopoliasemaansa eikä sitä sodan jälkeen pitkään aikaan millään tavalla kyseenalaistettu. 
    Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan alkolholinkäytöstä Jatkosodan aikana ja sodan vaikutuksiista suomalaiseen alkoholipolitiikkaan ja juomakulttuuriin.

  • Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen maailmanpolitiikassa uskottiin jonkin aikaa, että valtioiden välisiä suhteita  voidaan  hallita kansainvälisillä ja neuvottelujen kautta, sanoo  entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen. Esimerkiksi Tšekkoslovakian hajoaminen tehtiin neuvotteluteitse.
    Mutta Putin Venäjä on muuttanut tätä ajattelua lopullisesti. Linja on muuttunut Georgian sodasta lähtien. Venäjän mukaan myös länsimaat käyttävät voiman oikeutta. Venäjän mukaan tästä esimerkkinä on Kosovon itsenäistymisprosessi. Himasen mukaan Venäjällä ajatellaan, että Länsimaat ovat hylännyt entiset arvonsa ja nyt Venäjä puolustaa oikeita kristillisiä arvoja.
    Putinin kausi on ollut johdonmukaista Venäjän voiman kasvattamista, vaikka Venäjä ei vieläkään ole samanlainen supervalta kuin mitä Neuvostoliitto oli. Venäjän selitys Krimin valtaukselle on USA:n ja Naton aggressio, johon Venäjän oli pakko vastata.
    Venäjä ei ole valtiollisesti käynyt läpi modernisaatiovaihetta. Venäläisten tutkimusten mukaan vanhat Neuvostoliiton aikaiset arvot ovat yhä voimissaan. Homo sovjeticus elää ja voi hyvin. Esimerkiksi oikeusvaltion idea ei ole juurtunut vieläkään Venäjälle. Oikeuslaitos ei ole riippumaton vaan siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi lahjuksin.
    Suomella ei Himasen mukaan ole mitään erillisasemaa Venäjän ulkopolitiikassa. Venäjä haluaa rakentaa länsirajalleen harmaa vyöhykkeen, koska se on menettänyt kylmän sodan aikaisen puskurivyöhykkeen. 

  • Jatkosodan aikana Suomessa tapahtui asioita, joita ei olisi voinut tapahtua missään muualla.

    Suomen juutalaiset taistelivat saksalaisten rinnalla Neuvostoliittoa vastaan ja kolme heistä palkittiin jopa saksalaisten Rautaristillä. Saksalaisia ja juutalaisia oli jopa samoilla rintamaosuuksilla. Myös ystävyyssuhteita syntyi, koska monet juutalaiset osasivat saksaa.

    Tietokirjailija John Simon sanoo, että Suomen juutalaisen yhteisön syntykin on erikoinen. Suomi on ainoa maa, johon juutalaisyhteisö ei syntynyt vainojen aiheuttaman pakolaisuuden seurauksena vaan juutalaiset saapuivat Suomeen Venäjän armeijan sotilaina. Aleksanteri II antoi luvan Venäjän armeijan Suomeen sijoitetuille sotilaille luvan asettua Suomeen pysyvästi.

    Suurimmat juutalaisyhteisöt syntyivätkin varuskuntakaupunkeihin mm. Helsinkiin, Viipuriin ja Turkuun. Tosin Suomen kansalaisuuksia juutalaisille alettiin myöntää vasta 1920-luvulla. Suomen juutalaiset olivat ammatiltaan useimmiten räätäleitä tai kauppiaita.

    Vaikka 1930-luvulla Suomessakin tapahtui äärioikeiston nousu, ei antisemitismi saanut merkittävää vaikutusvaltaa politiikassa. Sodan puhjettua Suomen juutalaiset lähtivät epäröimättä taistelemaan Suomen puolesta. John Simonin mielestä tämä oli ymmärrettävää, sillä he olivat jo hyvin lujasti integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Toisaalta sotaan lähtö oli myös pakko. Jos juutalaiset olisivat kieltäytyneet taistelemasta, olisi koko yhteisö leimattu epäluotettaviksi.

    Tietokirjailija John Simon on tutkinut Suomen juutalaisten vaiheita sota-aikana. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Joulukuu 1917 oli Suomessa monella tapaa dramaattinen kuukausi. Punakaartit ja suojeluskunnat varustautuivat. Monin paikoin oli levottomuuksia. Suomen senaatti valmisteli itsenäisyysjulistusta, mutta osa senaatin jäsenistäkin empi ratkaisevan askeleen ottamista.

    Itsenäisyyden alkua tutkinut historiantutkija Janne Könönen sanoo, että ratkaisevan siirron teki lopulta saksalaiskenraali Erich Ludendorff, joka ehdotti Suomen Saksan edustajalle Edward Hjeltille nopeaa itsenäisyysjulistuksen antamista. Tämän jälkeen myös senaatin puheenjohtaja Svinhufvud alkoi voimakkaasti ajaa itsenäisyysasiaa.

    Miten ja millaisissa olosuhteissa Suomi lähti itsenäisyyden tielle? Kalle Haatasen vieraana on tietokirjailija, historiantutkija Janne Könönen.

  • Vaikka kaikilla eläimillä on jonkinlaisia kommunikaatio järjestelmiä, on ihmiskieli viestinnän välineenä monella tapaa ainutlaatuinen. Ihminen osaa sekä erottaa eri äänteitä toisistaan että kategorisoida kielen avulla ympäröivää maailmaa. Ihmiskielen erikoisuus on se, että se osaa yhdistää nämä kaksi elementtiä toisiinsa. Kieli on systeemi joka yhdistää äänen ja merkityksen systemaattisella tavalla.
    Aiemmin kielitieteilijätkin jakoivat hanakasti kieliä ”primitiivisiin” kieliin ja ”kehittyneisiin” kieliin. Ajateltiin esimerkiksi, että latina on ilmailultaan tarkin kieli ja siksi se sopii parhainten tieteen kieleksi. 1900-luvun kielitieteen suuri oivallus on se, että ei ole rakenteeltaan primitiivisiä tai kehittyneitä kieliä. Kaikilla kielillä pystytään ilmaisemaan mitä tahansa, kun kieltä käytetään paljon ja monipuolisesti.
    Kieliä kuolee koko ajan. Aina edes suhteellisen suuri kieli ei säily hengissä. Esimerkissä Andeilla puhuttu ketšuan kieli on uhanalainen vaikka sillä on miljoonia puhujia. Sen sijaan islannin kieltä ei uhkaa mikään vaikka puhujia on reilusti alle miljoona.

    Toimittaja Hannu Reime on perehtynyt kielitieteen teorioihin kielen synnystä ja kielten universaaleihin ominaisuuksiin.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

  • Historialliset soturiryhmät ja soturisankarit elävät yhä kirjoissa, elokuvissa ja peleissä. Tunnetuimpia soturimyyttejä  ovat viikinkisaagat ja samuraitarinat.
    Uskontotieteen tutkija Karolina Kouvola on tutkinut eri kansojen soturikulttuureita.
    Viikinkisaagoissa esiintyvistä berserkkisotureista on tutkijoillakin ristiriitaisia tulkintoja. Jotkut ovat sitä mieltä että tarinat haavoittumattomista ”berserkkiraivon” tilassa taistelevista viikinkisankareista ovat puhdasta fiktiota. Osa tutkijoista uskoo, että berserkit saattoivat olla  kuninkaiden henkivartiokaartien eliittisotilaita, joihin liitettiin yliluonnollisia ominaisuuksia.
    Miten myyttiset soturiheimot syntyivät, ja mitä muinaisten sotureiden elämästä oikeasti tiedetään? Tutkija Karolina Kouvola on Kalle Haatasen vieraana.

  • Perinteisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävän on ollut markkinariippuvuuden vähentäminen. Kun markkinatalous on eri tavoin kolhinut ihmisiä, heidän tilannettaan on pyritty parantamaan erilaisilla tulonsiirroilla ja palveluilla.

    Nyttemmin on alettu pohtia myös sitä mitä kaikkea hyvinvointivaltio ja sen sosiaalipolitiikka tekee ihmisille. Voiko olla myös niin että hyvinvointivaltio tuottaa myös itse osan ongelmista? Hyvinvointivaltiota kritikoivaa keskustelua on viime vuosina ollut monessa massa, myös Suomessa. Suomessakin on alettu epäillä, että sosiaaliturva voisi passivoida ihmisiä ja tehdä heistä sosiaaliturvariippuvaisia.

    Köyhyyttä ja sosiaaliturvaa pitkään tutkinut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari on sanoo, että Suomessa ei ole varsinaista köyhyyskulttuuria. Tutkimuksia ei ole löytynyt yhtään sukua, joka sukupolvesta toiseen rakentaisi elämänsä sosiaaliturvan varaan.

    Saaren mukaan Suomen hyvinvointivaltion keskeinen kysymys on se, miten sosiaalimenojen kustannusten kasvun hillintä voidaan tehdä järkevällä tavalla.

    Sosiaalimenot ovat kasvaneet vuoden2008 jälkeen on kasvaneet 20 miljardia ja saaman aikaan bruttokansantuote on kasvanut vain saman verran. Suomalaiset sosiaalietuudet eivät ole mitenkään erityisen anteliaita. Ongelma on siinä että tulosiirtoja saavien määrä on kasvanut.

  • Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä