Radio Suomen Ilta

Vieraana Laura Gustafsson

  • 59 min
  • ei kuunneltavissa

Kuka fanittaa ja ketä? Vieraana juuri uuden elämäkerrallisen Pohja-teoksensa julkaissut Laura Gustasson, jonka kirjoittamaa Kikka Fan Club -näytelmää esitetään parhaillaan Tampereella Teatteri Jurkassa. Millaista on fanittaa ja toisaalta olla fanituksen kohteena? Juontajana Olga Ketonen.

Lähetykset

  • to 28.9.2017 19.05 • Yle Radio Suomi Kajaani

Jaksot

  • Toimittajana Anna Keränen.

  • Paula Koivuniemi paljastaa elämänsä tärkeän laulun.

    UMK:n kulisseissa selviää, miten Saara Aallon puvut ja rekvisiitta valmistuvat.

    Toimittajana Anna Keränen.

  • Hyvä itsetunto helpottaa elämää, mutta heikko ei yksiselitteisesti tarkoita epäonnistumista elämässä. Miten voimme elää niin, että hyväksymme ja rakastamme itseämme ihmisenä? Petri Rinteen vieraana Filosofian Akatemian valmentaja Iida Mäkikallio.​

    Mäkikallio puhuu itsemyötätunnosta, joka tarkoittaa hyväntahtoista ystävällisyyttä itseämme kohtaan. Käytännössä se näkyy siten, että emme sulje itseämme huolenpidon piirin ulkopuolelle. ​
    - Itsemyötätunto ei siis ole itsensä lellimistä ja oman navan ympärillä pyörimistä. Se on sitä, kun suhtaudut itseesi kuin hyvä ystävä tai vanhempi.

    Kun ihmisellä on myötätuntoinen ja arvostava suhtautuminen itseensä, se heijastuu kaik​k​e​en ​mitä hän tekee, vakuuttaa Mäkikallio.
    - Hän uskaltaa tehdä asioita, ​joita ei osaa tehdä ja uskaltaa myös kokeilla täysin uusia​.​

    ​- ​Silloin kun sinulla on kaikkein vaikeinta ja pystytkin suhtautumaan itseesi armollisesti - se on balsamia itsetunnolle.

    Miten vahvistaa lapsen itsetuntoa?

    Filosofian Akatemian valmentaja Iida Mäkikallio​ neuvoo, että ensin täytyy tehdä työtä oman itsetunnon kanssa.
    ​- ​Pitää havaita itsessä ne kohdat, joissa on tuomitseva tai kriittinen itseään kohtaan​.​ Sitten voi aloittaa​ ​niiden työstämisen​, etteivät ne sii​rtyisi​ seuraavalle sukupolvelle. ​

    - Lapsen kanssa ​riitatilanteessa kommuni​kointi​ ei saa olla sellaista, että ​kerrotaan lapsen olevan vääränlainen​. Lapselle pitää korostaa, että se mitä ​juuri teit, on väärin.

  • Vieraana kirjalija Minna Lindgren, toimittajana Olga Ketonen.

  • Meistä jokainen kasvaa ihmisenä elämänkokemuksen myötä ja löytää myös uusia elämäntaitoja. Petri Rinteen vieraina ovat taiteilija Ritva Oksanen ja Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen.

    Heimonen tarkastelee työssään asioita, jotka liittyvät mielen hyvinvointiin, ikääntymiseen, elämänkokemukseen ja elämäntaitoihin. Arkisesti sanottuna se tarkoitaa tapaa, jolla tarkastelemme itseämme, toisiamme ja elämää - hyvän näkemistä, vahvuuksien katsomista ja niiden esiin nostamista, itsessä ja toisissa.

    Ritva Oksasen elämäkertakirja Näyttelijätär toimii keskustelun johdattelijana. Kirjan on kirjoittanut Outi Popp, näytteet lukee Anna Keränen.

    Tiesin aina, että minusta tulee näyttelijä, kertoo Ritva Oksanen.
    - Jo pikku tyttönä tiesin, että haluan näyttelijäksi. Laulaminen oli vain pieni välietappi kun odotin, että täytän 18 vuotta ja voin hakea Teatterikouluun opiskelijaksi.

    Sirkkaliisa Heimonen huomauttaa Ritvan määrätietoisuuden näyttelijän ammatin tavoittelussa osoittavan hyvin sen, että näyttelijän tie valitsi Ritvan.
    - Hänellä oli syvä tuntemus siitä, kuka on ja minkälaisia kykyjä ja taitoja itsessä on. Missä ovat omat vahvuuteni, niitä ei pikku-Ritva varmaankaan osannut vielä sanoittaa, ne vain kutsuivat, tullakseen myöhemmin esiin. Ja hienon kaaren elämässään on pikkuinen tyttö näyttelijänä tehnyt.

    Olen jo siinä iässä, että ympärilläni olevat ihmiset tarvitsevat yhä enemmän apuani, sanoo näyttelijä Ritva Oksanen.
    - Apuni on sitä, että menen tervehtimään ystävää. Toisen huomaaminen ja pienet eleet tuovat hyvän mielen molemmille.

    Oksanen arvostaa, että läheiset ihmiset pitävät huolta myös hänestä.
    - Minulle tärkeitä asioita ovat kun naapuri soittaa minulle ja tiedustelee, tarvitsenko jotain kaupasta, tai vävy tulee tekemään ruokaa minulle, kun en sairaana itse jaksa.

    Sirkkaliisa Heimonen muistuttaa, että meillä kaikilla pitäisi olla ainakin yksi henkilö, jolle voisimme soittaa, vaikka keskellä yötä.
    - Sellainen henkilö, jolle voin soittaa juuri silloin, kun minusta tuntuu, että minun pitää jakaa tämä asia hänen kanssaan.

    Ikäihmiset usein vakuuttavat, että ennen kaikki asiat olivat paljon paremmin. Ritva Oksanen ei yhdy tähän väitteeseen.
    - Mielestäni kaikki asiat ovat menneet paljon eteenpäin. Esim. palvelujen saatavuus on parantunut huomattavasti. Melkein kaikkea saa yhden napin painalluksella, kun vaan osaa niitä oikeita nappeja painaa.

  • Samuli Edelmann, herra kohta 50 v, toi studion täyteen muusikoita. Suora lähetys eli Mertsi Lindgren, Dimitri Grönfors ja Timi Järvivuori Samuli laulusolistinaan esittivät musiikkia ja juttelivat tulevan vuoden keikkakuulumisiaan. Studiossa Olga Ketonen.

  • Selkäkivun hoito on viime vuosien aikana muuttunut ratkaisevasti. Osteopaatti, urheiluhieroja Jerry Ketolan kokemuksen mukaan kehon ja mielen kokonaisvaltaisella hoitamisella selkäkivusta voi parantua jopa kokonaan.

    Luottamus selän vahvuuteen on vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Emme luota enää oman selän vahvuuteen, vaan pelkäämme sen rikkoutuvan. Mutta näin ei tosiaankaan ole, huomauttaa Ketola.
    - Selkä on luotu käyttämistä varten, ja sitä pitäisi rohkeasti myös liikutella, eikä vaan varoa tai säästellä.

    Toimittajina Petri Rinne ja Ari Huomolin.

  • Mike Pohjolan kirja Sinä 1918 pelataan läpi. Jokainen lukija saa erilaisen tarinan omista valinnoista ja nopan silmäluvusta riippuen.
    Olemme nähneet kirjan tulevaisuuden.

  • Miten treenaaminen onnistuu kotona, kun salille ei ole aikaa tai edes mahdollisuutta lähteä? Vieraana Sanna Vainio, jonka arjen pitää kiireisenä 3,5-vuotiaat kaksospojat.

    Käytän lapsia useasti kotijumpassa treenivälineenä ja jumppaamme lasten kanssa kimpassakin.

    - Minulla on iso jumppapallo ja lapsilla omat pienemmät, joilla yhdessä leikinomaisesti treenataan. Kun teen lankutusta, usein selässä on 28 kilon lisäpaino, kun pojatkin tahtovat osallistua jumppahetkeen.

    - Yksityiset jumppahetkeni ajoittuvat yleensä aikaan, jolloin telkkarista tulee Pikku Kakkosen Postimies Pate.

    Sanna Vainio antaa näytteen villasukkajumpastaan ohjelman kohdassa 12'39". Sanna tekee askelkyykkyjä, liuttaen jalkaa taakse. Villasukilla poistetaan kitkaa. Sitten liike vaihtuu luistellen tehtäviksi sivukyykyiksi.

    Sanna Vainio kertoo, että kaksoisraskaus aiheutti hänelle vatsalihaksen erkauman, joka saatiin onneksi jumppaamalla kuntoon.

    - Vatsalihaksen erkaumasta pitäisi jo äitiysneuvolassa kertoa enemmän kaksoisraskauksien äideille. Se on hyvin helposti jumppaamalla hoidettavissa oleva vaiva.

    Toimittajina Ari Huomolin ja Petri Rinne.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä